Maantie- ja ratalainsäädäntöön kevennyksiä

Hallitus esittää tienvarsimainontaa sekä sähkö- ja telekaapeleiden tiealueelle sijoittelua koskevan sääntelyn keventämistä. Lupien sijaan tarkoituksena on siirtyä ilmoitusmenettelyyn. Lisäksi laajennetaan maanomistajien oikeuksia lunastustilanteissa ja parannetaan tasoristeysten turvallisuutta.

Lue lisää...

Euroopan komissiolta raskaan liikenteen ajo- ja lepoaika-asetus arvioitavaksi

Europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk./ALDE) on jättänyt Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen koskien raskaan liikenteen ajo- ja lepo-aika-asetusta.  

"Tiukka EU- lainsäädäntö on asettanut erityisesti syrjäisillä alueilla asuvat raskaan liikenteenharjoittajat tukalaan asemaan. Ajo- ja lepoaikoja säätelevän ajo- ja lepoaika-asetuksen mukaan kuljettaja saa ajaa vuorokaudessa 9 tuntia, lisäksi 4,5 tunnin jälkeen on pidettävä vähintään 45 minuutin tauko. Kysyn, onko Euroopan komissio valmis esittämään alueellisia joustoja ajo- ja lepoaika-asetuksen soveltamiseen alueilla, joissa sääolosuhteet ja etäisyydet ovat poikkeavia? Aikooko komissio selvittää ajo- ja lepoaika-asetuksen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja kuljettajien jaksamiseen?" viestittää europarlamentaarikko Hannu Takkula Brysselistä. 

Kirjallinen kysymykseni Euroopan komissiolle 7.4.2016:

Ajo- ja lepoaika-asetuksen vaikutustenarviointi eri alueilla

Raskaan liikenteen ajo- ja lepoaikoja säätelevän ajo- ja lepoaika-asetuksen mukaan ajoaika on 24 tunnin jaksossa 9 tuntia. Lisäksi 4,5 tunnin jälkeen on pidettävä vähintään 45 minuutin tauko. Erityisesti Euroopan Unionin reuna-alueilla ja jäsenmaissa, joissa on pitkät sisäiset kuljetusetäisyydet, ajo- ja lepoajat vaikuttavat ammattikuljettajien ajankäyttöön ja vapaa-ajanvieton mahdollisuuksiin. EU:n alueella sääolosuhteet vaihtelevat suuresti, mikä aiheuttaa alueellisia haasteita ajo- ja lepoaika-asetuksen soveltamiseen. Erityisesti lumisilla alueilla kuten Pohjois-Suomessa turvallisia levähdyspaikkoja on talvisaikaan vain rajallisesti.

Nykyisen ajo- ja lepoaika-asetuksen soveltaminen on aihettanut lumisilla alueilla operoiville liikenteenharjoittajille ongelmia löytää sopivia levähdyspaikkoja, mikä on heijastunut ajo- ja lepoaikasäännösten rikkomisprosenttien nousuna. Oletettavasti myös keskinopeudet ovat nousseet. Toisaalta tiukoilla lepoaikavaatimuksilla on negatiivisia vaikutuksia syrjäisillä alueilla asuvien ihmisten perhe-elämään ja sosiaalisiin suhteisiin. Tiukoista lepoaikavaatimuksista johtuen pitkää matkaa ajavat ammattiliikenteen kuljettajat joutuvat monesti viettämään yönsä kodin ulkopuolella.

Kysyn Euroopan komissiolta, onko komissio toteuttanut tai aikooko komissio ryhtyä toteuttamaan alueellisia selvityksiä ajo- ja lepoaika-asetuksen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen ja kuljettajien jaksamiseen? Onko Euroopan komissio valmis esittämään alueellisia joustoja ajo- ja lepoaika-asetuksen soveltamiseen alueilla, joissa sääolosuhteet ja etäisyydet ovat poikkeavia?

Hannu Takkula, europarlamentaarikko

MacGregorin laitteita konttialuksiin

MacGregor toimittaa irralliset kontinkiinnityslaitteet kahteentoista 19,200 TEU:n konttialukseen, jotka ovat rakenteilla Etelä-Koreassa eurooppalaiselle varustamolle. Laitteet toimitetaan vuoden 2016 aikana. Tilaus on kirjattu vuoden 2016 ensimmäiselle vuosineljännekselle.

Nämä ultra large -kokoluokan alukset rakennetaan kahdella telakalla, kuusi laivaa Daewoo Shipbuilding and Marine Engineering (DSME) -telakalla ja toiset kuusi Samsung Heavy Industriesin (SHI) -telakalla. Irrallisten kontinkiinnityslaitteiden lisäksi MacGregor toimittaa näihin laivoihin lastiluukut ja kiinteät kontinkiinnityslaitteet.

Älysaattue ensimmäisen kerran rajojen yli

Maailman ensimmäiset valtion rajat ylittävät kuorma-autoletkat, jossa takana tulevat seuraavat automaattisesti johtoautoa, saavuttivat määränpäänsä. Rotterdamiin päätyneellä matkalla oli noin tusinan verran eri valmistajien älykuorma-autoja, jotka kulkivat letkoissa tehtailta eri puolilta Eurooppaa määränpäähän.

