Kortrijkin kansainvälisessä bussinäyttelyssä kohtaavat kaksi tulevaisuuden energiaratkaisua: bio-vaihtoehdot ja sähkö.

Scania on edennyt johtavana tekijänä biokaasu-, bioetanoli- ja biodiesel-moottorien kehittäjänä markkinavalloitukseen. Toinen suuri, Daimler, näyttäisi uskovan samoihin vaihtoehtoihin.

Volvo ja VDL ovat lähteneet sähkölinjalle. Kumpikin on kehittänyt nyt jo jokapäiväiseen linjaliikenteeseen suurkaupungeissa toimivia busseja, Volvo Göteborgissa linjalla 55 ja VDL, tosin vasta asettumassa Kölnissä linjalle 33.

Tulevaisuus näyttäisi joka tapauksessa antavan kenkää paitsi perinteisille diesel- ja bensamoottoreille myös raideliikenteelle kaupunkien joukoliikenneratkaisuna.

Länsilinjat testaa sähköbussia yhdessä Volvon kanssa Tampereella linjalla 29 huhtikuussa. Tampereen kaupunkikuvasta erottuu kevään aikana Volvon vihreä sähköbussi.

Kokeilun aikana Länsilinjat kartoittaa yhdessä linja-autoja valmistavan Volvon kanssa sähköbussin käyttöä kaupunkiliikenteessä ja nimenomaan Tampereen seudulla. Sähköbussi on tulevaisuuden ratkaisu, ja kokeilu on samalla oppimista ja kehittämistä molemmille yrityksille tulevaa varten.

Lahdessa toimiva sähkökäyttöisten linja-autojen valmistaja Linkker on kehittänyt LinkDrive-muunnossarjan, jolla tavallisen linja-auton dieselvoimalinja voidaan vaihtaa sähkökäyttöiseen. Mallikohtaisella muunnossarjalla voidaan suuressa mittakaavassa muuntaa tavallisia linja-autoja nollapäästöisiksi sähköbusseiksi. 

Linkkerin muunnossarja vastaa yrityksen valmistamista linja-autoista tuttua periaatetta, jossa suhteellisen pienikokoista akustoa ladataan lyhyesti ja toistuvasti päivittäisen ajotehtävän aikana. Lataamisen suorittavat useat pysäkkien varrelle sijoitetut latausasemien pantografit ja linja-autojen katolle asennetut kontaktit.

Ensimmäisenä asennusarja MAN:iin

Periaatteessa käyttövoiman vaihtaminen on yksinkertainen asia: Kaikki aiemman voimalinjan osat vaihdetaan sähkökäytön edellyttämiin osiin. Etenkin akut vaativat niin paljon tilaa. Linkker antaa ymmärtää, että kaikissa muunnoksissa akkuja sijoitetaan sekä moottoritilaan että ajoneuvon katolle. 

Koska muunnossarjat pitää kyetä asentamaan suhteellisen nopeasti, ne ovat merkki- ja mallikohtaisia. Tähän mennessä Linkker on kehittänyt kaupunkikäyttöön tarkoitettuun matalalattiabussiin MAN A22 sopivan sarjan, jonka asennus näkyy alla olevassa kuvssa. Ennen sähköbussiksi muuntautumistaan linja-auto tunnettiin myös nimellä MAN NL323F.

Linkkerin mukaan vaadittavat työt ovat riittävän helppoja esim. linja-autoyritysten itsensä tehtäväksi. Näin ollen ajoneuvojen käyttöön ei tule pitkäkestoista keskeytystä. 

LinkDrive vaatii tilaa

Linkker kutsuu muunnossarjaa nimellä LinkDrive. Tärkeimmät siihen kuuluvat järjestelmät ovat voimansiirto, akkujärjestelmä, sähkösiirtojärjestelmä, ajoneuvon hallintajärjestelmä, latausjärjestelmä ja kuljettajan hallintalaitteiden päivittäminen. Valmistajan mukaan muunnettaviksi parhaiten sopivat soveltuvat parhaiten n. 5-7-vuotiaat ajoneuvot. 

Oheisen kuvassa osa akuista ("batteries") näkyy alhaalla aivan ajoneuvon takaosassa ja osa katolla. Varikolla tapahtuvaan lataamisen käytetään sähkökaapelia ja tarvittavaa liitintä ("plug-in charge connection"). Pysäkeillä suoritettavan lataamisen kiskot sijaitsevat karkeasti ottaen kuljettajan yläpuolella ("fast charge connection"). 

LinkDrive-järjestelmä on Linkkerin kehittämä ja siinä on hyödynnetty yhtiön singaporelaisen kumppanin Singapore Technologies Engineeringin kehittämiä moduuleita.

