Tulevaisuus on Super

Autonomiset saattueet Rotterdamiin

Auto, tekniikka ja kuljetus 4/2016 kertoo yksityiskohtaisesti Mercedes-Benzin kolmen rekan autonomisesta saattueajosta. On syytä todeta, että ACEAn autonvalmistajien autonomisten saattueiden kokoontumiseen  Rotterdamin satamassa osallituivat Stuttgartista lähteneiden Mersujen lisäksi Muenchenistä kahden MAN-rekan saattue, Brysselistä lähtenyt kahden Iveco-rekan saattue, Hollannista kahden DAF-rekan saattue, Södertäljestä kolmen Scania-rekan saattue ja Göteborgista kolmen Volvo-rekan saattue.

Kaikki Euroopan merkittävät kuorma-autonvalmistajat ovat siten vahvasti mukana autonomnisen kuorma-auton kehittämisessä.


Välimereltä suurin osa Euroopan laivojen päästöistä

Euroopan laivaliikenteen päästöt on selvitetty aiempaa tarkemmin tutkimuksessa, jossa myös Ilmatieteen laitos on ollut mukana. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa laivaliikenteen kokonaispäästöt Euroopan merialueilla vuonna 2011 sekä päästöjen alueellinen jakautuminen.

Välimeren laivaliikenne aiheuttaa  40 % Euroopan merialueiden hiilidioksidipäästöistä ja 49 % rikin oksidien päästöistä. Uusi päästöinventaari osoitti toisaalta myös, että aiemmin yleisesti käytetty EMEP (European Monitoring and Evaluation Programme) -päästökartoitus on huomattavasti yliarvioinut Välimeren alueen laivapäästöjä.

Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida meriliikenteen tuottamien kasvihuonekaasujen vähentämistä sekä päästöjen terveys- ja ympäristövaikutuksia. Päästöjen kartoitukseen käytettiin Ilmatieteen laitoksella kehitettyä mallia nimeltä STEAM (Ship Traffic Emission Assessment Model), jossa hyödynnetään laivaliikenteen tunnistus-signaaleja.


Huippuasiantuntijat: RaideJokeri on suurhuijaus!

Liikenneteknologian ehdottomat kärkinimet Suomessa tuomitsevat poliitikkojen ja liikennesuunnittelu-virkamniesten perustelut Raide-Jokerin puolesta satojen miljoonien virheeksi sanoilla "tekaistu hyöty", "pimitystä", "ajatteluvirhe", jne. Tässä Kauppalehteen lähetetyt perustelut:

Tutkimusjohtaja Pasi Holmin kirjoitus Raidejokerista (Kauppalehti 11.4) saa epäröimään onko hän lukenut Raidejokerin hankeselvityksen.  Raidejokerin ”taloudelliset hyödyt” eivät kata 70 % hankkeen kustannuksista.  Suurin osa hyödyistä tulee ns. ”palvelutasohyödyistä”, koska ratikkaan nouseminen on laskettu kustannuksena 1 minuutin arvoiseksi ja bussiin nousu 4.5 minuutin arvoiseksi.  Tämä näennäinen 3.5 minuutin aikaetu on muutettu rahaksi ja täten saatu 30 vuoden ajalta raidejokerin hyödyksi 354 miljoonaa euroa. Tekaistu hyöty! 

Raidejokeri tuottaa selvityksen mukaan matkustajille todellisia aikatappioita 157miljoonaa euroa, koska se on hitaampi kuin Bussijokeri.
Muut numerot osoittavat, että Raidejokerin liikennöintikustannukset, todellista rahaa, ovat 45 miljoonaa euroa enemmän kuin Bussijokerin.  Kaiken kaikkiaan Raidejokerin ”yhteiskuntataloudellisen tappion nykyarvo 30 vuoden ajalta on 86,7miljoonaa euroa” (sivu 26). 

Raidejokerin hankearviossa on myös muuta pimitystä Raidejokerin hyväksi. 

P. Holmilla ja Rakennusteollisuuden Liiton uskotteluissa lehtien palstoilla on ajatteluvirhe, kun he antavat ymmärtää, että vain Raidejokeri ja muut raideinvestoinnit aiheuttaisivat tuhansien asuntojen suunnittelun ja rakentamisen niiden vaikutusalueilla.  Asuntoja voidaan kaavoittaa ja rakentaa ilman ratikoita, ja niitä voidaan kaavoittaa myös muualle kuin ratikkalinjan läheisyyteen. Näin on tehty maailman sivu.

