Volvo julkistaa ensimmäisen täysin sähkökäyttöisen kuorma-auton

Volvo Trucks julkistaa nyt yhtiön ensimmäisen kaupalliseen käyttöön tarkoitetun täysin sähkökäyttöisen kuorma-auton. Volvo FL Electric on tarkoitettu kaupunkikuljetuksiin, jätehuoltoon ja muihin käyttötehtäviin kaupunkiolosuhteissa. Uuden mallin myynti ja sarjatuotanto alkaa Euroopassa ensi vuonna.

Mallin kokonaispaino on 16 tonnia. Auton voimansiirtolinja koostuu 185 kW:n sähkömoottorista 130 kWn jatkuvalla nimellisteholla, kaksinopeuksinen vaihteistosta, kardaaniakselista ja taka-akselista. Sähkömoottorin vääntömomentti on enintään 425 Nm. Taka-akselin vääntömomentti enintään 16 kNm.

Energiavarastoinnin järjestelmä: 2-6 litiumioniakkua, yht. 100–300 kWh. Toimintasäteeksi luvataan jopa 300 km. Lataus tapahtuu AC-lataus sähköverkosta (22 kW) tai DC-pikalataus CCS/Combo2-järjestelmän välityksellä (enint. 150 kW). Latausaika on tyhjästä akusta täyteen varaukseen pikalatausksella 1–2 tuntia (DC-lataus) ja yölatauksella enint. 10 tuntia (AC-lataus) akun enimmäiskapasiteettiin 300 kWh.

Ensimmäisiä Volvo FL Electric  malliston kuorma-autoja otetaan parhaillaan vakituiseen käyttöön Volvo Trucksin kotikaupungissa Göteborgissa. Yritykset, jotka ottavat kaksi ensimmäistä Volvo FL Electric ‑kuorma-autoa käyttöön, ovat jätehuoltoyhtiö Renova ja kuljetusyritys TGM.

Off Peak City Distribution ‑projektissa tutkittiin yöaikaan tapahtuvien tavarakuljetusten vaikutuksia Tukholman keskustassa. Koska ruuhka-aikojen liikenteeltä vältyttiin, kuljetustehtäviin kuluva aika pieneni kolmannekseen päiväkuljetuksiin verrattuna.

Iveco kiertueelle koko malliston kanssa

Iveco kevätkiertue 2018 matkaa toukokuun aikana halki Suomen. Kiertueen päätähtinä toimivat uusi Stralis X-WAY -mallisto ja Iveco Natural Power -maakaasuautomallisto. Kiertueella on mukana myös kaksi kertaa kansainvälisellä Van of the Year -palkinnolla palkittu Iveco Daily -hyötyautomallisto.

Natural Power -maakaasuautomallistosta kiertueella ovat yhtä aikaa esillä sekä koeajettavina Iveco Daily -umpipakettiauto, Iveco Eurocargo -kuorma-auto ja Iveco Stralis 460 NP -rekanvetäjä. Täysin uusi Iveco Stralis X-WAY tarjoaa kokoluokkansa parasta kantavuutta. Mallissa yhdistyvät alhainen polttoainetalous ja uusimmat kuljettajaa tukevat turvallisuustekniikat. Kiertueella Stralis X-Way mallisto esittäytyy 68-tonnin kokonaismassaan kuormatun 8-akselisen maansiirtoyhdistelmän sekä 4-akselisen, Palfinger -koukkulavalaitteella varustetun koukkuauton voimin. Maansiirtoyhdistelmän voimanlähteenä on polttoainetaloudellinen 12,9 litran Cursor 13 -moottori, joka kehittää 570 hevosvoiman tehon ja 2 500 Nm vääntömomentin laajalla pyörintänopeusalueella 1000-1605 r/min.

