Kittilän lentoaseman laajennus A-Insinöörien käsialaa

Nyt valmistunut Kittilän lentoasemalaajennuksen ensimmäinen vaihe lisää Lapin lentomatkailun tehokuutta ja sujuvuutta. 22. marraskuuta avautuneen uuden terminaaliosan lisäksi lentokentän asematasoa on laajennettu kahteen suuntaan ja seisontapaikkoja koneille on lisätty.  

A-Insinöörit on vastannut Kittilän lentoaseman lentoliikennealueiden suunnittelusta Finavian kumppanina. Asematasolla voi nyt pysäköidä yhtä aikaa 12 lentokonetta, mikä edesauttaa sujuvaa koneiden lastausta ja purkua ja nopeuttaa koneiden kääntöaikoja.

Vuoden kuluttua joulusesongin 2019 alla lentoasemalle valmistuu uusi, noin kilometrin mittainen rullaustie T, joka lisää kiitotien käyttöastetta edelleen. Lentoliikennealueiden rakentamiseen liittyy erityisvaatimuksia, joiden vuoksi suunnittelussa tarvitaan tehokkuutta ja tarkkuutta.

Finavian kaksivuotinen investointiohjelma Lapin lentoasemilla on suuruudeltaan 55 miljoonaa euroa. Rakennustyöt käynnistyivät Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemilla keväällä 2018 ja ne saadaan päätökseen vuoden 2019 loppuun mennessä.

A-Insinöörit on toiminut Finavian suunnittelukumppanina Kittilän lisäksi myös mm. Ivalon ja Tampere-Pirkkalan lentoasemien asematasojen laajennuksissa sekä Helsinki-Vantaa lentoaseman non-Schengen -alueen suunnittelussa.

Kansainvälisen ilmailun avaruussääkeskuksen päämaja Helsinkiin

Ilmatieteen laitoksen johtama eurooppalainen PECASUS-konsortio on valittu globaaliksi ilmailun avaruussääkeskukseksi. Keskuksen päämaja sijoitetaan Ilmatieteen laitokselle Helsinkiin. Tiedot avaruussäästä parantavat ilmailun turvallisuutta.

ICAO (International Civil Aviation Organization) on valinnut eurooppalaisen yhdeksän maan PECASUS-konsortion toimittamaan koko maapallon kattavia avaruussäätiedotteita siviili-ilmailun toimijoille yhdessä kahden muun toimittajan kanssa. Konsortion avaruussääkeskus perustetaan Ilmatieteen laitokselle Helsingin Kumpulaan. Avaruussäätiedotteiden jakaminen ICAOn ilmailuviestiverkon kautta aloitetaan myöhemmin sovittavana aikana.

Avaruussääpalveluita tarvitaan, koska lentokoneiden toiminnot ovat yhä riippuvaisempia satelliittipohjaisista navigointi- ja viestintämenetelmistä. Keskus välittää ilmailualan toimijoille tietoa avaruussään aiheuttamista häiriöistä satelliittipaikannuksessa ja viestiyhteyksissä sekä säteilytason muutoksista matkalentokorkeuksilla. Avaruussäätiedotteiden loppukäyttäjiä ovat matkustajalentokoneiden lentäjät ja lennonjohto.

Lue lisää...

Rautateiden talvikauteen varaudutaan tiiviillä yhteistyöllä

Liikennevirasto varautuu talveen rautateillä suunnitelmallisella kunnossapidolla ja tekemällä tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Talvikaudella 2018–2019 jatketaan niitä edellisten talvien aikana kehitettyjä menettelytapoja, joiden avulla rautatieliikenteen täsmällisyys paranee. Lumitöiden organisointia on parannettu vuosittain.

Suomen rataverkko on jaettu kahteentoista kunnossapitoalueeseen. Urakoitsijat laativat alueelliset lumityösuunnitelmat yhteistyössä Liikenneviraston, liikenteenohjauksen ja liikennöitsijöiden kanssa. Suunnitelmien tavoitteena on turvata mahdollisimman häiriötön junaliikenne. Lumityöt tehdään aina liikenteen aikataulut huomioiden. Myös laiturialueiden kunnossapidossa töiden ajoituksessa otetaan huomioon aikataulujen mukainen matkustajaliikenne.

