Eduskunnan liikennevaliokunta on vastaanottanut ja merkinnyt kokouspöytäkirjaansa 26.4.2017 eurooppalaisten moottorilentäjien järjestöjen (AOPA) kirjeet Kyproksesta, Ukrainasta, Islannista, Ranskasta,Virosta, Alankomaista, Italiasta, Luxenbourgista, Kreikasta, Norjasta, Saksasta, Sveitsistä ja Espanjasta.

Kansainväliset moottorilentäjien järjestöt arvostelevat Helsingin Kaupungin päätöstä lakkauttaa Malmin historiallinen ja kansainvälisesti suojeltu lentokenttä ja vastustavat sen sulkemista.

Malmin Lentokenttäyhdistyksen (MLY) ja Helsingin kaupungin välisen vuokrasopimusasian pääkäsittelyä käydään parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa. Helsingin kaupunki ei ole suostunut sovintoon senkään jälkeen kun kaupungin turvaamistoimihakemus kaatui hovioikeudessa.

Mikäli sovintoratkaisuun ei päästä pääkäsittelyssä, MLY joutuu kaupungin tietoisena vetona lähivuosina mitä todennäköisimmin käymään oikeudenkäyntejä ylemmissä oikeusasteissa riippumatta siitä, kumpi osapuoli voittaa käräjillä. Tällöin tulevina vuosien kulurakenne tulee olemaan merkittävästi aiempaa erilainen. MLY joutuu normaalien operointikulujen lisäksi varautumaan raskaisiin oikeudenkäyntikuluihin.

Helsingin kaupunki on tietoisesti ajamassa pääkaupungin oman kentän vapaaehtoiset puolustajat nurkkaan. Kansalaisjärjestön puolustuskyky uhkaa murtua. MLY nostaa nyt avunhuudon kaikille, jotka näkevät ilmailun kehityksen ja  sähköistymisen edut maailman nopeimmin kasvavana liikennemuotona myös pääkaupungille itselleen.

Kaikki apu Malmin lentokentälle on sen vuoksi tärkeää ja tervetullutta varmistamaan parhaan mahdollisen oikeusavun tässä tilanteessa, MLY ilmoittaa. Vapaaehtoinen kannatusmaksu, oli miten pieni hyvänsä, on tervetullut suoraan yhdistyksen pankkitilille FI56 8146 9710 1588 81 viestillä “Avustus” Saaja: Malmin lentokenttäyhdistys ry.

(Lue myös Malmin lentoaseman häätö -uutisia)

Helsinki-Malmin lentokentän kiitotieasia menee hallinto-oikeuteen. Vuokrauslinjauksista on tehty tutkintapyyntö poliisille. Helsinki aikoo sulkea kaupungin lentokentän kiitotiet etuajassa ja kieltäytyy vuokraamasta tiloja lentokentältä Malmin lentoaseman ystävät ry:lle yhdistyksen tarkoituksen perusteella.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti 20.8.2019 hylätä oikaisupyynnön tontit-yksikön päällikön lähettämästä päätöksestä irtisanoa Malmin lentokenttäyhdistyksen kiitotiealueesta solmittu, toistaiseksi voimassaoleva maanvuokrasopimus.

Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen, sillä asiassa ei ole kuultu asianosaisia eivätkä päätöksen perusteet ole päteviä. Lisäksi kaupungin virkamiehet olivat toistuvasti vakuuttaneet suullisesti vuokrasopimuksen jatkuvan vielä vuosia, sillä asemakaavoituksen odotetaan kestävän vuosien ajan. Valituksen on tehnyt Malmin lentoaseman ystävät ry.

Malmin alueen projektijohtaja Kimmo Kuisma on Suomen Kuvalehden mukaan perustellut päätöstä näin: ”Meille on tärkeää saada haltuumme koko alue, jotta pystymme tekemään siellä missä tahansa mitä tahansa.” Lentokentän alueella on voimassa vaarantamiskielto rakennusperinnön suojelemiseksi ja asemakaavassa alue on lentokenttä, joten käyttömahdollisuudet ovat rajallisia.

