MAN - Vaihtoautot

5- ja 6-akselisten yhdistelmien kokonaismassat romahtavat

Uusi tieliikennelaki laskee rajusti viisi- ja kuusiakselisten puoli- ja täysperävaunujen massoja. Niiden kaikkien kokonaismassa putoaa 44 tonniin. Tällä hetkellä viisiakselisen puoliperävaunun kokonaismassa on 48 tonnia  ja kuusiakselisen 52 tonnia. Viisiakselisen täysperävaunun kokonaismassa on nyt 44 tonnia ja kuusiakselisen 53 tonnia. Apuvaunulla toteutettuun, täysperävaunun kaltaiseen yksikköön sovelletaan nyt ja vastaisuudessa täysperävaunun eli varsinaisen perävaunun kokonaismassaa. 

Uusi tieliikennelaki tulee voimaan vuoden 2019 aikana. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä määrätty. Uusi laki kumoaa vuodelta 1981 peräisin olevan nykyisen tieliikennelain. 


Töykeitä ylikuormamaksuja

Poliisi sakotti loppukeväällä yhdeksänakselista puutavarayhdistelmää ylikuormasta. Tähän tärkeimpänä syynä johti yksi liian kevyt akseli vetoautossa. Mielettömiltä tuntuvat sakottamiset saattavat yleistyä, sillä raskaan liikenteen massoja säätelevän käyttöasetuksen mukaan poliisi toimi oikein. Elintarvikekuljetuksia ja eräitä puolitäysinä ajettavia kuljetuksia saattaa olla mahdotonta ajaa joka hetki laillisin massoin. Auto, tekniikka ja kuljetus 5/2018, ilm. 28.6., kertoo esimerkein lisää. 


Renkaista autoteollisuuden valmistajaksi

Perinteikäs rengasvalmistaja Continental lähti joitain kymmeniä vuosia sitten tosissaan lisäämään toimialojaan. Tähän päivään mennessä jättiyritysestä on kasvanut merkittävä ajoneuvotekniikan elektronisten laitteiden ja järjestelmien valmistaja. Saksalaisen Continentalin renkaat pyörivät vastaisuudessakin niin henkilöautojen kuin raskaan liikenteen alla. Lähes 150-vuotiaan yrityksen nuortumisesta enemmän Auto, tekniikka ja kuljetus 5/2018:ssa. Lehti ilmestyy 28.6.



Sesongit tasaisiksi

Kausivaihtelut luovat epävarmuutta kuljetusyrityksen työvoiman saannille. Lomautuksen päätyttyä aiempia työntekijöitä ei ehkä saada takaisin. Parinkymmenen henkilön suuruisen kuljetusyrityksen toimitusjohtaja kertoo, miten yritys on onnistunut poistamaan työvoiman tarpeen vaihtelut. Uuden tietotekniikan ansiosta toiminta on tehostunut ja kuljettajien tyytyväisyys kasvanut. Henkilökunnan kouluttamisen täytyy oikeasti olla hyödyllistä. Asiasta enemmän 28.6. ilmestyvässä Auto, tekniikka ja kuljetus 5/2018:ssa.


Rengasmarkkinoita ravistellaan

Toukokuun 2018 alussa EU asetti kiinalaisille kuorma- ja linja-autonrenkaille useiden kymmenien euron suuruisen polkumyyntitullin. Tämä pysäyttää myös monen halparenkaan maahantuonnin Suomeen vähintään hetkeksi tai jopa lopullisesti. Rangaistustullin vaikutukset saattavat heijastua laatumerkkien hinnoitteluun saakka. Mitä rengasmarkkinoilla tapahtuu? Lue Auto, tekniikka ja kuljetus 5/2018, joka ilmestyi 28.6.


Auto, tekniikka ja kuljetus testasi Sisu GTP panssarikiiturin!

Suomalainen 2+8 -paikkainen miina- ja luotisuojattu nelivetoinen panssarimaasturi Sisu GTP aiheutti pienen sensaation Latvian puolustusvoimien vertailutesteissä. Se pesi useimmissa osasuorituksissa kovien kriisipesäkkeiden kehittämät huipputuotteet, mm. Israelin, Turkin, Etelä-Afrikan vastaavat erikoisjoukkojen panssariautot.