Wifillä toisiinsa yhdistetyt kuorma-autot ajavat lähempänä toisiaan, mitä ihmisen ohjaamina, ja säästävät näin ilmanvastuksen pienenemisen vuoksi polttoainekustannuksissa. EU:n puheenjohtajamaa Alankomaiden organisoima koe osoitti, että automaattisten kuorma-autosaattueiden haasteet ovat nykyään enemmän lainsäädännöllisiä kuin tekniikkaan liittyviä.

Tutkaohjatut lentoestevalot käyttöön Suomessa

Trafi on hyväksynyt menetelmän lentoestevalojen ohjaamiseksi tutkaohjauksella. Järjestelmän tarkoitus on vähentää lentoestevalojen ympäristön asutukselle aiheuttamaa valohäiriötä lentoturvallisuuden vaarantumatta.

Vestas Wind Systems A/S:n valmistama OCAS (Obstacle Collision Avoidance System) -laitteisto on asennettu Svalskullan tuulipuistoon Närpiössä. Arvioitu käyttöönottoaika on huhtikuu 2016. Ennen luvan myöntämistä edellytettiin laitteiston testaamista sekä siviili- että sotilasilma-aluksilla. Järjestelmälle on myönnetty lupa määräajaksi, jonka aikana dokumentoidaan järjestelmän luotettavuus ja arvioidaan toteutunut vaikutus lentoturvallisuuteen.

Helsingin Sataman konttiliikenne huimassa nousussa

Helsingin Sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrä maaliskuussa oli yhteensä 936 000 tonnia (+1,7 %), josta tuonnin osuus noin 454 000 tonnia (+3,3 %) ja viennin osuus 483 000 tonnia (+0,2 %). Hyvä kehitys perustuu erityisesti konttiliikenteen kasvuun, joka oli noin 17 % kasvussa maaliskuussa TEU -määrissä mitattuna.

Yksiköidyn tavaraliikenteen määrä tammi-maaliskuussa oli 2,58 miljoonaa tonnia, mikä on yli kaksi prosenttia enemmän viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Tuonnin osuus oli 1,23 miljoonaa tonnia ja viennin 1,35 miljoonaa tonnia. Tuonnin määrä ylitti viime vuoden vastaavan ajankohdan yli viidellä prosenttiyksiköllä, viennin määrän ollessa niukasti viime vuoden tason yläpuolella (+0,2 %).

Kokonaistavaraliikenteen määrä maaliskuussa oli 1,06 miljoonaa tonnia (+2,5%.) ja tammi-maaliskuussa 2,84 miljoonaa tonnia (+1,4 %).

Laivamatkustajien määrä maaliskuussa oli 888 500, joka aikaisesta pääsiäisestä johtuen on yli 14 prosenttiyksikköä viime vuoden maaliskuuta suurempi. Tammi-maaliskuun yhteenlaskettu matkustajamäärä oli 2,25 miljoonaa matkustajaa, joka on sekin 5,7 % enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Matkustajamäärän hyvää kehitystä selittää osaltaan myös Itämerelle Helsinki-Tallinna reitille maaliskuussa palannut M/S Silja Europa.

Talvimerenkulun WINMOS-hanke huipentui loppuseminaariin

Ruotsalaisten, suomalaisten ja virolaisten vuonna 2012 aloittama talvimerenkulkuun liittyvä WINMOS-yhteishanke huipentui 7.4.2016 järjestettyyn loppuseminaariin.

Liikenneviraston mukaan hankkeessa kehitetyn uuden talousmallin ja uusien jäänmurtokonseptien avulla voidaan taata jatkossa kustannustehokas talvimerenkulku sekä oikea-aikainen jäänmurtokaluston uudistaminen. Osana hanketta on myös toteutettu uuden jäänmurtajan, Polariksen rakentaminen.

Lue lisää...

Fordilta häikäisemättömät kaukovalot

Autonvalmistaja Ford tuo häikäisemättömät kaukovalot osaksi yhtiön mukautuvaa ajovalojärjestelmää (Adaptive Front Lighting System), joka on saatavana S-MAXiin, Galaxyyn ja Edgeen.

Häikäisemättömät kaukovalot käyttävät tuulilasiin upotettua kameraa havaitsemaan jopa 800 metrin päässä näkyvät auton tai polkupyörän etu- tai takavalot. Fordin kehittämää uutta teknologiaa hyödyntämällä ajovalojärjestelmä sulkee automaattisesti ne osat ajovaloista, jotka muuten häikäisisivät vastaantulijaa.

Teknologian ovat kehittäneet joukko Fordin insinöörejä eri puolilta maailmaa yhdessä alihankkijoiden kanssa. Järjestelmää on testattu varta vasten rakennetulla alueella ja ajamalla öisin eri puolilla maailmaa.

Häikäisemätön kaukovalojärjestelmä on jo saatavana Ford S-MAXiin, Galaxyyn ja myöhemmin Ford Edge SUViin.