Urakoitsija toteuttaa kunnossapidon sovitun palvelutason mukaisesti itse valitsemin keinoin ja resurssein. Kunnossapitosopimuksissa oleva kannustinjärjestelmä sisältää kannustimet sekä sopimussakon, jotta kunnossapidon turvallisuus, laatu ja oikea ajoitus voidaan varmistaa.

Lue lisää...

Ruotsi: Nokian renkaat eniten suositeltu autoalan merkkituote

YouGov julkistaa vuosittain merkki-indeksin Brandindex Ruotsin eniten suositelluista merkkituotteista. Vuoden 2018 Brandindexissä Nokian Tyres sijoittuu kolmanneksi Swish'n ja langattoman kotiäänijärjestelmän Sonos'n jälkeen.

Autoalan muista merkkituotteista Michelin sijoittuu 4. sijalle, Volvo 8. sijalle ja Continental 10. sijalle.

YouGov mittaa noin 300 merkkituotetta päivittäin. Joka päivä toteutetaan noin 160 kuluttajahaastattelua, jotka antavat mielipiteen eri tuotemerkeistä. Paremmuusjärjestys Brandindexissä 1.11.2017- 31.10.2018 perustuu haastettelujen keskimääräiseen tulokseen.

(Transportnet.se)

Asetus määrittelee pääväylien palvelutason

Viisi faktaa asetuksesta:

1. Pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat. Kaikki maakuntakeskukset ovat näiden valtion maanteiden ja rautateiden pääväylien varrella. Väylät ilmenevät tämän tiedotteen kartasta.

2. Maanteistä pääväyliksi määriteltiin tiet, joilla kulki henkilöautoja yli 6 000 vuorokaudessa ja raskaan liikenteen autoja yli 600 vuorokaudessa.

3. Rautateiden pääväylillä matkustaa yli 1,5 miljoonaa henkilöä vuodessa tai ennusteissa vähintään miljoona matkaa vuodessa. Tavaraliikenteen pääväylillä kuljetuksia on vähintään kaksi (2) miljoonaa tonnia vuodessa.

4. Pääväylät ovat nopeimpia. Maanteillä nopeusrajoitus pääosin vähintään 80 km/h ja moottoriteillä pääosin 120 km/h. Henkilöliikenteen rautateillä nopeus pääsääntöisesti 120 km/h ja tavaraliikenteessä 80 km/h.

5. Pääväylien ympärivuotinen korkeatasoinen kunnossapito asetetaan etusijalle.

Liikenne- ja viestintäministeriö on 21. marraskuuta 2018 antanut asetuksen pääväylistä ja niiden palvelutasoista. Asetus tulee voimaan 1. tammikuuta 2019. Pääväyliksi valittiin maantiet ja rautatiet nykyisten ja ennustettujen liikennemäärien perusteella.

Liikennemäärien kehittymistä seurataan ja asetusta päivitetään tarpeen mukaan. Liikennemäärien lisäksi on huomioitu alueellinen saavutettavuus ja kansainväliset yhteydet.

Ultralujasta teräksestä polttoainesäästöjä työkoneille

Oulun yliopiston Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) -tutkimusryhmä on käynnistänyt hankkeen, jossa suunnitellaan yhteistyössä metallialan yritysten kanssa ultralujista teräsmateriaaleista rakennettavia teräsrakenteita sekä niille soveltuvia valmistusmenetelmiä. Siirtyminen teräsrakentamisessa 3-4 kertaa nykyistä lujempiin teräsmateriaaleihin mahdollistaa entistä kevyempien ja kestävämpien teräsrakenteiden valmistuksen. Samalla kun terästä tarvitaan vähemmän, voidaan pienentää teräksestä valmistetun tuotteen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä.

Pääosin Nivalassa toimiva Tulevaisuuden tuotantotekniikat (FMT) -ryhmä on osa Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituuttia ja Terästutkimuskeskus CASR:a. Oulun yliopistossa tutkittavissa seuraavien sukupolvien ultralujissa teräksissä pyrkimyksenä on saada rakenneteräksen myötölujuus yli 2000 Mpa:n eli yli viisinkertaisesti nykyiseen perusteräkseen verrattuna (n. 400 Mpa).