Toinenkin asia on puuttumisen arvoinen.  Muutama päivä sitten toinen kirjoittaja kertoi Kauppalehdessä VR:n voitoista.  Artikkelin kirjoittaja ei vaivautunut tutkimaan asiaa tarkemmin. VR ei ole voittoa tuottava yhtiö.  Se tuottaa tappiota, koska se maksaa vain 12 – 15 % aiheuttamistaan radanpitokustannuksista; loput kattavat veronmaksajat.  Teiden käyttäjät maksavat lähes kolminkertaisesti aiheuttamansa tienpitokustannukset (niin, ilman ALVia).  Suomen rataverkko on liian suuri tai Suomi on liian pieni sille. 

Suomella ei ole varaa tällaiseen tuhlaukseen.

On suuri syy - ennen Raidejokerin toteuttamista - tehdä nopea selvitys, paljonko rahaa säästyy tai voidaan investoida tuottavasti, kun jokerikäytävän liikenteen hoitoa busseilla jatketaan ja kehitetään. Onhan kysymyksessä yli 200 miljoonan euron määrästä.

Muuten, olisiko Kauppalehden satsattava laadunvarmistukseen trollikirjoitusten välttämiseksi?

Antti Talvitie, DI, PhD,
Jussi Sauna-aho, tekn. tri, ekonomi
Antti Kalliomäki, DI



Shell-asemilla St1 FuelSave 95 korvaa nykyisen 95E:n

St1 jatkaa strategiaansa tuomalla markkinoille uusia tuotteita ja palveluita. FuelSave 95 -bensiini pitää moottorin puhtaana ja voitelee sitä tehokkaasti. Paremman polttoainetehokkuuden ansiosta se on käytössä edullisempaa, St1 mainostaa.

Joskus toivoisi, että uuden tuotteen lanseerauksessa valittaisiin älykkäämpiäkin perusteluja.


Izmir osti 100 Otokar nivelbussia

Euroopan kovimmillakin markkinoilla Iso-Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa menestynyt turkkilainen Otokar on voittanut Turkin Izmirin kaupungin ESHOT liikenneyhtiön tarjouskilpailun. Otokar toimittaa ESHOT:lle vielä tämän vuoden aikana 100 Euro6 ilmastoitua,  liikuntavammaisillekin sovitettua matalalattia-nivelbussia.

Otokar muotoilee ja valmistaa busseja, kuorma-autoja ja puoliperävaunuja. Sillä on 2000 työntekijää 552000 m2 suuressa tehtaassa Turkin Sakaryassa. Otokar-bussien Euroopan myyntikonttori toimii Pariisissa.


Volvo: Miljoona sähkö-Volvoa 2025 mennessä

Volvo kertoii 21.4. sähköistävänsä koko henkilöautomallistonsa ja myyvänsä miljoona täyssähkö- ja hybridi-Volvoa 2025 mennessä. Ensimmäinen täyssähkö-Volvo tulee myyntiin 2019. Rinnalle tulee kahdenlaisia hybridi-vaihtoehtoja jokaiselle perusmallille, Volvo-johtaja Håkan Samuelsson ilmoitti

Samalla Volvo kertoii luovansa kokonaan ilmastoneutraalin tuotantojärjestelmän sekä lisäävänsä naisten osuutta määrävissä asemissa 35 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Volvon "Omtanke"-strategian ("Huolenpito") tavoitteena on, ettei 2020 jälkeen yksikään ihminen Volvo-mallin henkilöauton sisällä kuole tai edes loukkaannu vakavasti, Samuelsson sanoi.


Juhani Korpela: Seuraavaksi LVM voidaan yksityistää!


Liikenneministeri Anne Berner on joutunut pahasti puolustuskannalle kansliapäällikkönsä Pursiaisen ja kumppanien uusista "liikennekeksinnöistä".

Juhani Korpela, vuoteen 1985 valtiovarainministeriön budjettipäällikkö, sitten vuoteen 2006 saakka liikenneministeriön (LVM) kansliapäällikkö, lataa täysillä (HS 21.4.) LVM/ministeri Bernerin esityksestä yksityistää maan liikenneväylät. 