Mopoautot heikkoja kolaritestissä

Euro NCAP testasi nyt toista kertaa mopoautoja (L6e) luokkaa raskaampien nelipyörien (L7e) kolariturvallisuutta. Kolaritesti osoitti, että kevyet autolta näyttävät ajoneuvot eivät yllä lähellekään henkilöautojen turvallisuustasoa. Nelipyöriä eivät sido vastaavat turvallisuusvaatimukset kuin henkilöautoja.

Autoliiton mukaan nelipyörät ovat rakenteellisesti ja ulkonäöllisesti hyvin samankaltaisia kuin L6e -luokan mopoautot ja antavat siten viitteitä myös niiden turvallisuustasosta.

Lue lisää...

Maatalouskoneasentajille on edelleen kysyntää

TTS Työtehoseuran mukaan osaavista maatalous- ja maanrakennuskoneiden asentajista on Suomessa monin paikoin pulaa. Tämä johtuu Työtehoseuran mukaan osittain siitä, ettei toisen asteen koulutus tarjoa ammattiin suoraan valmistavaa koulutusta.

Työtehoseura järjestää raskaskalustomekaanikon ja maatalouskoneasentajan perus- ja ammattitutkintoja sekä räätälöityjä täydennyskoulutuksia alan yrityksille. Ammattitutkinnot on suunnattu jo alalla oleville, jotka haluavat lisätä osaamistaan sekä päivittää tietämystään etenkin sähkö- ja hydrauliikkajärjestelmistä, erilaisista diagnosointi- ja mittauslaitteistoista sekä polttoaine- ja päästöjärjestelmistä.

TTS:n koulutuksiin voi hakeutua koko ajan. Suurin osa koulutuksista on mahdollista aloittaa etä- ja verkko-opintoina. 

TE-toimistosta saa lisätietoa koulutuksen aikaisista tukimahdollisuuksista, esim. työttömyys-, lomautus- tai irtisanomistilanteissa.

Pk-yrittäjät yllättävän huolettomia kyberuhkien suhteen

Tieto- tai kyberturvallisuusuhat eivät huoleta suomalaisia pk-yrittäjiä. Soneran Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain joka kymmenes yrittäjä pitää tieto- ja kyberturvallisuusuhkia merkittävänä riskinä liiketoiminnalle. Eniten alttiita tietoturva- ja kyberhäiriöille ovat Soneran mukaan ne 15 prosenttia pk-yrityksistä, jotka eivät ole tehneet mitään tietoturvan hyväksi viimeisten parin vuoden aikana.

Pk-yrittäjillä on yksi huolenaihe ylitse muiden mitä tulee kyberturvallisuuteen: haittaohjelmat. Niitä pelkää peräti 60 % kaikista kyselyyn vastanneista yrittäjistä.

Seuraavaksi eniten yrittäjät ovat huolissaan tietoverkon (22 %) tai varmuuskopioinnin kaatumisesta (20 %). Myös identiteettivarkaudet ja palvelunestohyökkäykset huolettavat viidesosaa yrittäjistä. Vähiten yrittäjät pelkäävät digitaalista teollisuusvakoilua (4 %).

Alle 45-vuotiaat eivät ole yhtä murheissaan haittaohjelmista kuin heitä vanhemmat yrittäjät. Sen sijaan nuoria yrittäjiä huolestuttaa keskimääräistä useammin verkkosivujen hakkerointi (25 %), asiakas- ja liiketoimintatietojen kaappaus (24 %), identiteettivarkaudet (24 %), sekä työntekijöiden kautta tapahtuva tietovuoto (18 %).

Yrityksen tietoverkon kaatuminen pelottaa enemmän vasta, kun yrityskoko kasvaa 20 henkeen ja sen yli. Tällöin tietoverkon kaatumista pohtii jo 40 % yrittäjistä.

Soneran Yrittäjäkysely toteutettiin internetkyselynä 25.11.-14.12.2015. Kyselyyn vastasi 1 170 yrittäjää eri toimialoilta ympäri Suomea.

Tuoreet tuomioistuinratkaisut vahvistavat autonhuollon kilpailua

Autonvalmistaja Kia on hävinnyt kaksi oikeusjuttua, jotka vahvistavat Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen tiedotteen mukaan autonhuollon kilpailua.

Auton takuu säilyy huolloissa - valmistajan tulee antaa autodatansa kaikille huollon toimijoille.

Ruotsin markkinaoikeuden tuomio tapauksessa KIA sai lainvoiman 28.12.2015.

Jo vuonna 2012 Ruotsin markkinaoikeus langetti KIAlle viiden miljoonan Ruotsin kruunun sakon kilpailun rajoittamisesta KIAn edellytettyä auton huollattamista merkkikorjaamoissaan takuun säilymiseksi. KIAn valitus ratkaisusta on nyt kolme vuotta myöhemmin hylätty korkeimmassa oikeusasteessa, ja sakot sekä kantajan (SBF) oikeudenkäyntikulut tulevat KIAn maksettaviksi.

Lue lisää...