Sisu GTP:n monitoimiratkaisu on lajissaan nerokas. Samalla siinä on tilaa merkittävällekin tuotekehitykselle yksityiskohdissa. Maantiekiitäjänä se etenee kuin susi maastossa, on ketterä kuin ilves ja samalla kameleontti autoksi todetaan Sisu GTP:n ensimmäisessä siviilikoeajossa.

Auto, tekniikka ja kuljetus 5/2018 antaa yksityiskohtaisen koeajoraportin. Lehti ilmestyy 28.6.


Toyota Material Handling kasvattaa huoltoverkostoa Etelä-Karjalaan

Toyota Material Handling Finland Oy:n (TMHFi) oma huoltoverkosto on laajentunut. TMHFi on perustanut kenttähuoltoyksikön Imatran ja Lappeenrannan alueelle. Tämä parantaa TMHFi:n kykyä palvella erityisesti Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueen kasvanutta asiakaskuntaa.

Trukkien huollot ja korjaukset pyritään suorittamaan kenttämekaanikkojen toimesta asiakkaan tiloissa trukkien käytettävyyden optimoimiseksi.

Lue lisää...


Valmet Automotive on valmistanut jo 100 000 GLC-katumaasturia

Kuvassa automyyjä Roope Rousu ja 100 000. GLC:n ostaja Päivi Andvik.

Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaalla on valmistunut jo 100 000. Mercedes-Benz GLC-katumaasturi. GLC:n tuotanto käynnistyi Suomessa helmikuussa 2017, ja se on saavuttanut 100 000 auton valmistusmäärän nopeammin kuin mikään muu Valmet Automotiven tuotantomalli. GLC:n päätuotantopaikka on Mercedes-Benzin Bremenin tehdas Saksassa.

GLC on Valmet Automotiven historian vaativin tuotantoprojekti. Sen osina ovat olleet muun muassa Suomen suurimman, yli 300 robotin hitsaamon suunnittelu ja rakentaminen, lähes 100 miljoonan euron investoinnit, autotehtaan toimintamallin uudistaminen sekä yli 2000 henkilön rekrytoinnit vuosina 2016 ja 2017.

GLC:n vahvan kysynnän vuoksi tavoitteena oli mahdollisimman nopea tuotannonaloitus. Valmistussopimus allekirjoitettiin Daimlerin kanssa marraskuussa 2015, ja ensimmäinen GLC valmistui helmikuussa 2017. Tämän jälkeen tuotantotavoitteita nostettiin toistuvasti, jonka ansiosta Valmet Automotive teki 2017 uuden tuotantoennätyksen 90 000:llä GLC- ja A-sarjan autolla.

- Mercedes-Benzin GLC-katumaasturi on jo nyt yksi Uudenkaupungin autotehtaan tärkeimmistä automalleista, vaikka sitä on valmistettu vasta puolentoista vuoden ajan. Tulevat vuodet näyttävät, kuinka suuriin valmistusmääriin GLC Suomessa vielä nousee, kertoo Valmet Automotiven valmistustoiminnan johtaja Pasi Rannus.


Ford ja Volkswagen keskustelevat mahdollisesta hyötyajoneuvoyhteistyöstä

Volkswagen ja Ford tutkivat edellytyksiä hyötyajoneuvopuolen strategiselle yhteistyölle, jonka olisi julkilausuman mukaan tarkoitus vahvistaa kummankin yhtiön kilpailukykyä ja parantaa asiakaspalvelua maailmanlaajuisesti. Yhtiöiden suunnitelmissa on erilaisia yhteistyöprojekteja, johon kuuluu muun muassa yhteisen hyötyajoneuvomalliston kehittäminen. Yhtiöiden julkaiseman tiedotteen mukaan yhteistyöhön ei liity pääoman tai osakkeiden siirtoja.