"Tie- ja ratainvestointipäätösten tulee kansanvaltaisesti hallitussa maassa perustua poliittisiin päätöksiin. Ei niitä voida siirtää jollekin valtionyhtiölle. Eduskunnan budjettivaltaa ei tule kaventaa kevein päätöksin", Korpela sanoo ja jatkaa: "Kilometriverot ja ratamaksut ovat veroja, joista päättää eduskunta. Mihin tarvitaan uutta yhtiötä, jolla ei kuitenkaan olisi keskeistä päätösvaltaa?"

Korpela toteaa: "Yhtiöhankkeesta käy ilmi, että talousosaaminen on LVM:ssä jäänyt ohueksi lukuisten organisaatiouudistusten seurauksena. Liikenneviraston alasajo veisi hallinnonalalta lopunkin liikennetaloudellisen osaamisen.Tämän jälkeen liikenneministeriökin voitaisiiin yksityistää johonkin lakiasiaintoimistoon", LVM:n nykyistä kansliapäällikkö Harri Pursiaista edeltänyt VM:n budjettipäällikkö ja LVM:n kansliapäällikkö Juhani Korpela laukoo.

 


Ensimmäinen Scania Interlink lähdössä esittelykierrokselle

Scanian "suomalainen", Lahden tehtaan valmistama ensimmäinen Suomeen jäävä Scania-uutuus, Interlink-bussi, lähtee maanantaina esittäytymään Pohjois-Suomen liikennöitsijöille. Tätä ennen lahtelaisia Scania Interlinkejä on jo viety ulkomaille.

Ensimmäinen Suomeen jäävä Scania Interlink HD on kolmesta mallivaihtoehdoista korkein, 3,66 m korkea, 12,4 m pitkä, 49+1+1 paikkainen 1+0+1 ovinen kaunotar. Ammattipiireissä sille ennustetaan jo 1500 valmistetun rajaa huitelevan Scania OmniExpressin veroista menestystä. Interlinkin valmistusvauhti, kaksi Interlinkiä päivässä, enteilee 400 bussin haamurajan rikkoutumista vuodenvaihteeseen mennessä.

 


Wärtsilä supistaa Suomessa

Suomalainen konepajateollisuusjätti Wärtsilä aikoo mukauttaa toimintojaan huonon markkinatilanteen johdosta. Suunnitelmat vaikuttavat erityisesti Wärtsilä Marine Solutions ja Energy Solutions -liiketoimintojen henkilöstöön maailmanlaajuisesti. Yhtiön uudelleenjärjestelyistä johtuva henkilövähennystarve koskee Suomessa 270 työpaikkaa ja maailmanlaajuisesti 550 työpaikkaa. Näillä toimilla Wärtsilä pyrkii saavuttamaan noin 50 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

Wärtsilän markkinatilannetta on heikentänyt sähköntuotannon markkinoiden vaikea kilpailuympäristö sekä kauppalaivojen ylikapasiteetista ja offshore-kysynnän vaimeudesta johtuva haastava tilanne merenkulun markkinoilla.


Kevät on paras aika vaihtaa auton sisäilmansuodatin

Talven jäljiltä auton sisäilmansuodatin on usein huonossa kunnossa. Paras aika vuosittaiselle vaihdolle onkin juuri nyt, kun tieilma on täynnä katupölyä ja siitepölykausi alkaa ilmojen lämmetessä.

Auton sisäilmansuodatin toimii puskurina pakokaasuja, katupölyä, siitepölyä ja muita ilmassa olevia hiukkasia vastaan. Ilman suodatinta ne päätyisivät matkustajien hengitettäväksi ja auton sisäpinnoille. Tämän lisäksi sisäilmansuodatin suojelee auton ilmanvaihtolaitetta pölyltä ja roskilta.


Saksa: "Talvirenkaille" uudet vaatimukset, vaikutusta myös Pohjoismaihin

M+S renkaat täyttävät nykyisin talvirengasvaatimukset useimmissa maissa maailmassa. Todellisuudessa monet kelpaavat vain kesärenkaiksi. Saksan hallitus on vaatimassa Saksan talvirengasvaatimuksiin tiukkaa uudistusta tammikuusta 2018 alkaen. Se tulee muuttamaan käytäntöjä Pohjoismaita myöten. Talvirenkailta tullaan vaatimaan suorituskykyä, joka selvästi ylittää nykyiset M+S ja/tai lumihiutalemerkinnällä varustetut "talvirenkaat".

