Kenttä on myös virallinen rajanylityspaikka, jota kaupunki ei voi sulkea!
Malmin lentoaseman lentotoiminta jatkuu normaalisti vuonna 2020. Helsingin kaupunki irtisanoi kiitotiealueesta toistaiseksi solmitun vuokrasopimuksen, mutta irtisanominen on riitautettu. Lentokentän pitoluvan myöntänyt liikenne- ja viestintävirasto Traficom on tiedottanut, ettei se lakkauta pitolupaa ennen kuin asiassa on lainvoimainen päätös.
Vuokrasopimuksen irtisanomispäätös tehtiin kuulematta asianosaisia riittävästi, ja siitä on valittanut Malmin lentoaseman ystävät ry (MLY). Myös Malmin lentokenttäyhdistys ry nostaa kanteen asiassa. Tämä helpottaa myös kentällä edelleen olevien kymmenien lentokoneiden tilannetta, sillä korvaavaa lentopaikkaa ei ole eduskunnan asettaman vaatimuksen mukaan järjestetty.
Malmin lentoasemasta on tehty valtiolle ja kaupungille useita kansalaisaloitteita
Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen peräänkuuluttaa kansalaisdemokratiaa.
“Edustamme kansalaisten ääntä. Malmi-kuntalaisaloitteen allekirjoitti vuonna 2014 yhteensä 13 197 helsinkiläistä, vuosina 2016–17 kerätyssä Lex Malmi-kansalaisaloitteessa 56 067 suomalaista”, Hyvönen sanoo.
OIkeusministeriön ylläpitämässä demokratiapalvelussa on tällä hetkellä avoinna kuntalaisaloite, jolla vaaditaan neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä Malmin tulevaisuudesta. Sen on allekirjoittanut jo 24 208 helsinkiläistä, mikä on jo reilusti yli lain edellyttämän 4 prosentin kannatuksen. Se on myös Suomen suurimman kannatuksen saanut kuntalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä.
“Kuntademokratiassa kuntalaisia tulee kuunnella myös vaalien välillä ja erityiskysymyksissä. Odotamme nyt valtuustolta vastausta siihen, miten paljon Helsingissä pitää kerätä nimiä, että aloite hyväksytään asialliseen käsittelyyn ja kuntalaisia todellakin kuullaan merkittävässä asiassa, joka on suurempi kuin on annettu virallisesti ymmärtää”, sanoo Hyvönen
Kaupunkia pyydetään jälleen kerran neuvottelupöytään
“Pyydämme jälleen kerran avointa keskustelua lentoaseman toiminnan jatkosta, kuten valtuutetutkin ovat avoimessa kirjeessään vaatineet. Neuvottelut valtion kanssa on käynnistettävä myös uudestaan”, Hyvönen vaatii.
“Olemme aidosti huolissamme kuntademokratiasta ja oikeudenmukaisuudesta. Asiaa on kohdeltu Helsingin kaupungin toimesta vastoin kaupungin omaa strategiaa, jossa kuntalaisten halutaan osallistuvan kaupungin kehittämiseen, mutta mikään kaupungin kehittämisaloite ei ole saanut yhtä paljon kannatusta taakseen kuin Malmin säilyttäminen lentotoiminnassa. Se ei vaan kaupungille kelpaa, joten sitä ei haluta kuunnella“, Hyvönen muistuttaa ja kiteyttää tilanteen:
“Kaupunki on pyrkinyt lopettamaan Malmin lentotoiminnan monella tapaa kyseenalaisin keinoin, kuten virheellistä ja puutteellista tietoa jakamalla. Moni helsinkiläinen ei ole tietoinen Malmin merkittävistä arvoista, joihin ilmailun kehittämisen ja lentokoulutuksen lisäksi kuuluvat eurooppalaisittain merkittävät kulttuuriarvot sekä kentän luonto direktiivilajeineen. Helsingin toimet ovat olleet kohtuuttomia Malmin lentokentällä toimivien yritysten näkökulmasta. Traficom ei kuitenkaan ole suostunut eväämään lupaa lentotoiminnalta, kuten lain mukaan oikein onkin.”
Kaupunki pyysi kansalaisilta ideoita Malmin toimintaan vuonna 2020. Kaupunkilaiset antoivat kyselyyn 1690 vastausta, joista 1523 ehdotti lentotoimintaa. Kaupunki ei ottanut näitä ehdotuksia huomioon.
Valtiolla on asiassa raskas vastuu
Valtion toimintojen vetäytyminen Malmin lentoasemalta vuonna 2016 oli ehdollinen. Jyrki Kataisen hallitus teki kehysriihessä 25.3.2014 päätöksen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa, jossa se totesi, että “[a]suntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa. Muutos edellyttää Rajavartiolaitoksen sekä siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle.” Malmi on myös virallinen rajanylityspaikka, jota kaupunki ei voi sulkea.
Asetettuja ehtoja ei ole täytetty, sillä korvaavia toimenpiteitä lentotoimintojen turvaamiseksi ei ole tehty. Hallituksen vuoden 2018 vuosikertomuksen käsittelyn yhteydessä eduskunta piti voimassa Lex Malmi kansalaisaloitteesta antamansa yksimielisen lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että “että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä
Pallo on nyt hallituksella. Pallo Malmin tulevaisuudesta on ministeri Harakalla. Lentotoimintaa ei voi Malmilta lakkauttaa ennen kuin korvaavat toiminnot ovat löytyneet ja varmistettu, eduskunnan yksimielinen Lex Malmi lausuma on täytetty ja Kataisen hallituksen kehysriihipäätöksen edellyttämät korvaavat toiminnot on turvattu.
Lähteet ja viitteet
Kuntalaisaloite kansanäänestyksestä.
Kataisen hallituksen päätös.
Eduskunta päätti hallituksen vuosikertomuksesta 12.12.2019. LiVi:n lausunto 20.9.2019.
Asiasta on tehty hallitukselle kirjallinen kysymys 13.12.2019.