Sinnemäki: Olisi pitänyt estää lentotoiminta heti alkuunsa!

Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenten mukaan apulaispormestari Anni Sinnemäki on todennut lautakunnan kokouskeskustelussa, että “jos hän olisi arvannut millainen sotku tästä syntyy, hän olisi estänyt lentotoiminnan heti alkuunsa”.

”Kommentista tulee tunne, että kyseessä on enemmän periaatekysymys kuin asuntorakentamisen tarpeet”, Malmin lentoaseman ystävien puheenjohtaja Timo Hyvönen sanoo.

Aluetta vuokrataan muille toimijoille

Asiaa selviteltäessä on käynyt ilmi, että kaupunki varmistaa kiinnostuneilta vuokralaisilta, ettei heidän toimintansa liity lentämiseen. Samaan aikaan, kun Malmin lentokenttäyhdistys ry:n vuokrasopimus pyritään lopettamaan, on kaupunki kuitenkin tarjonnut aktiivisesti kiitotietä FHRA ry:lle kiihdytystapahtumia varten. Yhdistykset asetetaan siis eri asemaan niiden toiminnan luonteesta ja säännöistä riippuen, mikä saattaa täyttää syrjinnän tunnusmerkit.

Hämmentävä tyrmäys kaupungilta tilapyyntöön johti tutkintapyyntöön poliisille

Malmin lentoaseman ystävät ry haki kaupungilta lisää toimitilaa vuokrattavaksi Malmin lentoaseman terminaalirakennuksesta. Kaupungin tiloista vastaava vuokraneuvottelija Ritva Autio tarjosi yhdistykselle useita vaihtoehtoja nykyisten tilojen lisäksi, kunnes yllättäen tiistaina 24.9. hän vastasi toimitilatiedusteluun seuraavasti:

”MALMIN LENTOASEMAN YSTÄVÄT RY:n toiminnan tarkoituksena on Malmin lentokentän toiminnan säilyttäminen nykyisellä paikallaan sekä lentokentän toiminnan kehittäminen, edistäminen ja tukeminen. Yhdistyksen toiminta on ristiriidassa kaupungin aluetta koskevien päätösten ja suunnitelmien kanssa. Lisätilojen vuokraaminen MALMIN LENTOASEMAN YSTÄVÄT RY:lle ei täten edistä alla mainittujen päätösten toimeenpanoa eikä siten ole kaupungin näkökulmasta tarkoituksenmukaista.”

Yhdistyksen käyttämän lakimiehen Petteri Snellin mukaan tämä päätös näyttää rikkovan rikoslain 11 luvun 11 pykälää syrjinnästä. Lisäksi se saattaa rikkoa hallintolain oikeusperiaatteita.

Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen on päätöksestä suorastaan häkeltynyt:

”Keskusteluja on käyty sujuvasti, vaikka kaupunki on ilmoittanut yksi kerrallaan ottavansa pyytämämme tilat omaan käyttöönsä. Nyt ne ovat edelleen tyhjillään, ja tämä päätös oli kuin isku päin pläsiä – mielipiteemme on väärä, joten emme saa kaupungilta käyttöömme toimitilaa.”

Yhdistyksellä vuokratiloja ennestään

Yhdistyksen nykyinen toimitila on vuokrattu vuonna 2017. Yhdistyksen sääntöjä ei ole muutettu. Niitä on kaupungin päätöksessä lainattu vain osittain. Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoitus on myös “vaalia ja suojella Malmin alueen rakennettujen kulttuurikohteiden ja -ympäristöjen ajallista monimuotoisuutta, vaalia niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää niiden kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä.”

Yhdistys on ilmoittanut toimintansa jatkuvan, vaikka Malmin lentoaseman lentotoiminta estettäisiinkin toistaiseksi ja vaikka kaupunki on jo hylännyt yhdistyksen tukihakemukset perustellen sitä sillä, että lentotoiminta lakkaa lähiaikoina.

