Lisää autonomisia kuorma-autoja Kaliforniasta

Alan viimeaikaisista turvallisuusongelmista huolimatta autonomisen autoilun saralla on paljon nimiä, jotka panostavat kehitykseen suuria rahoja. Yksi pienimmistä on San Franciscossa toimiva Starsky Robotics. Stefan Seltz-Axmacherin ja Kartik Tiwarin perustama Starsky keskittyy kehittämään 18-pyöräisten kykyä kulkea moottoriteillä täysin itsenäisesti.

Yhtiö on kasvattanut 21 miljoonan dollarin pesämunan, mikä on ehkä pientä Waymoon verrattuna, mutta Starsky saavutti hiljattain merkittävän virstanpylvään: useita kilometrejä (suljettua) maantietä ilman ihmisen ohjausta. Kun auton ohjausyksiköstä yllättäen hävisi sähköt, ajoneuvo havaitsi ongelman ja pysähtyi hallitusti tien varteen. Tuotteet eivät ehkä ole aivan vielä valmiita kovin pitkille matkoille, mutta voisi sanoa, että liittymä siintää varmasti näkyvissä.

Traktorikuljetuksiin liittyviä rajoituksia poistetaan

Valtioneuvosto on antanut asetusmuutoksen, jonka mukaan liikennetraktorikuljetuksiin liittyvät perävaunun kytkentää koskevat rajoitukset poistetaan.

Nykyisin yli 10 tonnin perävaunun kytkentärajoitus koskee muita kuin liikennetraktoreita. Suomen kansallisten säännösten mukainen liikennetraktori-luokka on poistunut EU:n asetuksen tultua voimaan ja mm. liikenneturvallisuus- ja ympäristövaatimuksissa noudatetaan tämän asetuksen mukaista traktorien luokittelua.

Samassa yhteydessä muutetaan ajoneuvon, perävaunun ja sen yhdistelmän pituutta koskevia säännöksiä niin että ajoneuvon takana olevaa kuormauslaitetta ei lasketa enimmäispituuteen.

Lisäksi asetuksella toimeenpannaan Suomen ja Venäjän välillä solmitun tieliikennesopimuksen muutokset. Sen mukaan suurin sallittu yhdistelmämassa muilla kuin ETA-valtioihin rekisteröidyillä ajoneuvoilla nousee 40 tonnista 44 tonniin. Poikkeuslupia ei muutoksen myötä enää tarvita.

Kesänopeuksiin siirrytään asteittain

Liikenneviraston tiedotteen mukaan talven ja pimeän ajan nopeusrajoitusten poistaminen alkaa käytännössä maanantaina 9.4.2018.

- Muutokset aloitetaan niillä teillä, missä ELY-keskukset katsovat olosuhteiden jo sallivan korkeammat nopeusrajoitukset, kertoo liikenteenohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Liikennevirastosta.

Vaihtuvien nopeusrajoitusten moottoriteillä kesänopeuksia on voitu käyttää jo maaliskuun alusta saakka sään salliessa.

- Tavoitteenamme on, että kesäkauden nopeusrajoitukset ovat voimassa kaikkialla Suomessa ensi viikon loppuun 14.4. mennessä, Österman jatkaa.

Lue lisää...

Kuorman oikea tuenta tärkeää kevytperäkärryssä. Tarkkana kuormaliinojen kanssa!

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) ja Liikenneturva järjestivät maaliskuussa testipäivän kevytperäkärryjen kuorman varmistuksesta. Testitilaisuudessa tutkittiin kallistuskokeilla sitä, mikä merkitys kuorman tuennalla on jarrutustilanteessa. Vetokokeilla tutkittiin puolestaan sitä, miten paljon kuormaliinat kestävät vetoa ennen katkeamista ja miten kuormaliinojen kunto vaikuttaa niiden kestävyyteen.

”Kuorman tukeminen peräkärryn etulaitaan vähentää kuorman liikettä ja kuormaliinoihin kohdistuvia voimia. Kallistuskokeessa todettiin, että pelkkä ylisidonta ei pidä kuormaa paikallaan, ellei sitä ole tuettu peräkärryn etulaitaan”, kertoo Liikenneturvan koulutusohjaaja Tomi Rossi.

Jos kuormaa ei voida tukea etulaitaan, niin kuorman eteenpäin suuntautuva liike on estettävä muulla tavalla, esimerkiksi valjassidonnalla. 

Käytä vain hyväkuntoisia kuormaliinoja

Kuormaa sidottaessa kuormaliinojen nimellislujuus pitäisi olla vähintään kaksi kertaa kuorman paino. Kevytperävaunuissa käytetään usein edullisia kuormaliinoja, joiden pakkauksesta löytyy usein vain yksi liinan kestävyydestä kertova lukema. Käytännössä tämä lukema on sama kuin liinan murtolujuus.

Testitilanteen vetokokeessa kuormaliina, jonka kestävyydeksi oli ilmoitettu 700 kg, petti noin 1000 kg voimasta. Ammattikäyttöön tarkoitetuissa standardien mukaisissa kuormaliinoissa murtolujuus ilmoitetaan erikseen liinan tekstiiliosalle, koukulle sekä räikkäosalle.