Matkailualalla voi kuljettaa asiakkaita ilman taksinkuljettajan ajolupaa

Hallitus antoi eduskunnalle liikennepalvelulain muutosesityksen 20.6.2018, jolla helpotetaan matkailualan yrittäjien asiakaskuljetuksia.

Muutoksen myötä koti- ja matkailupalveluyritysten osana palvelukokonaisuutta tarjoamissa kuljetuksissa kuljettaja ei tarvitsisi jatkossakaan taksinkuljettajan ajolupaa. Yritykset tarvitsisivat kuitenkin taksiluvan.

Esityksellä vähennettäisiin koti- ja matkailupalveluyritysten hallinnollista taakkaa ja muita sääntelystä aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi esitys helpottaisi työvoiman saatavuutta ja kausityöntekijöiden työllistymistä alalle. Esityksellä olisi siten myönteisiä vaikutuksia suomalaiselle koti- ja matkailupalvelutoiminnalle.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Liikennepalvelulaki tulee pääosin voimaan 1.7.2018.


Michiel Kuijs DAF Alankomaiden ja Pohjoismaiden toimitusjohtajaksi

Michiel Kuijs nimitettiin DAF Alankomaiden ja Pohjoismaiden toimitusjohtajaksi 1. heinäkuuta alkaen. Hän on Jan van Keulenin seuraaja, joka puolestaan valittiin DAF-myynnin pääjohtajaksi samasta päivämäärästä lähtien. Jan van Keulenistä tulee Itä-Euroopan ja Euroopan unionin ulkopuolisten markkinoiden vastuuhenkilö.

Michiel Kuijsilla on yli 20 vuoden kokemus markkinoinnista ja myynnistä DAF:illa. Vuodesta 1997 vuoteen 2009 saakka hän toimi markkinointi- ja aluepäällikkönä DAF Alankomaissa, ennen kuin hänet nimitettiin DAF myynnin pääjohtajaksi yhdeksän vuotta sitten.


Droneilla rakennusteollisuuden tutkimuksia

Drone-tutkimus tarkastaa vaivatta sellaiset paikat, joihin ei muuten ole helppoa päästä. Tällaisia ovat esimerkiksi korkeat rakennukset, sillat ja vesitornit, mutta myös hyvin ahtaat paikat, kuten putket ja säiliöt. Aikaa ja rahaa säästyy, kun julkisivu- ja rakennetutkimuksiin ei tarvita nosturiautoja ja monia henkilöitä.

- Droneen voi kiinnittää kameran tai kameroita, joiden avulla voidaan tutkia erilaisia pintoja ja rakenteita. Korkearesoluutioinen kamera löytää rakenteiden ongelmat tehokkaasti, selvittää Kiwa Inspectan rakennetun ympäristön toimialan Etelä-Suomen aluepäällikkö Terhi Hirvikorpi.

Kuvien perusteella voidaan myös löytää ne kohdat, joita on syytä tutkia tarkemmin esimerkiksi laboratorionäyttein.

- Dronen ottamista kuvista voidaan rakentaa 3D-malli, joka on kaiken muun tutkimusdatan kanssa myös asiakkaan käytettävissä pilvipalveluna. Tutkimusaineiston ja Kiwa Inspectan asiantuntijoiden analyysin ja suositusten pohjalta asiakas saa hyvän ja monipuolisen kokonaiskuvan kiinteistönsä rakenteiden ja pintojen kunnosta.

Drone-tutkimus riittää joissain tapauksissa aivan sellaisenaan kertomaan kaiken olennaisen kohteesta, jolloin sen lisäksi ei tarvitse tehdä enää muita tutkimuksia. Drone-tutkimus yhdistetään kuitenkin usein muihin rakenteiden ja pintojen tutkimuksiin.


Euroopassa kuolee tieliikenteessä ison matkustajakoneen verran ihmisiä joka päivä

ETSC:n (European Transport Safety Council) uusin raportti paljastaa, että EU:n teillä kuolee liikenneonnettomuuksissa 70 ihmistä päivässä, 500 kuolemaa/viikko. 25 250 ihmistä menetti henkensä liikenneonnettomuuksissa EU:ssa vuonna 2017.

