Neste Pro Dieselin jakelu laajenee Latviaan

Neste Pro Dieseliä on saatavilla nyt suurimmalta osalta Nesteen Latvian asemaverkostoa. Neste Pro Diesel täydentää Nesteen mukaan Baltiassa ja Venäjällä aiemmin lanseerattua korkealaatuisten polttoaineiden valikoimaa, johon kuuluvat myös Futura-polttoaineet.

Neste Pro Diesel sisältää Neste uusiutuvaa dieseliä, ja se valmistetaan yhtiön Porvoon jalostamolla. Tuote soveltuu kaikkiin dieselautoihin.

Uusia ilmajousiratkaisuja hyötyajoneuvoihin

Vallilan Takomo tuo markkinoille uusia ilmajousiratkaisuja kevyisiin hyötyajoneuvoihin. VW Caddyn taka-akselille saatava ilmajousitus esiteltiin henkilökuljetusmessuilla Tampereella 6.-7.4.2016.

Vallilan Takomon edustaman hollantilaisen VB-Airsuspensionin kehittämä ja valmistama ilmajousitus on saatavana sekä vakiomallisiin VW Caddyihin että matalalattia-autoihin. Neljän kulman ilmajousitus Mercedes-Benzin V-sarjalaisiin tuodaan markkinoille kesällä 2016.

VB-Airsuspensionin ilmajousiratkaisut on saatavana lähes kaikkiin eri kevyen kaluston hyötyajoneuvomerkkeihin ja – malleihin sekä matkailuautoihin. Ilmajousitukset on varustettu kuorman mukaan säätyvällä automaattisella tasonsäädöllä. Lastauksen ajaksi ajoneuvo on mahdollista laskea ala-asentoon. Neljän kulman ilmajousitus sisältää vakioajokorkeuden lisäksi sport- ja offroad- ajoasennot.  

Sarjat ovat ajoneuvovalmistajan hyväksymiä ja TÜV-hyväksyttyjä ja niillä kahden vuoden tai enintään 100 000 km:n takuu.

Infrarakentaminen kasvaa ja keskittyy etelään

Valtakunnallinen suhdannebarometri ennakoi infra- eli maa- ja vesirakentamisen kasvua kolmen lähikuukauden aikana. Osin normaalilla kausivaihtelulla selittyvä kasvu keskittyy Helsingin, Tampereen ja Turun väliseen kolmioon. Kapasiteetin käyttöaste on sesongin kynnykselläkin keskimäärin vain 77 prosenttia. ”Suomessa riittää hyvin kalustoa maarakennustöihin, joita onkin järkevää teettää nyt, kun öljyn hinta on matala”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö muistuttaa.

Vain 4 % myöntää ajotaidossaan olevan puutteita

Bosch kartoitti suomalaisten autoiluun liittyviä asenteita. Ainakin itseluottamusta suomalaisilla riittää: yhdeksän kymmenestä kertoo ajavansa vähintään yhtä hyvin kuin muutkin tiellä liikkujat ja peräti joka kolmas mies luokittelee itsensä keskivertoa paremmaksi kuskiksi. M3:n internetpaneelissa loppuvuodesta 2015 toteutettuun kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista.

89 % suomalaisista pitää itseään vähintään yhtä hyvänä kuskina kuin muitakin tiellä liikkujia, ja joka kymmenes (miehet 13 %, naiset 7 %) pitää itseään erinomaisena kuskina. Miehistä joka kolmas (30 %) ja naisista joka viides (21 %) luokittelee itsensä keskivertoa paremmaksi kuskiksi. Vastaajista 7 % (miehet 3 %, naiset 13 %) kertoo olevansa ratissa hieman epävarma, mutta pääsevänsä turvallisesti perille. Vain 4 % myöntää suoraan, että ajotaidossa olisi parantamisen varaa.

67 % miehistä kertoo vaihtavansa renkaat itse, naisista sen tekee vain 10 %. Vastaavasti naisista 60 % kertoo puolisonsa tai muun perheenjäsenen huolehtivan renkaiden vaihdosta, kun miehistä näin vastaa vain 4 %. Huoltoliikkeeseen auton vie joka kolmas (27 %).

Autoala ennustaa kasvua

Autoalan Keskusliiton toimitusjohtajan Pekka Rissan mukaan tuore AKL Barometri osoittaa, että käänne parempaan on autokaupassa tapahtunut. Barometrin mukaan autokauppiaiden odotukset kuluvasta vuodesta ovat positiivisia ja positiivinen vire jatkuu myös vuoteen 2017.

AKL Barometrin keskiarvo arvio kuluvan vuoden myyntimääristä henkilöautojen osalta on 112 500.  Tämä on hieman vähemmän kuin autoalan ennusteryhmän virallinen ennuste, joka on 116 000 uutta henkilöautoa.