Päivämaksimi n. 400 km

MAN A22 -muunnos tehdään ensimmäiselle asiakkaalle Singaporessa. Kyseisiin kaupunkibusseihin valittiin kapasiteetiltaan 177 kWh suuruinen akusto. Tämä riittää n. 130 km ajomatkaan yhdellä latauksella. Parin kolmen, 2-20 minuuttia kestävän latauskerran turvin bussit voivat ajaa koko vuorokaudessa tarvittavan matkan. Koska reitin varrella suoritettavat lataamiset vaativat aikaa, linja-auton vuorokautinen ajomatka voi kaupunkiolosuhteissa enimmillään nousta n. 400 kilometriin.

Linkker ei ota kantaa, voitaisiinko dieselkäyttöisestä linja-autosta tehdä diesel-sähköhybridi. Jo sähkökäyttöön tarvittavan tilan tarpeesta huomataan, ettei ajatus ole elinkelpoinen.

Toiseksi esteeksi nousisi ajoneuvon massa. Koska alkuperäistä dieselmoottoria todennäköisesti ei olisi kannattavaa vaihtaa pienempään, sen tueksi lisättyjen sähkökomponenttien massa tekisi ajoneuvosta liian painavan. Mahdollisesti linja-autoon ei hybridinä voitaisi ottaa täyttä matkustajamäärää. Lisäksi on selvää, että päästöttömillä linja-autoilla on kaupunkiympäristössä selvä kilpailuetu verrattuna polttomoottoria aika ajoin tarvitsevaan vaihtoehtoon. 

Seuraavassa ST Engineeringin tuottama video esittelee linja-auton tekniikkaa ja käyttöä:

Linkker-sähköbussi tarkoittaa nyt muunnossarjaa

Valmistajan tuotannossa Linkker-sähköbussit käytännössä ovat jo vaihtuneet sähköisten voimalinjojen kehittämiseen ja valmistamiseen. Nykyiset ja tulevat oimalinjojat  suunnitellaan niin, että linja-autot voidaan myydä suurina moduuleina. Toimintatavassa osakokoonpanot kootaan Linkkerin tehtaalla ja lähetetään asiakkaalle määränpäähän, jossa tämä kokoaa niistä ja muista osista lopullisen linja-auton.

(Teksiti: Seppo Alaruikka, kuvat: ST Engineering, video: ST Engineering)

Volvo, Solaris, Irizar, VDL sopivat sähköbussiensa osalta samanlaisten latausasemien käytöstä. Latausasemat valmistaa ABB-Heliox-Siemens yritysryhmä.

Joukkoliikenneyhteisö valmistautuu sähköbussien vahvaan rynnistykseen Euroopassa. Latausasemien ja muun asiaan liittyvän standardisointi ISO/IEC:n ja CEN-CENELEC:n kautta otetaan käyttöön 2019 ja astu voimaan kansainvälisesti 2020.

Asia tulee koskemaan myös suomalaista Linkker sähköbussiporojektia, joka joutuu mukautumaan standardisointiin. Poikkeavat asemaratkaisut tulevat osoittautumaan virheinvesoinneiksi.

Ranskalainen sähköbussien valmistaja Keolis voitti 900 M€:n kaupan VDL:n Connexxionin ja Arrivan nenän edestä Hollannissa. Vuosina 2021-2030 se roimittaa 300 sähköbussia Veluwen, Central Overijsselin ja Lelystadin kuntiin.

Hollannissa Groningen-Drenthen Qbuzz on rilannut 162 sähköbussia kolmelta valmistajalta yhteensä, Ebuscolta 60 kpl, VDL:ltä 43 ja Heulieziltä 59 nivelbussia.

Ajoneuvotekniikan ammattipiireissä Suomessa herättää jatkuvaa ihmetystä tapa, jolla valtion kassasta jaetaan avokätisesti ”tutkimusrahaa” ennen kaikkea sähköautoihin liittyviin kehitystarkoituksiin. Rahalla saadut tulokset on vastaavasti luokiteltava nollatuloksiksi verrattuna kansainväliseen kehitystasoon.

Myös suomalaisen Linkkerin vanhojen bussien muuttaminen ”suomalaisiksi sähköbusseiksi” on herättänyt tyrmistystä ammattipiireissä. Tiedetäänhän  naapurimaassa Ruotsissa Volvon olevan kansainvälisen kehityksen kärjessä täyssähkö-, sähköhybridi- ja plug-in sähköbusseillaan. Niitä on jo 57 kpl käytössä eri puolilla Eurooppaa, mm. Luxemburgissa ja Edinburgissa Ruotsin omien kaupunkien lisäksi. Volvolla on siten tarjolla koeteltuja, linjaliikenteessä päivittäin kulkevia kolmenlaisia sähköbusseja huomattavasti edullisemmin kuin mihin Suomen valtio, VTT ja HSL ovat jälleen sortuneet huonosti perustelluissa yrityksissä ”keksiä pyörä uudestaan”.