Lujimmat tällä hetkellä markkinoilla saatavilla olevat kuumavalssatut rakenneteräkset ovat myötölujuudeltaan yli 1300 MPa:ta. Tällaista ultralujaa terästä käytetään muun muassa metsänhakkuukoneen kuormaimessa. Kevyemmän teräksen käyttö merkitsee esimerkiksi säästöjä polttoainekuluissa.

Teleste rakentanut älykkään ja turvallisen bussipysäkin Espoossa

Turku, - 23. marraskuuta 2018 - Teleste on rakentanut älykkään ja turvallisen bussipysäkin Espoon Nokia kampuksella osaksi LuxTurrim5G-ekosysteemiä. Innovatiivinen bussipysäkki on suunniteltu parantamaan julkisten paikkojen turvallisuutta osana Telesten uutta Connected Zone -konseptia. Konsepti otettiin käyttöön lokakuussa Telesten Ruotsin tietoturva-seminaarissa, jossa sitä kehitetään edelleen ja testataan osana Telesten Älykaupunki- suunnitelmaa.

Videovalvonnan ja 5G- yhteyden avulla bussipysäkki vastaa ihmisten yhä kasvavaan turvattomuuden tunteeseen julkisilla paikoilla. Henkilökohtaisia hälyttimiä ja sisäänrakennettuja kameroita hyödyntämällä Connected Zone mahdollistaa bussipysäkkien muuttamisen turva-alueiksi palvelun käyttäjille, jotka voivat muodostaa yhteyden vyöhykkeisiin älypuhelimiensa kautta. Suuren nopeuden 5G-yhteyden ja älykkäiden näyttöjen avulla konsepti antaa turvallisuushenkilöstölle mahdollisuuden kommunikoida bussipysäkkien kanssa ainutlaatuisella tavalla. Tämä mahdollistaa hälytysten vastaanottamisen, reaaliaikaisen bussipysäkin ja sen ympäristön seurannan, sekä turvallisuushälytyksiin vastaamisen reaaliaikaisesti.

Lue lisää...

Kalmar avasi innovaatiokeskuksen Ljungbyssä

Kalmar on avannut uuden innovaatiokeskuksensa Ljungbyssä Etelä-Ruotsissa. Uuden keskuksen moderni arkkitehtuuri ja tekniikka on suunniteltu tukemaan uusia työskentelymalleja. Rakennuksessa työskentelee jatkossa noin 200 henkeä. 

Uusi innovaatiokeskus keskittyy Kalmarin pienempien lastinkäsittelylaitteiden ja niihin liittyvien huoltopalveluiden digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, tuotekehitykseen sekä prototyyppituotantoon ja -testaukseen. Se palvelee myös digitalisaatio-osaamisen, päästöttömien laitteiden ja automaatioteknologioiden kehityspaikkana. Innovaatiokeskus tarjoaa myös asiakkaille mahdollisuuden tutustua Kalmarin uusimpiin innovaatioihin sekä testata Kalmarin ratkaisuja upouudella testikentällä, jossa laitteita voi ajaa täyttä vauhtia.

Scanian kuljetusyritys tähtää fossiilittomuuteen

Scania osoittaa oman sisäisen kuljetusyrityksensä avulla, miten nykyisellä tekniikalla voidaan saavuttaa yli 95 prosentin vähennys hiilidioksidipäästöihin. 

Scania käyttää Scania Transport Laboratory -yksikköä yhtiön sisäisissä kuljetuksissa. Toiminta koostuu 45 kuorma- ja linja-autosta, joista 14 on pitkän matkan kuljetukseen käytettäviä vetoautoja. Vuodesta 2018 alkaen autokanta on käyttänyt pääasoassa HVO- ja biopolttoaineita ja hybridimoottoreita, mikä mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen yli 95 prosenttia.