Koeajokiertueelle osallistuva CNG/LNG -maakaasumoottorilla varustettu Iveco Stralis AS440S46NP -rekkaveturi on ensimmäinen pitkän matkan kuljetuksiin suunniteltu kaasukuorma-auto. Se on varustettu uusimman sukupolven 460 hevosvoimaisella Cursor 13 NP -moottorilla. Uutta on myös automaattinen 12-nopeuksinen Hi-Tronix -vaihteisto, joka tuo mukanaan uusia toimintoja, kuten GPS-pohjaisen, ennakoivan vakionopeudensäätimen, HI-CRUISEn. Parhaimmillaan jopa 1600 km yltävä toimintasäde mahdollistaa teoreettisen matkan Suomen halki ilman tankkausta.

Iveco Natural Power -maakaasuautomalliston kevyempää päätä edustaa hiljattain uudistunut Iveco Eurocargo, joka esittäytyy kiertueella jakeluautovarusteltuna mallina. Koko jälleenmyyjäverkoston kiertävä  Iveco Kevätkiertue 2018 käynnistyy toukokuun 2. päivänä Espoosta ja päättyy 25.5. Lahteen.

Lue lisää...

Renault-kuorma-autojen hydraulinen etuveto Optitrack

Renault Trucksin valikoimaan tulee myös uusi Optitrack+ ‑versio, jonka hydraulimoottorit helpottavat työntekoa erittäin vaativissa olosuhteissa. Autonvalmistaja on kehittänyt Optitrackin yhteistyössä Poclain Hydraulics ‑yhtiön kanssa vuonna 2009. Järjestelmä on saatavana Renault Trucks C2.5-malliston ajoneuvoihin, ja se tuottaa tilapäistä lisävetotehoa etupyörien napoihin sijoitetun kahden hydraulimoottorin avulla.

Järjestelmän hydraulipaine on aiemman 420 baarin sijaan nyt 450 baaria, joten pyörien enimmäisvääntömomentti on 7 prosenttia aiempaa suurempi. Tämä uusi ominaisuus tuo lisää vetotehoa, mikä helpottaa ajoneuvon hallintaa vaativassa ajossa – muun muassa suurilla hyötykuormilla ja jyrkissä mäissä.

Lue lisää...

Toyota Forkliftiltä erittäin järeä trukkimallisto

Uusi säädettävä akselivälinen trukki on suunniteltu riittävän pieneksi navigoimaan ahtaisiin tiloihin ja se pystyy nostamaan jopa 36287 kiloa ollessaan säädetty pisimmälle akselivälilleen.

Uuden mallin varusteluun kuuluu pinottavat levynmalliset vastapainot, matalaprofiilinen rakenne, 2-vaihteinen hydrostaattinen vaihteisto ja 7- tuumainen LCD-monitoiminäyttö, joka lisää tuottavuutta, tehokkuutta ja mukavuutta, yhtiö totesi lausunnossaan. Lisäksi tärkeä uudistus on aiemmin mainittu säädettävä akselivälialue, jota pystyy säätämään vaakasuunnassa 36 tuumasta 48 tuumaan. 

Lisävarusteena on myös saatavissa langaton kauko-ohjain trukin käyttämiseksi ulkopuolelta, jossa on ajo-, ohjaus- ja nostotoiminto. Yhtiö sanoo, että langaton kauko-ohjain antaa lisää tarkkuutta arvokkaimpia lasteja varten ja vähentää työn tarkkailijoiden tarvetta.

Rahtarit ry on edelleen huolestunut raskaan kaluston pysäköintialueista

Rahtarit ry luovutti taukopaikka-adressin Liikennevirastolle ja Kuntaliitolle perjantaina 6.4.2018. Kuvassa vasemmalta: Rahtarit ry:n toiminnanjohtaja Suvi Puntti, Liikenneviraston Suunnittelu ja hankkeet -osaston toimialajohtaja Mirja Noukka, Rahtarit ry:n puheenjohtaja Timo Kima ja 1. varapuheenjohtaja Juha Nyberg, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sekä Liikenneviraston Hankesuunnitteluosaston johtaja Päivi Nuutinen.

- Ongelma on niin iso, ettei tiedä mistä ottaa kiinni. Tarvetta on niin pääväylillä kuin suurissa kaupungeissa ja etenkin Kehä III:n sisäpuolella, kuvailee Rahtarit ry:n puheenjohtaja Timo Kima.