“Epäkohta kaupungin yhdistykseemme kohdistamassa päätöksenteossa on räikeä, ja asiasta on jo tehty tutkintapyyntö poliisille. Myös lakimiehemme selvittelevät, onko kyseessä jopa rikos.”, puheenjohtaja Timo Hyvönen sanoo.

Kenttä on myös virallinen rajanylityspaikka, jota kaupunki ei voi sulkea!

Malmin lentoaseman lentotoiminta jatkuu normaalisti vuonna 2020. Helsingin kaupunki irtisanoi kiitotiealueesta toistaiseksi solmitun vuokrasopimuksen, mutta irtisanominen on riitautettu. Lentokentän pitoluvan myöntänyt liikenne- ja viestintävirasto Traficom on tiedottanut, ettei se lakkauta pitolupaa ennen kuin asiassa on lainvoimainen päätös.

Vuokrasopimuksen irtisanomispäätös tehtiin kuulematta asianosaisia riittävästi, ja siitä on valittanut Malmin lentoaseman ystävät ry (MLY). Myös Malmin lentokenttäyhdistys ry nostaa kanteen asiassa. Tämä helpottaa myös kentällä edelleen olevien kymmenien lentokoneiden tilannetta, sillä korvaavaa lentopaikkaa ei ole eduskunnan asettaman vaatimuksen mukaan järjestetty.

Malmin lentoasemasta on tehty valtiolle ja kaupungille useita kansalaisaloitteita

Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen peräänkuuluttaa kansalaisdemokratiaa.

“Edustamme kansalaisten ääntä. Malmi-kuntalaisaloitteen allekirjoitti vuonna 2014 yhteensä 13 197 helsinkiläistä, vuosina 2016–17 kerätyssä Lex Malmi-kansalaisaloitteessa 56 067 suomalaista”, Hyvönen sanoo.

OIkeusministeriön ylläpitämässä demokratiapalvelussa on tällä hetkellä avoinna kuntalaisaloite, jolla vaaditaan neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä Malmin tulevaisuudesta. Sen on allekirjoittanut jo 24 208 helsinkiläistä, mikä on jo reilusti yli lain edellyttämän 4 prosentin kannatuksen. Se on myös Suomen suurimman kannatuksen saanut kuntalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä.

“Kuntademokratiassa kuntalaisia tulee kuunnella myös vaalien välillä ja erityiskysymyksissä. Odotamme nyt valtuustolta vastausta siihen, miten paljon Helsingissä pitää kerätä nimiä, että aloite hyväksytään asialliseen käsittelyyn ja kuntalaisia todellakin kuullaan merkittävässä asiassa, joka on suurempi kuin on annettu virallisesti ymmärtää”, sanoo Hyvönen

Kaupunkia pyydetään jälleen kerran neuvottelupöytään

“Pyydämme jälleen kerran avointa keskustelua lentoaseman toiminnan jatkosta, kuten valtuutetutkin ovat avoimessa kirjeessään vaatineet. Neuvottelut valtion kanssa on käynnistettävä myös uudestaan”, Hyvönen vaatii.

“Olemme aidosti huolissamme kuntademokratiasta ja oikeudenmukaisuudesta. Asiaa on kohdeltu Helsingin kaupungin toimesta vastoin kaupungin omaa strategiaa, jossa kuntalaisten halutaan osallistuvan kaupungin kehittämiseen, mutta mikään kaupungin kehittämisaloite ei ole saanut yhtä paljon kannatusta taakseen kuin Malmin säilyttäminen lentotoiminnassa. Se ei vaan kaupungille kelpaa, joten sitä ei haluta kuunnella“, Hyvönen muistuttaa ja kiteyttää tilanteen:

“Kaupunki on pyrkinyt lopettamaan Malmin lentotoiminnan monella tapaa kyseenalaisin keinoin, kuten virheellistä ja puutteellista tietoa jakamalla. Moni helsinkiläinen ei ole tietoinen Malmin merkittävistä arvoista, joihin ilmailun kehittämisen ja lentokoulutuksen lisäksi kuuluvat eurooppalaisittain merkittävät kulttuuriarvot sekä kentän luonto direktiivilajeineen. Helsingin toimet ovat olleet kohtuuttomia Malmin lentokentällä toimivien yritysten näkökulmasta. Traficom ei kuitenkaan ole suostunut eväämään lupaa lentotoiminnalta, kuten lain mukaan oikein onkin.”