Vaikka liikennekuolemien määrä väheni viime vuodesta 2%, vähenemä on neljässä vuodessa vain 3%. Se on paljon vähemmän kuin EU:n asettama vuotuinen tavoite -6,7%/vuosi aina vuoteen 2020.

EU-komissio julkisti viime kuussa sarjan toimenpide-ehdotuksia, joilla tavoitellaan 2000 liikennekuoleman vuotuista vähenemää EU:n teillä. Nyt odotetaan EU:n jäsenmaiden ja EU-parlamentin hyväksyntää ehdotetulle ohjelmalle.

ETSC peräänkuuluttaa liikenneturvallisuuden parantamisen nostamista pinnalle ja yleiseksi puheenaiheeksi EU-jäsenmaissa. Nyt kahden henkilön hengen vaatinut lento-onnettomuus saa mediaraportoinnissa enemmän palstatilaa kuin EU:n 70 ihmisen kuolema päivittäin tieliikenteessä.

EU:n ulkopuoilella olevien Euroopan maiden liikennekuolemien määrä on vielä pahempi kuin EU:ssa. Niiden teillä 96 ihmistä kuolee päivittäin tieliikenneonnettomuuksissa. Euroopassa kiuolee siten keskimäärin 166 ihmistä joka päivä tieliikenteessä. Se vastaa ison matkustajalentokoneen surmansyöksyä joka päivä.


DB Schenker tuplaa Tanskan vientilähdöt

DB Schenker kasvattaa viikoittaisia Tanskan System-lähtöjään viennin osalta nykyisestä kahdesta lähdöstä neljään 2.7.2018 alkaen. Nykyisten suorien tiistain ja lauantain lähtöjen lisäksi heinäkuusta alkaen on maanantain ja keskiviikon lähdöt Värnamon kautta Kööpenhaminaan ja Aarhusiin.

Samaan aikaan tuonnin kappaletavaralähtöjen määrä muuttuu siten, että Aarhusin suorien lähtöjen määrä kasvaa kahdesta lähdöstä neljään lähtöön (ma/ti/ke/pe). Kööpenhaminasta on neljä viikoittaista suoraa kappaletavaralähtöä (ma/ti/ke/pe) aivan kuten ennenkin.


UPS:lle yli 700 maakaasulla toimivaa ajoneuvoa

UPS on tänään ilmoittanut suunnitelmansa rakentaa viisi paineistetun maakaasun (Compressed Natural Gas, CNG) tankkausasemaa ja lisäävänsä yli 700 uutta CNG:a käyttävää ajoneuvoa kalustoonsa. Kalusto kasvaa 400 vetoautolla sekä 330 terminaalitraktorilla.

Tämä 130 miljoonan dollarin investointi CNG-kapasiteettiin on jatkoa UPS:n aiempaan 100 miljoonan dollarin investointiin vuonna 2016 ja 90 miljoonan dollarin investointiin vuonna 2017. UPS investoi yhteensä yli miljardi dollaria vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja teknologisesti edistyksellisiin ajoneuvoihin sekä tankkausasemiin vuosina 2008–2018.

CNG ja LNG (Liquified Natural Gas) kapasiteettien kasvattaminen on tärkeässä roolissa UPS:n uusiutuvan biokaasun käytössä. Uusiutuvat biokaasut vähentävät jopa 90 % kasvuhuonekaasupäästöjä elinkaarensa aikana verrattuna perinteiseen dieseliin. Viime vuonna UPS käytti noin 57 miljoonan litran edestä biokaasua. Yhtiö on suurin biokaasun käyttäjä kuljetussektorilla.

Viisi uutta CNG-tankkausasemaa tulevat olemaan Arizonassa, Indianassa,  Kansasissa sekä kahdessa kohteessa Texasissa. Uudet 400 vetoautoa hankitaan valmistajilta Freightliner ja Kenworth sekä uudet 330 terminaalitraktoria valmistajalta TICO. UPS:n jo olemassa olevia ja uusia CNG-ajoneuvoja käytetään reiteillä, joilla ne voivat hyödyntää uusia CNG-tankkausasemia.

Lue lisää...