Saksan suunnitelmien mukaan renkaissa pitää 2018 alkaen olla uusi lumihiutaletunnus. Sen saadakseen renkaiden tulee todistaa ominaisuutensa erityisessä lumi/jää-testissä, jonka vaatimukset ovat työn alla. Ennen 2018 ostetuilla talvirenkailla saa ajaa ylimenokaudella 30.9.2024 saakka.

Vaikka Saksan tie- ja liikenneolosuhteet eroavat voimakkaasti mm. ajonopeuskestävyyden osalta Pohjoismaiden olosuhteista, on odotettavissa vastaavia muutoksia talvirengas-vaatimuksille myös Pohjoismaissa.


Canary Pohjoismaiden markkinoille

Kotien turvatekniikkaa valmistava startup, Canary, aloittaa etävalvontalaitteensa jälleenmyynnin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Canary etävalvontalaite on yhtiön mukaan oppiva laite, joka pystyy muun muassa lähettämään HD-kuvalla ja äänellä varustetun viestin älypuhelimeen havaitessaan epätavallista liikettä. Käytettävissä on myös 90 desibelin voimakkuudella ulvova sireeni ja suorat hätänumerot.

Canaryn jälleenmyyjiä Pohjoismaissa ovat muun muassa Apple Store, Elkjop/Gigantti ja Teknikmagasinet.


Nissanin sähköautoja myytiin yrityksille ennätyksellisen paljon

Nissanin sähköautojen yritysmyynti Euroopassa kasvoi neljättä vuotta peräkkäin. Päättyneen tilikauden aikana Nissan kertoo myyneensä Euroopassa yli 7500 LEAF- ja e‑NV200-sähköautoa yritysasiakkaille. Kasvua edellisvuoteen verrattuna syntyi 45%.

Euroopassa Nissan on myynyt yrityksille yhteensä jo yli 20 000 sähköautoa ja saavuttanut 28% osuuden sähköautojen yritysasiakasmarkkinoista.


Valtion väyläyhtiöstä Live Oyj

Liikenneministeri Anne Berner on antanut ehdottamalleen valtion väyläyhtiölle nimen Live Oyj.

"Live" on englantia. Se käännetään suomeksi sanoilla elävä, kova, suora. Tarkoittaako Live Oyj  elävälle liikentelle annettua kovaa suoraa iskua vai uutta Liikenneverotusta, arvuutellaan kulmipyörä-kuljetusalalla. Jää nähtäväksi. Tai sitten ei. 


UPM sai ISCC PLUS sertifikaatin

UPM Biopolttoaineille on myönnetty aiempaa laajempi ISCC PLUS (International Sustainability and Carbon Certification) kestävyyssertifikaatti. UPM kertoo sertifikaatin kattavan kaikki Lappeenrannan biojalostamolta saatavat tuote- ja tähdevirrat.

Aiemmin hankitut biopolttoaineiden kestävyyssertifikaatit mahdollistavat UPM:n mukaan uusiutuvien polttoaineiden käytön liikenteessä. Uusi ISCC PLUS sertifiointi puolestaan mahdollistaa puupohjaisten polttoaineiden käytön sertifioituna raaka-aineena erimerkiksi biomuovien tuotannossa.

UPM Lappeenrannan biojalostamolla tuotetaan uusiutuvaa dieseliä ja naftaa. Päätuote on puupohjainen uusiutuva UPM BioVerno diesel. Lisäksi prosessissa tuotetaan jonkin verran uusiutuvaa naftaa, jota voidaan käyttää bensiinin biokomponenttina. Laitoksen tuotantokapasiteetti on 120 miljoonaa litraa uusiutuvaa dieseliä vuodessa.

Uusiutuvien polttoaineiden lisäksi Lappeenrannan biojalostamolla tuotetaan uusiutuvaa tärpättiä, pikeä ja natriumbisulfiittia, jotka syntyvät biopolttoainetuotannon tähteinä.