Kaupunki pyysi kansalaisilta ideoita Malmin toimintaan vuonna 2020. Kaupunkilaiset antoivat kyselyyn 1690 vastausta, joista 1523 ehdotti lentotoimintaa. Kaupunki ei ottanut näitä ehdotuksia huomioon.

Valtiolla on asiassa raskas vastuu

Valtion toimintojen vetäytyminen Malmin lentoasemalta vuonna 2016 oli ehdollinen. Jyrki Kataisen hallitus teki kehysriihessä 25.3.2014 päätöksen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa, jossa se totesi, että “[a]suntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa. Muutos edellyttää Rajavartiolaitoksen sekä siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle.” Malmi on myös virallinen rajanylityspaikka, jota kaupunki ei voi sulkea.

Asetettuja ehtoja ei ole täytetty, sillä korvaavia toimenpiteitä lentotoimintojen turvaamiseksi ei ole tehty. Hallituksen vuoden 2018 vuosikertomuksen käsittelyn yhteydessä eduskunta piti voimassa Lex Malmi kansalaisaloitteesta antamansa yksimielisen lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että “että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä

Pallo on nyt hallituksella. Pallo Malmin tulevaisuudesta on ministeri Harakalla. Lentotoimintaa ei voi Malmilta lakkauttaa ennen kuin korvaavat toiminnot ovat löytyneet ja varmistettu, eduskunnan yksimielinen Lex Malmi lausuma on täytetty ja Kataisen hallituksen kehysriihipäätöksen edellyttämät korvaavat toiminnot on turvattu.

Lähteet ja viitteet

Kuntalaisaloite kansanäänestyksestä.

Kataisen hallituksen päätös.

Eduskunta päätti hallituksen vuosikertomuksesta 12.12.2019. LiVi:n lausunto 20.9.2019.

Asiasta on tehty hallitukselle kirjallinen kysymys 13.12.2019.

Rajanylityspaikat.

Jo yli 25 000 helsinkiläistä on allekirjoittanut Suomen kaikkien aikojen suurimman kuntalaisaloitteen.

Helsinki-Malmin lentoaseman ilmailukäytöstä on vireillä kuntalaisaloite 6466 kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Äänestyksessä kysyttäisiin, tulisiko Malmi säilyttää ilmailukäytössä vai ei. Aloite itsessään ei ota kantaa puoleen eikä toiseen.

Sunnuntaina 5.1.2020 aloitteen kannattajamäärä ylitti alueelle suunnitellun asukasmäärän. Helsingin kaupunki on suunnitellut lentoasemalle ja sitä ympäröiville alueille asuntoja noin 25 000 asukkaalle vuoteen 2050 mennessä. Aloitetta tuki sunnuntai-iltana jo 25 007 helsinkiläistä. Aloitteen vireillepanijoita ovat ylipormestari Raimo Ilaskivi, Lex Malmi -aktiivi Kim Korkkula ja Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen.

Vaadittava neljän prosentin kannatusmäärä ylitettiin jo syksyllä 2019. Silloin Helsingin valtuuston suurimpien puolueiden valtuustoryhmien puheenjohtajat tyrmäsivät julkisuudessa kansanäänestyksen järjestämisen. Vireillepanijat harkitsevat nyt tarkkaan, milloin aloite kannattaa tuoda valtuuston käsittelyyn.

“Toivomme valtuustoryhmien kertovan, minkä verran kannatuksia tarvitaan, että äänestys järjestetään.” sanoo Timo Hyvönen, yksi aloitteen vireillepanijoista.

