Helsingin hovioikeus on 9.10.2020 päätöksellään hylännyt Helsingin kaupungin turvaamistoimena hakeman häätövaatimuksen. Hovioikeus yksimielisellä päätöksellä piti voimassa Helsingin käräjäoikeuden tekemän päätöksen Helsingin kaupungin turvaamistoimen hylkäämisestä. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistystä ei voida häätää ilman lainvoimaista päätöstä eikä yhdistyksen varoja voida määrätä turvaamistoimena takavarikkoon.

Yhdistyksen käräjäoikeudessa olevan riita-asian pääkäsittely on määrätty käytävän lukuisten istuntopäivien aikana marras-joulukuussa. Valmisteluistunnossa yhdistys tarjosi mahdollisuutta ratkaista asia sovinnolla johon kaupunki ei suostunut ennen hovioikeuden turvaamistoimipäätöstä. Mikäli sovintoratkaisuun ei päästä pääkäsittelyssä, joudumme lähivuosina mitä todennäköisimmin käymään oikeudenkäyntejä ylemmissä oikeusasteissa riippumatta siitä, kumpi osapuoli voittaa käräjillä.

Malmin lentokenttäyhdistyksen hallitus

Malmin lentokenttäyhdistyksen ja Helsingin kaupungin välistä riita-asiaa on käsitelty käräjäoikeudessa vuosi, ja asiassa on annettu nyt ensimmäinen päätös. Päätöksessä käräjäoikeus on hyväksynyt kaupungin kanteen häätövaatimuksen. Malmin lentokenttäyhdistys ry on kertonut jättävänsä tänään 23.12.2020 virka-ajan puitteissa toimeenpanon keskeytyspyynnön hovioikeuteen.

Prosessi jatkuu tulevina vuosina.

Käräjäoikeuden päätöksen johdosta prosessi jatkuu edelleen, sillä päätös ei ole lainvoimainen. Lentokenttäyhdistykseltä saadun tiedon mukaan yhdistys tutkii asianajajiensa kanssa asiaa ja päättää jatkotoimista loppuvuoden aikana. Joka tapauksessa ilmailutoiminta voi edelleen jatkua normaalisti Helsinki-Malmin lentoasemalla toistaiseksi.

Kevään Malmivaaleissa arvioitava muuttunutta tilannetta

Huhtikuussa järjestetään kuntavaalit, jotka voivat olla ratkaisevat myös Malmin lentoaseman hyväksi. Tilanne on muuttunut merkittävästi siitä, kun alkuperäisiä päätöksiä on tehty. Ilmailu muuttuu, kenttäalueella on ilmennyt merkittäviä, suojeltavia luontoarvoja ja rakennettavuuden kustannukset ovat osoittautuneet ylettömiksi taloudellisen kannattavuuden kannalta. Asemakaavassa alue on lentokenttä, eikä kaavamuutoksia sen suhteen ole vireillä.

Malmi on nostanut esiin myös suoran kansalaisdemokratian oikeutuksen

Seuraava kaupunginvaltuusto tulee päättämään mm. Helsingin ensimmäisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä. Aloitteen ovat perustaneet ylipormestari Raimo Ilaskivi, Lex Malmi -aloitteen Kim Korkkula ja Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen.

Timo Hyvönen seuraa tilannetta mielenkiinnolla: "Riittävä kannattajamäärä on jo kerätty, ja uusi valtuusto tulee päättämään, kannattaako se kansalaisten mielipidettä. Tästä ja Malmin ilmailukäytöstä kerätään valtuustoehdokkaiden mielipiteet ja kannat malmivaalit.fi -sivustolle äänestäjien avuksi."

Prosessit etenevät useilla rintamilla

Malmin lentoasema-asiassa on menossa useita muitakin prosesseja hallinto-oikeuden eri asteissa, Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnassa, ympäristöministeriössä, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja useissa muissa toimielimissä.

Lentokenttäalueen suojeluesityksestä (esitetty 2015) on odotettavissa ympäristöministeriön päätöksiä vuoden 2021 aikana. Kenttäalueella on voimassa vaarantamiskielto, kunnes esitys saa lainvoiman.

Malmin lentokenttäyhdistys ry:n lisäksi kentän säilyttämistä ajaa yhdistys Malmin lentoaseman ystävät ry (www.malmiairport.fi), jonka toiminnan tarkoituksena on Malmin lentokentän toiminnan säilyttäminen nykyisellä paikallaan sekä lentokentän toiminnan kehittäminen, edistäminen ja tukeminen. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on myös vaalia ja suojella Malmin alueen monimuotoista luontoa ja rakennettuja kulttuurikohteita ja -ympäristöjä, vaalia niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää niiden kestävää hoitoa ja käyttöä. Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on dokumentoida, tallentaa ja välittää alueen aineettomaan ja aineelliseen kulttuuriperintöön liittyvää tietoa.