Rahtarit ry keräsi lähes 2000 nimeä taukopaikka-adressiin, joka luovutettiin perjantaina 6.4.2018 Liikennevirastolle ja Kuntaliitolle. Liikennevirastolta adressin ottivat vastaan Suunnittelu ja hankkeet -osaston toimialajohtaja Mirja Noukka sekä Hankesuunnitteluosaston johtaja Päivi Nuutinen. Kuntaliitolta adressin vastaanotti varatoimitusjohtaja Timo Reina. Rahtarit ry:tä edustivat puheenjohtaja Timo Kima, 1. varapuheenjohtaja Juha Nyberg sekä toiminnanjohtaja Suvi Puntti.

Rahtarit ry:n mukaan kaiken kaikkiaan tarve pysäköidä on laaja ja moninainen. Esimerkiksi turistibussien kuljettajien tarve pysäköidä kaupunkialueella kasvaa kevät- ja kesäsesonkeina. Yhdistelmäkuljettajat puolestaan tarvitsevat taukopaikkoja ja yöpymiseen soveltuvia alueita. HCT (High Capacity Transport) -yhdistelmien laajempi käyttöönotto tulevaisuudessa lisää entisestään tarvetta perävaunujen pysäköimiseen, sillä on hyvin todennäköistä, että näitä esimerkiksi vetoauton ja kahden perävaunun yhdistelmiä otetaan käyttöön myös jakeluliikenteeseen. Kaupunkialueilla se tulisi tarkoittamaan perävaunulle parkkeeraustarvetta, sillä infrastruktuuri ei mahdollista pitkillä yhdistelmillä ajoa ja peruuttamista yhä tiiviimmiksi rakennettavilla alueilla.

Lue lisää...

Volkswagen alkuvuoden pakettiautomarkkinan ykkönen

Volkswagen oli pakettiautojen markkinajohtaja tammi-maaliskuussa 26,2 prosentin markkinaosuudella. Volkswagen-pakettiautoja rekisteröitiin tammi-maaliskuussa yhteensä 1 104 kappaletta. Vw ylsi ainoana merkkinä yli 1 000 pakettiauton rekisteröintiin.

Pakettiautojen mallikohtaisten rekisteröintien ykkönen oli edelleen Transporter 778 kappaleella. Kestomenestyjän osuus Suomen pakettiautomarkkinasta oli 18,5 prosenttia. Lähes joka viides Suomessa rekisteröity pakettiauto oli siis Volkswagen Transporter. Volkswagenin pakettiautomalliston kovin nousija oli kuitenkin uusi Crafter, jonka myynti kasvoi tammi-maaliskuussa peräti 119,1 prosenttia.

Volkswagen merkkinä ja Transporter mallina hallitsivat myös nelivetoisten pakettiautojen markkinaa. Nelivetoisissa pakettiautoissa Volkswagenin markkinaosuus oli peräti 41,0 prosenttia ja Transporterin 29,6 prosenttia.

Sisu GTP:t lähtivät Latviaan

Sisu GTP:t lähtivät Latviaan lavetilla huhtikuun alussa.

Sisu GTP:t, kaksi kappaletta, ovat Latviassa kohtaamassa maailman kovimman kansainvälisen panssariautojen vertailukilpailun. Toinen Sisu GTP lähti lavetilla Karjaan tehtaalta 10.4. Ensimmäinen oli silloin jo perillä.

Latvian puolustusministeriön tiedote paljasti 20.2.2018 salaperäisen Sisu GPT:n tulleen valituksi toiselle kierrokselle armeijan kevyen panssaroidun taktisen ajoneuvon suurhankintaa koskevassa tarjouskilpailussa. Latvian vaatimuksena oli mm. kevyt (alle 14 tonnia), nopea, miina- ja ballistisella suojauksella varustettu 4x4 vedolla varustettu joukkojenkuljetusajoneuvo. 