Mittava kansanliike pyrkii säilyttämään kulttuurihistoriallisesti arvokkaan lentoaseman ja sen luontoarvot ilmailutoiminnan ohella. Lentoasema-alueesta on vireillä suojeluesitys kulttuuriperintölain nojalla. Suojeluesitys on tällä hetkellä ympäristöministeriön käsiteltävänä, ja alueella on sen johdosta voimassa vaarantamiskielto. Sulkemisuhasta huolimatta lentotoiminta Malmin lentoasemalla on jatkunut normaalisti vuonna 2020.

Lisätietoja:

Kunnallinen kansanäänestys Helsinki-Malmin lentokentän säilyttämisestä ilmailukäytössä.
https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/6466

Viranomaisten käytettävissä huoltovarmuuden turvaamiseksi

Malmin lentoaseman ystävät ry haluaa muistuttaa ilmavoimia, maavoimia, rajavartiolaitosta, Finnhemsiä, Laakson ja Malmin sairaalaa, Helsingin yliopistolliselle keskussairaalaa ja Helsingin kaupunkia, että Helsinki-Malmin lentoasema on toimiva vaihtoehto Helsingin kaupungin huoltovarmuuteen liittyviin lentoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi ambulanssilennot, evakuointilennot ja muut kiireelliset viranomaislennot.

Myös kansainväliset lennot toimivat; EFHF

Myös muut vastaavat toimijat voivat käyttää Helsinki-Malmin lentoasemaa normaaleilla reunaehdoilla. Helsinki-Malmin lentoasema on virallinen rajanylityspaikka, joten myös välttämättömät kansainväliset lennot onnistuvat. Toimintaohjeet löytyvät lentokenttäoperaattorin www-osoitteesta www.efhf.fi ja päivittäiset lentoaikataulut osoitteesta efhf.lentoon.net.

Sairauslennnoille Malmin sairaala 5 minuutin päässä

Helsinki-Malmin lentoasemalla voidaan esimerkiksi sairaankuljetuksista sopia lentokenttäyhdistyksen kanssa. Yleensä lennot onnistuvat lentoaseman asematasolta kulkematta terminaalirakennuksen tai muiden yleisten tilojen kautta. Näin mahdollisten virustartuntojen mahdollisuus minimoituu. Malmin sairaala on viiden minuutin automatkan päässä lentoasemalta.

Helsinki-Vantaan lentotoiminta on tarkoitettu raskasta reittiliikennettä varten ja tällä hetkellä on voimassa tiukka rajoitus vapaalle VFR-liikenteelle. Malmin lentoasemalta voidaan operoida ilman aikataulu- tai muita rajoitteita, normaalien lentosääntöjen ja sovittujen lentomenetelmien puitteissa.

Yleensä Helsinki-Malmin lentoasemalta operoitaessa vaaditaan lentokenttäoperaattorin etukäteislupa ja toiminta on mahdollista vain 07-22 välisenä aikana. Ennakkoilmoituksen voi tehdä osoitteessa ppr.efhf.fi. Yleensä lentokenttien aikarajat eivät koske viranomaislentoja. Malmin lentoaseman operoinnista vastaa Malmin lentokenttäyhdistys EFHF ry, jonka kanssa käytännöistä tulee sopia tarkemmin.

Malmin lentoaseman ystävät ry kehottaa varmistamaan Helsinki-Malmin lentoaseman toiminnan myös tämän poikkeustilanteen aikana.

Lisätietoja

Lentokenttäoperaattori Malmin lentokenttäyhdistys

LEX MALMI -kansalaisaloite kerää nimiä ennätystahtia. Malmin lentokenttäalueesta ehdotetaan säädettäväksi laki, joka säilyttää alueen käyttötarkoituksen. Laissa säädettäisiin, että Helsinki-Malmin lentopaikka säilytetään kokonaisuutena, joka mahdollistaa kaupallisen ja ei-kaupallisen siviili-ilmailun. Aluetta olisi myös mahdollista käyttää valtion ilmailuun sekä sotilasilmailuun. Sekä kulttuuriympäristöarvot että ilmatila halutaan myös sisällyttää lain piiriin.