Malmin lentokenttäyhdistyksen ja Helsingin kaupungin välisen maa-alueen riita-asian tilanne on tällä hetkellä seuraava:

Kaupunki on valittanut hovioikeuden päätöksestä kaupungin turvaamistoimiasiassa korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus ei ole vielä päättänyt, ottaako se valitusta käsittelyyn.

Pääasiassa käräjäoikeus antoi tuomion 23.12.2020 ja lentokenttäyhdistys on ilmaissut tyytymättömyytensä tuomioon. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Käräjäoikeuden päätöksestä lentokenttäyhdistys haki toimeenpanokieltoa hovioikeudesta 23.12.2020, mutta tämä hakemus hylättiin 28.12.2020. Muutosta käräjäoikeuden tuomioon on haettava viimeistään 22.1.

Malmin lentokenttäyhdistyksen hallitus yhdessä asianajotoimiston kanssa työstää jatkotoimia.

Tiistaina 11.02.2020 tulleessa käräjäoikeuden päätöksessä Helsingin kaupungin vaatimukset Malmin lentokenttäyhdistykselle turvaamistoimista on kaikilta osin hylätty - mukaan lukien vaatimus välittömästä häädöstä. Vaatimusten hylkääminen tarkoittaa myös sitä, että aikaisemmin takavarikoidut varat palautetaan yhdistykselle.

Helsingin kaupunki oli laittanut vireille maanvuokrasopimuskiistaa koskien turvaamistoimen merkittävään taloudelliseen haittaan vedoten sekä nipun muita vaatimuksia yhdistykselle. Väliaikainen turvaamistoimi meni tammikuussa läpi sen osalta, että yhdistyksen varoja määrättiin takavarikkoon 142.000 euron verran. Kaupunki haki myös erikseen yhdistykselle häätöä alueelta. Yhdistys antoi vastineensa käräjäoikeudelle helmikuun alussa ja vaati turvaamistoimen hylkäämistä.

Nyt käsitelty turvaamistoimiasia on yksi vaihe oikeusprosessissa, eikä sen pohjalta voi juurikaan ennustaa prosessin etenemistä saati lopputulosta. Silti käräjäoikeuden näinkin selkeä päätös luo valoa muutoin kovin harmaaseen alkuvuoteen. Nyt näyttää siis vahvemmin siltä, että Malmin lentokentän toiminta jatkuu toistaiseksi ja yhdistys voi myös huolehtia velvoitteistaan, esimerkiksi alueen vuokranmaksusta ja kunnossapidosta

Saako Malmilta lentää?

Kyllä. Lentäminen Malmilta on sallittua ja kaikin puolin luvallista. Kentällä on edelleen voimassa oleva lentopaikan pitolupa sekä ympäristölupa. Traficom katsoo, että maanvuokrasopimuksen ollessa riitaisa (ja toistaiseksi voimassaoleva), jatkuu sopimus kuten ennenkin ja pitolupaa ei peruta.

Kuinka kauan lentotoimintaa voidaan jatkaa?

Vastaus riippuu käräjäoikeuden päätöksen lisäksi myös siitä kuinka nopeasti käräjäoikeus asian ottaa käsittelyyn ja kauanko lainvoimaisen päätöksen saamiseen kuluu aikaa. Kestoksi on arvioitu puolesta vuodesta jopa kahteen. Tavoitteena on edelleen päästä kaupungin kanssa yhteisymmärrykseen neuvotteluteitse. Ainakin tässä vaiheessa näyttää kuitenkin siltä, että joudutaan jatkamaan oikeusprosessia loppuun saakka, koska kaupunki ei ole osoittanut halua edes keskustella asiasta.

Suomen Ilmailuliitto (ent. Suomen Ilmapuolustusliitto) on 30.12.2020 julkistanut seuraavan kannanoton:

Hallituksella on edelleen eduskunnan asettama, voimassa oleva vastuu toteuttaa ratkaisut Malmin ilmailutoimintojen jatkumiselle hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä pääkaupunkiseudusta.

Helsingin kaupunki on 23.12.2020 ilmoittanut ryhtyvänsä toimiin ilmailutoiminnan estämiseksi Helsinki-Malmin lentoasemalla. Malmin lentokenttäyhdistyksen ja Helsingin kaupungin välistä kiitotien maanvuokran riita-asiaa on käsitelty käräjäoikeudessa vuosi, ja asiassa on annettu nyt ensimmäinen päätös. Päätöksessä käräjäoikeus on hyväksynyt kaupungin kanteen häätövaatimuksen. Päätös ei ole lainvoimainen, ja sen käsittely jatkunee ylemmissä oikeusasteissa.