Autokauppiaista peräti 80% arvioi, että oman autoliikkeen myynti kasvaa verrattuna viime vuoteen. Myös vaihtoautokaupan osalta kuluvaan vuoteen katsotaan positiivisesti, sillä 93% arvioi kannattavuuden pysyvän ennallaan tai paranevan viime vuoteen verrattuna.  Korjaamopuolellakin näkymät ovat positiiviset, sillä jopa 73% autokauppiaista uskoo, että korjaamon työtarjonta pysyy ennallaan tai kasvaa kuluvana vuonna ja vain 23% uskoo korjaamon kannattavuuden hieman huononevan.

AKL Barometrin mukaan 64% autokauppiaista uskoo, että työvoiman vähennykset eivät ole ajankohtaisia. Seitsemän prosenttia vastanneista aikoo jopa kasvattaa työvoimaa.

Rakentamiseen ennustetaan kasvua

Rakentaminen kääntyi viime vuonna kolmen heikon vuoden jälkeen nipin napin plussalle, 0,2%. Tänä vuonna kasvun ennustetaan jatkuvan vauhdikkaampana, kertoo Rakennusteollisuus RT tiedotteessaan.

Rakentaminen kasvaa tänä vuonna selvästi kokonaistuotantoa nopeammin. Moottorina on Rakennusteollisuus RT:n mukaan kaupungistuminen, joka lisää niin asunto- ja liikerakentamisen kuin infrarakentamisenkin tarvetta kasvukeskuksissa. Rakennusteollisuus RT ennakoi kevään suhdannekatsauksessaan kuluvalle vuodelle noin 3-4% kasvua.

Kasvupyrähdystä selittää osaltaan lähtötason alhaisuus edellisvuosien pudotuksen seurauksena, kertoo Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen.

Ensi vuonna rakentamisen kasvu hidastuu Rakennusteollisuus RT:n mukaan 1–2 prosenttiin. Talousnäkymät ovat yhä hauraat, ja rakentamisen voimakkaampi elpyminen edellyttää investointien lähtemistä kunnolla liikkeelle. Rakentaminen on tyypillisesti jälkisuhdanneala, jolle talouden käänteet heijastuvat viipeellä.

Tampereen reitinopastusjärjestelmä laajenee

Pirkanmaan ELY-keskus laajentaa Tampereen ympäristön päätiestöllä olevaa reitinopastusjärjestelmää rakentamalla kaksi uutta ajoradan yläpuolista tiedotusopastetta Tampereen sisääntuloteille.

Toinen uusista opasteista sijoitetaan Lielahteen Paasikiventielle kantatie 65:lle lähelle Vaitinaron liittymää, toinen Teiskontielle Tampereen yliopistollisen sairaalan kohdalle valtatie 12:lle.

Uusien reitinopasteiden asentaminen alkanee huhtikuussa viikolla 16. Kaikilta osin työ saadaan valmiiksi elokuun loppuun mennessä. Töitä tehdään pääosin hiljaisen liikenteen aikaan ilta- ja yötyönä. Liikenteen ajonopeutta ja hiljaisen liikenteen aikaan myös kaistojen lukumäärää joudutaan rajoittamaan portaalirakenteita asennettaessa.

Mercedeksen ja Volvon tahti hyytyi EU-markkinoilla

EU-alueella, lisättynä Norjalla ja Sveitsillä, rekisteröitiin viime vuonna 267 140 raskasta kuorma-autoa. Kasvua vuoteen 2014 kertyi 17 %.  

EU-rekisteröintien selvä ykkönen oli Mercedes-Benz. Markkinaosuus putosi kuitenkin kaikkein eniten eli yli kaksi prosenttia. Toinen sukeltaja oli Volvo.

Kaikkein eniten kasvoivat Scania ja DAF, jotka ylsivät historiallisen korkeaan markkinaosuuteen. Muutkin rekkamerkit saivat varastettua markkinaosuutta Mercedes-Benziltä ja Volvolta.

Talvirengaspakon sitominen keliin heikentäisi liikenneturvallisuutta

Tieliikennelain kokonaisuudistuksen valmistelussa lähdetään talvirenkaiden osalta siitä, että kalenteriin sidotturengas pakko poistuisi ja talvirenkaita olisi käytettävä kelin niin vaatiessa.

Autonrengasliiton sekä Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen, Rengasvalmistajat ry:n (Bridgestone Finland Oy, Continental Rengas Oy, Goodyear Dunlop Tires Finland Oy, Michelin Nordic Ab) sekä Nokian Renkaiden mukaan liikenneturvallisuus vaarantuisi pahasti, jos ehdotus menisi läpi.

Lue lisää...

Itämeren alueen liikennekäytävät toimiviksi

Itämeren alueen liikennekäytäviä lähdetään kehittämään kolmen EU-hankkeen voimin. Tarkoituksena on hioa koko alueen kattavia suosituksia liikennepolitiikan päättäjille. Yhteisinä tavoitteina ovat turvalliset ja ruuhkattomat kuljetukset, sujuva matkustaminen ja päästöjen hillintä, kertoo Uudenmaan liitto tiedotteessaan.

Hankkeiden avausseminaariin Helsingin Kalastajatorpalla 7. huhtikuuta kokoontui noin sata hankepartnereiden edustajaa. Kolmivuotiset hankkeet ovat varmistaneet rahoituksen EU:n Itämeren alueen Interreg-ohjelmasta.