Kansalaisaloitteen on koonnut yli 20 yksityishenkilöä eri puolilta Suomea. Aloitteen valmisteluun osallistuneet toi yhteen syvä huoli Malmin arvojen ja merkityksen säilymisestä.

”Malmin toiminnan jatkumisella on ratkaiseva merkitys koko maan ilmailuelinkeinojen tulevaisuudelle ja maamme kulttuurihistorialle. Sillanpääasemana pääkaupunkiin Malmin kenttä parantaa myös maakuntien yritysten toimintaedellytyksiä”, sanoo helsinkiläinen Juha Krapinoja, yksi aloitteen tekijöistä.

Kim Korkkula Rovaniemeltä oli käynnistämässä aloitetta. ”Kentän kohtalosta päättäminen on valtiollisen tason asia. Lentokentällä on selkeä ylikunnallinen luonne. Kansan enemmistön tuki kentälle on selvä ja toivonkin että jokainen Suomen ilmailun tulevaisuutta ja maamme kansainvälistä kulttuurimainetta arvostava käy osoittamassa sen käymällä allekirjoittamassa aloitteen kansalaisaloite.fi -palvelussa”

Mikko Saarisalo Kirkkonummelta korostaa asian taloudellista merkitystä. ”Elinkeinoelämällä on tarve joustaville yhteyksille maakunnista pääkaupunkiseudulle ja maailmalle. Lentäminen on nopeimmin yleistyvä liikkumisen muoto maailmassa. Lentokoneteknologiassa edetään sähkömoottoreihin seuraavan 10-15 vuoden aikana. Malmin lentokenttä tarvitaan harvaan asutussa Suomessa joustavaa, älykästä liikkumista ja syöttöliikennettä varten.”

Malmin lentoaseman ystävät ry pitää aloitteen viestiä valtiovallalle vahvana.

Parikymmentä pienkonetta Helsinki-Malmin lentoasemalta lensi 20.9.2019 tutustumaan Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaan. Helsingin kaupunki uhkaa estää lentotoiminnan Malmilla vuodenvaihteessa, ja Helsinki-Vantaa on 150 kilometrin säteellä ainoa soveltuva vaihtoehto pääkaupunkiseudun yleisilmailulle.

Lentosääntöjen ja Suomen ilmailukäsikirjan (AIP) mukaan Helsinki-Vantaa on normaalisti käytettävissä oleva lentokenttä. Lentokenttäoperaattorit Finavia ja ANS FInland haluavat rajoittaa kuitenkin pienkoneiden liikennettä tiukasti. Lentäjille annetun tiedon mukaan asematasolla voi pysäköidä samanaikaisesti ainoastaan kaksi näkölentosääntöjen mukaan lentävää yleisilmailun ilma-alusta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että koneiden on poistuttava ennen kuin uusia voi saapua.

Lisäksi lennonjohto rajoittaa pienkoneliikennettä niin, että saapuminen ja lähteminen Vantaalta on 15 minuutin välein yleisilmailukoneille. Lentoaseman ilmoittama maksimioperaatiomäärä 15 minuutille on 22 operaatiota, ja vapaita laskeutumisaikoja (slot) on runsaasti. Asioista ei ole erillistä ilmailutiedotetta (NOTAM). Asiasta on pyydetty nyt lausunto myös Traficomilta.

Yleisilmailu kattaa käsitteenä kaikki muut ilmailun toiminnot paitsi kaupallisen ilmakuljetuksen ja valtion ilmailun (käytännössä sotilasilmailun). Suomessa yleisimpiä yleisilmailun toimintoja ovat lentokoulutus, valvonta- ja pelastustoiminta, maa- ja metsätalouskäyttö, lentotaksi, yritysilmailu, harrasteilmailu ja ambulanssilennot.