Suomen Ilmailuliitto edustaa harraste- ja urheiluilmailun kattojärjestönä jäseniään ja kiirehtii nyt pääkaupunkiseudun yleisilmailun ratkaisua. Liiton jäsenyhdistysten ja koko Suomen pienilmailun keskeinen toiminta-alue on pääkaupunkiseutu, jonka on oltava järkevästi saavutettavissa ilmateitse.

Pääkaupunkiseutu tarvitsee lentokentän pienkoneille – myös eduskunta edellyttää sitä

Helsinki-Malmi on ainoa pääkaupunkiseudun pienkonelentokenttä. Suomen Ilmailuliitto on pyytänyt vuonna 2016 Finavialta tarjouksen yleisilmailutoimintojen järjestämisestä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Silloin Finavia ei nähnyt tälle mahdollisuutta. Kentän yleisilmailukäyttö on kuitenkin Finavian mukaan mahdollista normaalien palveluehtojen mukaisesti.

Eduskunta vaatii huhtikuussa 2018 asettamassaan lausumassa (Lex Malmi), että “valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä.”

Hallitus on esittänyt lausuman toteuttamistoimenpiteeksi valtionavustusten (5 340 000 euroa) myöntämistä muille eteläisen Suomen lentopaikoille. Eduskunta on toistuvasti hylännyt nämä esitykset. LVM:n tukea viime vuosina saaneet kentät eivät pidä itseään Malmia korvaavina.

Hallituksella on siis edelleen eduskunnan asettama, voimassa oleva vastuu toteuttaa ratkaisut Malmin ilmailutoimintojen jatkumiselle hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä.

lmailuliitto esitti ministerille uuden lentokentän perustamista

Mikäli Helsinki-Malmin lentoaseman lentotoiminnan estäminen sallitaan, on hallituksen ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin Helsingin seudun ilmailutoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi joko omistajaohjauksen kautta (Helsinki-Vantaan käyttö) tai rakentamalla uusi lentokenttä. Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Timo Latikka esitti 2.11.2020 liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle asian edistämiseksi konkreettisen ehdotuksen työryhmän perustamisesta uuden, monitoimisen yleisilmailukentän perustamiseksi.

Mikäli uuden lentokentän rakentamiseen päädytään, sen tulee sijaita enintään noin 30 kilometrin ja enintään noin 20 minuutin ajomatkan päässä nykyisestä Helsinki-Malmin lentokentästä. Kentän tulee mahdollistaa kaikkien Malmin ilmailutoimintojen jatkuminen: aikatauluttamaton ilmatie pääkaupunkiseudulle, koulutus, rajanylityspaikka, huolto- ja korjaustoiminta sekä ilmailuyhteisön muodostuminen.

Järkevintä olisi säilyttää toiminta nykyisellä paikallaan

Malmin osalta valtiolla on myös eduskunnan valtuutus ja käytännön työvälineet vaikuttaa asiaan suoraan Helsingin kaupungin suuntaan. Suomen Ilmailuliiton mielestä kaikkein järkevintä olisi säilyttää Malmi ilmailukäytössä. Lukuisat alkuperäisten päätösten jälkeen ilmenneet tosiseikat ovat muuttaneet merkittävästi edellytyksiä ja perusteita alueen muuttamista muihin tarkoituksiin. Malmin osalta kyseessä on myös suurempia kansallisia ja kansainvälisiä kulttuuri- ja luontoarvoja, joita ei voida siirtää, vain menettää.

Missään tapauksessa lentotoimintaa ei saa sallia lopetettavan ilman selkeää osoitetta nykyiselle lentotoiminnalle, kentällä oleville ilma-aluksille ja muille ilmailutoiminnoille. Lentotoiminnan jatkuvuus pääkaupunkiseudulle ja pääkaupunkiseudulta pienkoneilla on taattava yleisen liikkumisen, sähköisen ilmailun, lentokoulutuksen ja harrasteilmailun mahdollisuuksien takaamiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriön on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin tilanteen ratkaisemiseksi eduskunnan lausuman edellyttämällä tavalla.

Suomen Ilmailuliitto on yhteydessä ministeriöön asian edistämiseksi.

Lex Malmi-lausuma on edelleen voimassa.

Lex Malmi 2020.

(Tekstin lihavoinnit toimituksen. Toim.huom.)