Standardin mukaisissa kuormaliinoissa on turvakertoimet, jolloin nimellislujuudeltaan 1000 kg kuormaliinan murtolujuus on käytännössä liinan osalta 3000kg ja metalliosien osalta 2000 kg.

”Solmittuja tai kuluneita liinoja ei kannata käyttää. Jos kuormaliinaan tehdään solmu, niin tällöin nimellislujuudeltaan 700 kg liina kestää vetoa vain noin 360 kg. Kulunut kuormaliina, jossa näkyy hankausjälkiä, katkeaa alle 500 kg voimasta”, selvittää Rossi.

Testissä selvisi myös, että köysi ei sovellu kuorman varmistamiseen, koska sitä ei saa kiristettyä. Köysi myös venyy kaksi kertaa enemmän kuin kuormaliina, sen solmut luistavat ja solmujen pitäessä köysi katkeaa solmun kohdalta noin puolessa köyden nimellislujuudesta. Testiköyden nimellislujuus oli 1900 kg. Testitilanteessa ”vetosolmu” luisti 360 kg kohdalla ja köysi katkesi umpisolmun kohdalta jo 1000 kg voimasta.

Automaattivalvonta laskenut nopeuksia ja onnettomuusmääriä

Ajoneuvojen keskinopeudet ja onnettomuusmäärät ovat laskeneet tieosuuksilla, joilla on otettu käyttöön kiinteä automaattivalvonta, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Trafin ja ELY-keskuksen tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin automaattisen nopeusvalvonnan vaikutuksia ajonopeuteen ja liikenneturvallisuuteen 11 tieosuudella, jolla on otettu käyttöön kiinteä automaattivalvonta vuosina 2007-2014.

Tutkimuksen mukaan ajoneuvojen keskinopeudet ovat laskeneet 2 km/h kiinteän automaattivalvonnan tiejaksoilla. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä laski valvontajaksoilla neljänneksen ja liittymäonnettomuuksien määrä väheni myös selvästi.

Valvonnan vaikutusten arvioimiseksi tutkimuksessa tarkasteltiin myös yleisessä kehityksessä tapahtuneita vastaavia muutoksia vertailuteillä, joilla ei ole ollut käytössä automaattivalvontaa. Keskinopeudet laskivat vertailuteillä 1,2 km/h ja henkilövahinko-onnettomuuksien määrä laski 18 %.

Lue lisää...

Teppo Mikkola: Kuljetusrikollisuus ja ammattikuljettajapula koskettavat koko yhteiskuntaa!

Joka toinen kuljetusyritys Suomessa on vaikeuksissa löytää ammattikuljettajia töihin. Se hidastaa ja estää yritysten kasvua ja työllistämistä. Näin toteaa tuorein SKAL-Barometri tilanteesta kuljetuselinkeinossa.

SKAL-puheenjohtaja Teppo Mikkola toteaa, että tilanteen korjaaminen olisi "pienestä kiinni", jos vain vastaava viranomaiskoneisto hyväksyisi pieniä muutoksia jäykkiin suomalaisiin sääntöihimme.

Samalla Mikkola on hyvin huolissaan Suomessa vaietusta ja pimentoon jätetystä kasvavasta kansainvälisestä kuljetusrikollisuudesta. Se riepoo jo pahasti muita pohjoismaita: Tanskaa, Ruotsia ja Norjaa. Suomessa  valtiovarainministeriömme, joka on suurin häviäjä asiassa, ja muu viranomaistaho ei ole tietävinään. 

Teppo Mikkolan haastattelu Auto, tekniikka ja kuljetus 3/2018:ssa. Tilaajilla ja myynnissä 5.4.

Kaasulla lumimyräkässä. LNG/LBG ja CNG/CBG ovat tulevaisuutta.

Iveco Stralis rekka kulkee LNG/LBG kaasulla puhtaasti 1600 km yhdellä tankkauksella. Ja kulkee LNG/LBG:llä että CNG/CBG:llä jos on tarvis. Ivecon koko hyötyautomallisto kulkee kaasulla, jos on tarvis. Mutta kuka enää pysyy selvillä kaikista auto-kaasuista?

Auto, tekniikka ja kuljetus kävi Ruotsin Båstad'ssa sompaamassa kaasurekka-Stralista lumimyräkässä. Ja uutta kaasu-Dailyä. Lue lehden numerosta 3/2018 ja tiedät myös sen, minkä jokaisen pitäisi tietää autokaasuista. Lehti ilmestyy 5.4.

Sähköauto on vain välivaihe

Kun yhteiskunnan ulkoinen paine ajaa sähköautoihin, autoteollisuus ja kauppa myyvät. Samalla suuret ja pienetkin autonvalmistajat antavat ymmärtää, että polttokenno-vetyauto on seuraava askel. Eli auto, joka itse tuottaa sähkönsä ja päästönä jää pakoputkesta tuleva vesi.

Virallinen historiankirjoitus väittää, että General Motors valmisti vuonna 1966 ensimmäisen vetyauton. Suomessa vety-Packard kulki kuitenkin sorateillämme jo 1930-luvun alussa.