Edellisen kerran pienkoneet vierailivat Helsinki-Vantaalla viisi vuotta sitten. Sen jälkeen lentoaseman lähialueen ilmatilaluokitus on muutettu aiemman C-luokan sijaan joustavampaan D-luokkaan. Siinä lentäjät tarkkailevat toisiaan silmämääräisesti ja pitävät huolta siitä, etteivät koneiden lentoradat ole liian lähekkäin. C-luokassa porrastuksen tekee lennonjohto.

Valtion lentokenttäyhtiö Finavia joutunee toteuttamaan Helsinki-Vantaalle uudenlaiset menetelmät ja palvelut myös pienkoneille, mikäli valtio sallii Helsinki-Malmin lentotoiminnan lopettamisen ennen kuin eduskunnan lausuma korvaavista ratkaisuista kohtuullisen etäisyyden ja yhteyksien päässä on toteutettu. Tämä tarkoittaa mm. joustavampaa näkölentosääntöjen (VFR) mukaista lentoliikennettä sekä polttoainehuollon ja lentokonesuojien tarjoamista myös pienkoneille. Helsinki-Malmin lentoasema on noin sadan ilma-aluksen kotikenttä ja vuosittainen operaatiomäärä on noin 40 000. Vertailun vuoksi todettakoon, että Finnairilla on käytössään noin 80 lentokonetta.

Kokonaisvastuu ilmailutoiminnasta Suomessa on liikenne- ja viestintäministeriöllä. Liikenneministeri Sanna Marin onkin kutsuttu mukaan Helsinki-Vantaalle tutustumaan ja keskustelemaan erityisesti yleisilmailun tulevaisuuden järjestelyistä pääkaupunkiseudulla.

Malmin lentokentän reuna-alueilla lokakuussa 2020 tehdyissä kartoituksissa on paljastunut merkittävä määrä liito-oravien pesäpuita, jätöksiä ja elinympäristöksi soveltuvaa maastoa. KAER Oy:n koulutettujen inventointikoirien havaintokyky on huomattavan tarkka verrattuna silmämääräiseen jätösten tarkasteluun, sillä koirat pystyvät havaitsemaan jätökset hajun perusteella.

Tässä alueen ensimmäisessä koirakartoituksessa tutkittiin lentokenttäalueen koillinen ja lounainen nurkka. Molemmista löytyi selkeitä merkkejä liito-oravista ja niille sopivista ekosysteemeistä. Lounaisen alueen löydökset osuvat ns. Nallenrinteen alueelle, jonka asemakaavaa ollaan parhaillaan suunnittelemassa. Liito-oravien elinalueen vaikutus Nallenrinteen kaavoitukseen saattaa olla merkittävä.

“Tulokset ovat selkeä osoitus alueen suurelta osin selvittämättömistä luontoarvoista ja niiden tarkemman tutkimuksen tarpeesta”, toteaa alueen luontoarvoja pitkään seurannut Malmin lentoaseman ystävät ry:n hallituksen jäsen Seppo Sipilä. “Koillisempana on vielä paljon tutkimatonta aluetta ja länsilaidalla myös, joten selvitystyötä on jatkettava. Havaittujen kolopuiden säilyminen täytyy turvata liito-oravien suojelullisen aseman perusteella.”

Liito-oravalöydöksiä ei ole huomioitu kaavoituksessa

Helsingin kaupunki on kartoittanut liito-oravia kaupungin alueella säännöllisesti. Hiljattain Patterimäen asuntorakentamista havitelleet kaavat hylättiin hallinto-oikeudessa liito-oravaesiintymien johdosta.

Malmin lentokentän ympäristöstä on aiemminkin löydetty jälkiä liito-oravista, mutta tämä uusin, tarkempi tutkimus osoittaa määrän olevan paljon aiempia tuloksia merkittävämpi. Yleiskaavaa laadittaessa Helsingin kaupungin tutkimustulokset julkistettiin valtuutetuille vain muutamia päiviä ennen kaupunginvaltuuston kokousta, jossa kaava hyväksyttiin, eikä liito-oravien reviirejä ja kulkureittejä ole huomioitu kaavoituksessa asianmukaisesti.