Suomalaisvetoinen hanke North Sea Baltic Connector of Regions, NSB CoRe keskittyy Pohjanmeri–Itämeri-käytävän liikenteen ja maankäytön kehittämiskysymyksiin. Hankkeen teemoja ovat tavaralogistiikan kuljetusketjut, pitkän matkan työmatkaliikenne ja itäisen Itämeren alueen yhteiseen strategiaan tähtäävä aluesuunnittelu. Tarkoituksena on myös brändätä Rail Baltica -ratayhteyttä.

Hankkeessa on mukana yhteensä kuusitoista partneria Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta. Kolmen vuoden hankebudjetti on 3,3 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 2,6 miljoonaa euroa. Hankkeen pääpartneri toimii Uudenmaan liitto.

Helsingin avausseminaarissa mukana olleet kaksi muuta hanketta ovat Skandinaviasta Välimerelle ulottuvan liikennekäytävän kehittämishanke Scandria2Act, jossa kehitetään rahti- ja matkustajaliikennettä energiatehokkaita ratkaisuja suosien, sekä liikenteen ydinverkon ulkopuolelle jäävien alueiden yhteyksiin ja saavutettavuuteen keskittyvä hanke TENTacle.

Maantie- ja ratalainsäädäntöön kevennyksiä

Hallitus esittää tienvarsimainontaa sekä sähkö- ja telekaapeleiden tiealueelle sijoittelua koskevan sääntelyn keventämistä. Lupien sijaan tarkoituksena on siirtyä ilmoitusmenettelyyn. Lisäksi laajennetaan maanomistajien oikeuksia lunastustilanteissa ja parannetaan tasoristeysten turvallisuutta.

Lue lisää...

Euroopan komissiolta raskaan liikenteen ajo- ja lepoaika-asetus arvioitavaksi

Europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk./ALDE) on jättänyt Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen koskien raskaan liikenteen ajo- ja lepo-aika-asetusta.  

"Tiukka EU- lainsäädäntö on asettanut erityisesti syrjäisillä alueilla asuvat raskaan liikenteenharjoittajat tukalaan asemaan. Ajo- ja lepoaikoja säätelevän ajo- ja lepoaika-asetuksen mukaan kuljettaja saa ajaa vuorokaudessa 9 tuntia, lisäksi 4,5 tunnin jälkeen on pidettävä vähintään 45 minuutin tauko. Kysyn, onko Euroopan komissio valmis esittämään alueellisia joustoja ajo- ja lepoaika-asetuksen soveltamiseen alueilla, joissa sääolosuhteet ja etäisyydet ovat poikkeavia? Aikooko komissio selvittää ajo- ja lepoaika-asetuksen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja kuljettajien jaksamiseen?" viestittää europarlamentaarikko Hannu Takkula Brysselistä. 

Kirjallinen kysymykseni Euroopan komissiolle 7.4.2016:

Ajo- ja lepoaika-asetuksen vaikutustenarviointi eri alueilla

Raskaan liikenteen ajo- ja lepoaikoja säätelevän ajo- ja lepoaika-asetuksen mukaan ajoaika on 24 tunnin jaksossa 9 tuntia. Lisäksi 4,5 tunnin jälkeen on pidettävä vähintään 45 minuutin tauko. Erityisesti Euroopan Unionin reuna-alueilla ja jäsenmaissa, joissa on pitkät sisäiset kuljetusetäisyydet, ajo- ja lepoajat vaikuttavat ammattikuljettajien ajankäyttöön ja vapaa-ajanvieton mahdollisuuksiin. EU:n alueella sääolosuhteet vaihtelevat suuresti, mikä aiheuttaa alueellisia haasteita ajo- ja lepoaika-asetuksen soveltamiseen. Erityisesti lumisilla alueilla kuten Pohjois-Suomessa turvallisia levähdyspaikkoja on talvisaikaan vain rajallisesti.

Nykyisen ajo- ja lepoaika-asetuksen soveltaminen on aihettanut lumisilla alueilla operoiville liikenteenharjoittajille ongelmia löytää sopivia levähdyspaikkoja, mikä on heijastunut ajo- ja lepoaikasäännösten rikkomisprosenttien nousuna. Oletettavasti myös keskinopeudet ovat nousseet. Toisaalta tiukoilla lepoaikavaatimuksilla on negatiivisia vaikutuksia syrjäisillä alueilla asuvien ihmisten perhe-elämään ja sosiaalisiin suhteisiin. Tiukoista lepoaikavaatimuksista johtuen pitkää matkaa ajavat ammattiliikenteen kuljettajat joutuvat monesti viettämään yönsä kodin ulkopuolella.

Kysyn Euroopan komissiolta, onko komissio toteuttanut tai aikooko komissio ryhtyä toteuttamaan alueellisia selvityksiä ajo- ja lepoaika-asetuksen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen ja kuljettajien jaksamiseen? Onko Euroopan komissio valmis esittämään alueellisia joustoja ajo- ja lepoaika-asetuksen soveltamiseen alueilla, joissa sääolosuhteet ja etäisyydet ovat poikkeavia?

Hannu Takkula, europarlamentaarikko