Auto, tekniikka ja kuljetus 3/2018 kertoo historiasta, nykytilanteesta ja huomisesta tarkemmin, tilaajilla ja myynnissä 5.4.

Sisu Polar Hybrid 900 hv lähti lentoon!

Oy Sisu Auto Ab:n kuljetusnäyttelyssä keväällä 2017 esitellyn SISU Hybridin myynti on käynnistynyt. Ensimmäisten rinnakkaishybridijärjestelmällä varustettujen Sisujen asiakastoimitukset alkavat kuluvan kevään aikana. Hybrid Sisujen kysyntä on kohdistunut odotetusti raskaisiin maansiirto- ja raakapuunkuljetuksiin.

”Kiinnostus uusia Hybrid kuorma-autoja kohtaan on ollut vahvaa. On syytä odottaa, että vuonna 2019 viidennes valmistamistamme kuorma-autoista on varustettu Hybrid -järjestelmällä”, arvioi Sisu Polar liiketoimintajohtaja Petri Kananen.

Lue lisää...

Nesteytetyn maakaasun kysyntä kasvaa Pohjoismaiden merenkulussa

Gasumin tytäryhtiö Skangas suoritti 1 000 nesteytetyn maakaasun (LNG) bunkrausoperaatiota vuonna 2017, eli 60 prosenttia enemmän kuin aiempina vuosina. Nesteytetyn maakaasun kysyntä kasvaa Pohjoismaiden merenkulussa.

Skangasin mukaan kysynnän kasvun takana ovat toimitukset sekä säännölliseen reittiliikenteeseen että hakurahti- ja spot-rahtiliikenteeseen käyttöön otetuille uusille aluksille. Markkinoilla on odotettu uusia LNG-bunkrausaluksia, joilla toimitetaan nesteytettyä maakaasua sitä polttoaineenaan käyttäville aluksille.

Skangas ennakoi merenkulkualan puhtaampien polttoaineiden kysyntää pyrkimällä yhteistoimin parantamaan nesteytetyn maakaasun saatavuutta. Infrastruktuurin laajentamisen ja bunkraustekniikoiden kehittämisen ohella yhtiö otti vuonna 2017 käyttöön uuden bunkraus- ja jakelualuksen, Coraliuksen. Se tuo nesteytetyn maakaasun bunkraukseen aivan uudenlaista tehokkuutta.

Euroopan elintarvikekuljetusverkoston toimitusajat Pohjoismaihin lyhenevät

Dachserin Euroopan elintarvikekuljetusverkosto vahvistuu entisestään uusilla yhteyksillä Pohjoismaihin samalla tehostaen Euroopan lähetysverkostoa elintarviketuotteille. Bring Frigo, Skandinavian elintarvikelogistiikan markkinajohtaja, toimii nyt huolitsijana Dachserin lähetyksille Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen.

Vuoden alusta lähtien toimitusajat päivittäisillä reiteillä erityisesti Norjaan ja Ruotsiin ovat lyhentyneet keskimäärin vuorokaudella. Kappaletavaralähetysten toimitusaika Hampurin terminaalista on nyt kahdesta neljään päivää Norjaan ja yhdestä kolmeen päivään Ruotsiin.

Bring Frigo on BRC-sertifikoitu yritys, jolla on työntekijöitä 960 yli 30:ssä toimipisteessä ympäri Skandinaviaa ja varastotilaa on yli 1,1 miljoona kuutiometriä. Bringin kalustoon kuuluu noin 1300 elintarvikekuljetuksiin luokiteltua ajoneuvoa.

Dachserin Euroopan elintarvikekuljetusverkosto on Euroopan kattavin verkosto elintarvikekuljetuksille. Siihen kuuluu 13 yhteistyökumppania, 11 huolitsijaa sekä säännölliset, aikataulutetut kuljetukset 34 maan välillä. Tämä yhteistyö perustettiin vuonna 2013 Dachserin johdolla.

Tuulilaseja rikkoutuu erityisesti ohitustilanteissa

Tuulilasien rikkoutumisen sesonkiaika on tältä vuodelta käynnistymässä etenkin Etelä-Suomessa. Yli neljännes koko vuoden tuulilasivahingoista sattuu Ifin tilastojen mukaan maalis- ja huhtikuussa, kun teiden sulaessa liikenteessä ropisee irtokiviä sekä renkaista irtoavia nastoja. Tuulilasivahinko on nykyään yleisin kaskovakuutuksesta korvattava vahinko. Viime vuonna If korvasi Suomessa kaikkiaan yli 30 000 lasinkorjausta ja -vaihtoa. Vahinkojen määrä kasvoi edelleen vuodesta 2016.

– Rikkoutunut tuulilasi on aina turvallisuusriski. Vaurioitunut tuulilasi on huomattavasti heikompi kuin ehjä, sillä auton tuulilasi vastaa nykyään jopa 30 prosenttia kantavasta korirakenteesta, laatupäällikkö Solja Varke-Lipponen Ifistä muistuttaa.

Lue lisää...