Tuore kartoitus on toimitettu myös Uudenmaan ELY-keskukseen toimenpiteitä varten.

KAER Oy:n inventointikoirien avulla tekemän kartoituksen tulokset.

Helsingin kaupungin liito-oravakartoitus 2016.

Helsingin kaupungin liito-oravakartoitus 2019.

Suojeluesitys rakennusperintölain perusteella palaa ELY-keskuksen valmisteltavaksi

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on hyväksynyt Malmin lentoaseman suojeluesityksen hylkäämisestä tehdyn valituksen ja palauttanut asian ELY-keskukseen uudelleen valmistelua varten.

Malmin lentoaseman kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö esitettiin vuonna 2015 suojeltavaksi rakennusperintölain nojalla. Suomen ylin asiantuntijaorganisaatio Museovirasto edellytti lausunnossaan koko lentokenttäalueen suojelua. Myös ELY-keskus totesi alueen kiistattoman arvon. ELY ei kuitenkaan määrännyt aluetta suojeltavaksi, perusteluna Helsingin kaupungin lupaus suojella alueen ominaispiirteet asemakaavalla.

Suojeluesityksen tehnyt Malmin lentoaseman ystävät ry valitti heinäkuussa 2018 asiasta ympäristöministeriöön, sillä hylkäyksen perustelut olivat kestämättömiä. Ympäristöministeriön virkamiehet ovat todenneet ELY-keskuksen päätöksessä vakavia puutteita. Kaupungin esittämissä suunnitelmissa suojelu ei toteudu, vaan taloudelliset arvot on asetettu Malmin lentoaseman ainutlaatuisten kulttuuriarvojen edelle.

Kentälle vuonna 2017 asetettu vaarantamiskielto pysyy myös voimassa.

Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen on helpottunut ja onnellinen.

”Keskustelu Malmin lentoaseman tulevaisuudesta palaa nyt lähtöruutuun, ja asia on nyt täysin avoin. Vaarantamiskielto turvaa rakennukset ja ympäristön, ja toivomme kaupungin nyt sallivan kulttuuriympäristöön oleellisesti kuuluvan ilmailutoiminnan jatkuvan tilanteen näin muututtua.”

Suojelun eteneminen avaa hyvän mahdollisuuden lähteä kehittämään lentoasemasta Suomen älykkään ilmailun kehityskeskusta. Sijainti pääkaupungissa on selkeä etu kansainvälisessä kilpailussa, ja Malmista voi tulla merkittävä kevyen lentoliikenteen hubi.

”Malmi on parhaiten säilynyt toista maailmansotaa edeltävän ajan lentoasema. Suojelun myötä Malmista voi tulla merkittävä kulttuurikohde ja jopa maailman ensimmäinen vain sähköisen matkustajaliikenteen kenttä. Lentotekniikan nopea kehitys edellyttää ja mahdollistaa lentoasemalle merkittävän position tulevaisuuden älykkäässä liikkumisessa ja lentokoulutuksessa” toteaa Timo Hyvönen.

Liikennemääriltään Malmin lentoasema on edelleen Suomen toiseksi vilkkain. Finavian poistuttua vuoden 2016 lopulla on toiminta pysynyt samalla tasolla, ja vuonna 2018 kentältä tehtiin 38 397 operaatiota, joista suurin osa lentokoulutusta ammattilaisille ja harrastajille. Suomalaisen lentokoulutuksen mahdollisuuksien turvaaminen korostuu entisestään, kun valtion omistama lentokoulu Patria siirtää toimintansa Tampereen Pirkkalasta Espanjaan.

Helsingin kaupunki on pyrkinyt valjastamaan kentän asuntorakentamiselle jo vuosikymmenten ajan helsinkiläisten vastustuksesta huolimatta. Suunnitelmista on menossa lukuisia valitusprosesseja, ja viime aikoina julkisuudessa esitetyt uudet tiedot rakentamisen vaaroista ja ympäristövaikutuksista edellyttävät myös kaupungilta uudelleenharkintaa ja -laskentaa.