Laboratorio perustettiin vuonna 2008 yhtiön tutkimus- ja tuotekehitysosaston jatkeeksi. Tarkoituksena oli oppia omakohtaisesti, minkälaisia haasteita asiakkaat kohtaavat ja miten kannattavuutta voidaan parantaa. Jo ensimmäisen viiden toimintavuotensa aikana laboratorio onnistui vähentämään polttoaineenkulutusta 20 prosenttia ja hiilidioksidipäästöjä 50 prosenttia kuljetettua tonnia kohden.

Lue lisää...

Idescon lukija estää varasta pääsemästä rahtikuljetukseen

Tanskalainen Evotec ApS on kehittänyt lukitusjärjestelmän, joka auttaa kuljetusyritystä estämään varkauksia jakeluautosta. Suomalainen Idesco toimittaa järjestelmään lukijat, jolla autonkuljettaja ohjaa lukkoja. Kuljettaja voi jättää ajoneuvon hetkeksi tietäen, että rahti pysyy varmasti turvassa.

Evotec päätyi Idescon RFID-teknologiaan, jota ei voi hakkeroida ja jonka avaimia ei voi kopioida. Ajoneuvon kylkeen asennetut
Idesco-lukijat kestävät iskuja, kosteutta, likaa ja vaihtelevia lämpötiloja.

Ajoneuvon kuljettaja saa kuormatilan auki näyttämällä ajoneuvokohtaista tunnistetta kuormatilan sivuseinään ulkopuolelle asennetulle lukijalle. Tavaratilan avautuessa ohjaamo lukittuu automaattisesti. Kun kuormatilan ovi suljetaan, se lukittuu automaattisesti. Kuormatila pysyy lukittuna aina, kun ajoneuvo on käynnissä.

Järjestelmä toimii myös nosto-ovilla varustetuissa ajoneuvoissa. Ajoneuvon omalla avaimella pääsee ohjaamoon, mutta ei tavaratilaan, joka avautuu vain tunnisteella.

Jos tunniste katoaa tai se varastetaan, ajoneuvoon asennettu lukija voidaan uudelleenohjelmoida kuljetuskaluston hallintaohjelmistolla
siten, ettei se enää hyväksy tunnistetta.

(SA)

Sisu GTP voitti Latvian armeijan 220 miljoonan euron hankintakilpailun!

Latvian puolustusministeriö on päättänyt ostaa suomalaisia Sisu GTP 4x4 nopeakulkuisia taktisia miehistönkuljetus- ja monikäyttöajoneuvoja, paljastaa nimeämätön tietolähde Latvian hallituksessa. 

Lue lisää...

Tekoälyyn perustuva ajopäiväkirja tunnistaa työajot

Tekoälyyn pohjautuvaa ajopäiväkirjaa on kehitetty Kiholla jo kahden vuoden ajan. Kuvassa Kihon tuotekehitystiimi: Antti Koponen (vas.), Henri Hartikainen, Miika Antikainen, Ville Nuutinen, Henry Säisä ja Petteri Jokinen.

Kuopiolainen teknologiayhtiö Kiho on kehittänyt tekoälyyn perustuvan ajopäiväkirjan, joka oppii parissa viikossa erottamaan kuljettajan työajot vapaa-ajan ajoista. Innovaatio tehostaa paljon autoilevien ammattilaisten ajankäyttöä ja poistaa ajojen manuaaliset kirjausvaiheet.

Liikkuvan työn digitalisointiin erikoistunut Kiho on panostanut tekoälypohjaisten sovellusten tuotekehitykseen kahden viimeisen vuoden ajan. Aikaisemmin yhtiön työnhallintajärjestelmissä on hyödynnetty telematiikkaa ja IoT:tä.

- Tekoälyä hyödyntävän ajopäiväkirjan ansiosta liikkuvaa työtä tekevien ajankäyttö tehostuu entisestään. Virheet poistuvat, kun tekoäly oppii tunnistamaan paikannuksen avulla tallennetut ajot ja pitää ajopäiväkirjan kaikki tiedot reaaliajassa. Kuljettajan tehtäväksi jää tekoälyn kirjaaman ajosyyn hyväksyminen, kertoo Kihon toimitusjohtaja ja innovaation pääarkkitehti Antti Koponen.

Lue lisää...