Ensimmäisellä valintakierroksella tarjokkaita oli 12. Jatkoon on hyväksytty nelipyörävetoiset ajoneuvot kuudelta valmistajalta: Paramount Group (Etelä-Afrikka), Israel Aerospace Industries Ltd. (Israel), UPB AS (Latvia), Otokar (Turkki), Sisu Auto Oy (Suomi), AM General (USA), Oshkosh Defence (USA).

Lue lisää...

Lisää autonomisia kuorma-autoja Kaliforniasta

Alan viimeaikaisista turvallisuusongelmista huolimatta autonomisen autoilun saralla on paljon nimiä, jotka panostavat kehitykseen suuria rahoja. Yksi pienimmistä on San Franciscossa toimiva Starsky Robotics. Stefan Seltz-Axmacherin ja Kartik Tiwarin perustama Starsky keskittyy kehittämään 18-pyöräisten kykyä kulkea moottoriteillä täysin itsenäisesti.

Yhtiö on kasvattanut 21 miljoonan dollarin pesämunan, mikä on ehkä pientä Waymoon verrattuna, mutta Starsky saavutti hiljattain merkittävän virstanpylvään: useita kilometrejä (suljettua) maantietä ilman ihmisen ohjausta. Kun auton ohjausyksiköstä yllättäen hävisi sähköt, ajoneuvo havaitsi ongelman ja pysähtyi hallitusti tien varteen. Tuotteet eivät ehkä ole aivan vielä valmiita kovin pitkille matkoille, mutta voisi sanoa, että liittymä siintää varmasti näkyvissä.

Traktorikuljetuksiin liittyviä rajoituksia poistetaan

Valtioneuvosto on antanut asetusmuutoksen, jonka mukaan liikennetraktorikuljetuksiin liittyvät perävaunun kytkentää koskevat rajoitukset poistetaan.

Nykyisin yli 10 tonnin perävaunun kytkentärajoitus koskee muita kuin liikennetraktoreita. Suomen kansallisten säännösten mukainen liikennetraktori-luokka on poistunut EU:n asetuksen tultua voimaan ja mm. liikenneturvallisuus- ja ympäristövaatimuksissa noudatetaan tämän asetuksen mukaista traktorien luokittelua.

Samassa yhteydessä muutetaan ajoneuvon, perävaunun ja sen yhdistelmän pituutta koskevia säännöksiä niin että ajoneuvon takana olevaa kuormauslaitetta ei lasketa enimmäispituuteen.

Lisäksi asetuksella toimeenpannaan Suomen ja Venäjän välillä solmitun tieliikennesopimuksen muutokset. Sen mukaan suurin sallittu yhdistelmämassa muilla kuin ETA-valtioihin rekisteröidyillä ajoneuvoilla nousee 40 tonnista 44 tonniin. Poikkeuslupia ei muutoksen myötä enää tarvita.

Kesänopeuksiin siirrytään asteittain

Liikenneviraston tiedotteen mukaan talven ja pimeän ajan nopeusrajoitusten poistaminen alkaa käytännössä maanantaina 9.4.2018.

- Muutokset aloitetaan niillä teillä, missä ELY-keskukset katsovat olosuhteiden jo sallivan korkeammat nopeusrajoitukset, kertoo liikenteenohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Liikennevirastosta.

Vaihtuvien nopeusrajoitusten moottoriteillä kesänopeuksia on voitu käyttää jo maaliskuun alusta saakka sään salliessa.

- Tavoitteenamme on, että kesäkauden nopeusrajoitukset ovat voimassa kaikkialla Suomessa ensi viikon loppuun 14.4. mennessä, Österman jatkaa.

Lue lisää...

Kuorman oikea tuenta tärkeää kevytperäkärryssä. Tarkkana kuormaliinojen kanssa!

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) ja Liikenneturva järjestivät maaliskuussa testipäivän kevytperäkärryjen kuorman varmistuksesta. Testitilaisuudessa tutkittiin kallistuskokeilla sitä, mikä merkitys kuorman tuennalla on jarrutustilanteessa. Vetokokeilla tutkittiin puolestaan sitä, miten paljon kuormaliinat kestävät vetoa ennen katkeamista ja miten kuormaliinojen kunto vaikuttaa niiden kestävyyteen.

”Kuorman tukeminen peräkärryn etulaitaan vähentää kuorman liikettä ja kuormaliinoihin kohdistuvia voimia. Kallistuskokeessa todettiin, että pelkkä ylisidonta ei pidä kuormaa paikallaan, ellei sitä ole tuettu peräkärryn etulaitaan”, kertoo Liikenneturvan koulutusohjaaja Tomi Rossi.

Jos kuormaa ei voida tukea etulaitaan, niin kuorman eteenpäin suuntautuva liike on estettävä muulla tavalla, esimerkiksi valjassidonnalla. 

Käytä vain hyväkuntoisia kuormaliinoja

Kuormaa sidottaessa kuormaliinojen nimellislujuus pitäisi olla vähintään kaksi kertaa kuorman paino. Kevytperävaunuissa käytetään usein edullisia kuormaliinoja, joiden pakkauksesta löytyy usein vain yksi liinan kestävyydestä kertova lukema. Käytännössä tämä lukema on sama kuin liinan murtolujuus.

Testitilanteen vetokokeessa kuormaliina, jonka kestävyydeksi oli ilmoitettu 700 kg, petti noin 1000 kg voimasta. Ammattikäyttöön tarkoitetuissa standardien mukaisissa kuormaliinoissa murtolujuus ilmoitetaan erikseen liinan tekstiiliosalle, koukulle sekä räikkäosalle.

Standardin mukaisissa kuormaliinoissa on turvakertoimet, jolloin nimellislujuudeltaan 1000 kg kuormaliinan murtolujuus on käytännössä liinan osalta 3000kg ja metalliosien osalta 2000 kg.

”Solmittuja tai kuluneita liinoja ei kannata käyttää. Jos kuormaliinaan tehdään solmu, niin tällöin nimellislujuudeltaan 700 kg liina kestää vetoa vain noin 360 kg. Kulunut kuormaliina, jossa näkyy hankausjälkiä, katkeaa alle 500 kg voimasta”, selvittää Rossi.

Testissä selvisi myös, että köysi ei sovellu kuorman varmistamiseen, koska sitä ei saa kiristettyä. Köysi myös venyy kaksi kertaa enemmän kuin kuormaliina, sen solmut luistavat ja solmujen pitäessä köysi katkeaa solmun kohdalta noin puolessa köyden nimellislujuudesta. Testiköyden nimellislujuus oli 1900 kg. Testitilanteessa ”vetosolmu” luisti 360 kg kohdalla ja köysi katkesi umpisolmun kohdalta jo 1000 kg voimasta.

Automaattivalvonta laskenut nopeuksia ja onnettomuusmääriä

Ajoneuvojen keskinopeudet ja onnettomuusmäärät ovat laskeneet tieosuuksilla, joilla on otettu käyttöön kiinteä automaattivalvonta, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Trafin ja ELY-keskuksen tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin automaattisen nopeusvalvonnan vaikutuksia ajonopeuteen ja liikenneturvallisuuteen 11 tieosuudella, jolla on otettu käyttöön kiinteä automaattivalvonta vuosina 2007-2014.

Tutkimuksen mukaan ajoneuvojen keskinopeudet ovat laskeneet 2 km/h kiinteän automaattivalvonnan tiejaksoilla. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä laski valvontajaksoilla neljänneksen ja liittymäonnettomuuksien määrä väheni myös selvästi.

Valvonnan vaikutusten arvioimiseksi tutkimuksessa tarkasteltiin myös yleisessä kehityksessä tapahtuneita vastaavia muutoksia vertailuteillä, joilla ei ole ollut käytössä automaattivalvontaa. Keskinopeudet laskivat vertailuteillä 1,2 km/h ja henkilövahinko-onnettomuuksien määrä laski 18 %.

Lue lisää...