Helsinki-Malmin lentoaseman ilmailukäyttö on jatkossakin laillista ja mahdollista. Lentotoimintaa haittaavat toimenpiteet sen sijaan saattaisivat rikkoa mm. ilmailu- ja rakennusperintölakia. Vuodesta 1936 alkaen jatkunut lentotoiminta siis jatkuu myös vuonna 2020.

Dronet, robottikopterit, ovat vuodessa muuttaneet ilmateiden hyödyntämisen vallankumouksen tavoin. Yhtäkkiä ne ovat muuttuneet lasten leikkikaluista postin ja verkkokaupan pikkupakettien tavarankuljettimiksi, liikenne- ja katuturvallisuutta valvoviksi, lääkkeitä kuljettaviksi; riistalaskentaa, metsä-ja maamittauksia, sähkölinjatarkastuksia suorittaviksi, etsintä-ja pelastuspalvelua suorittaviksi, jopa maa- ja metsätalouden lannoiteruiskutuksia suorittaviksi yhteiskuntaa palveleviksi hyötyvälineiksi.

Minne dronien, robottikopterien vaatima, yhteiskuntaa palveleva liikennekeskus sijoitetaan pääkaupunkiseudulla, jos Malmin kenttä poistetaan, kysyvät liikennetekniikan tutkijat.

Helsingin tuleva valtuusto päättää osaltaan Malmin lentokentän kohtalosta. TNS Gallupin tuoreet numerot osoittavat että enemmistö helsinkiläisistä, 62 %, haluaa säilyttää kentän ilmailutarkoituksiin. Vain vajaa neljännes, 23 %, haluaa kentälle asuntoja.

Puolueista Vihreissä on suurin kannatus asuntorakentamiseen Malmin kentällä, kuitekin vain 31 %. Pienin kannatus, 16 %, kentän valtaamiseksi asuntotarkoituksiin on Kokoomuksessa ja Keskustapuoleessa. SDP:ssä 28 %, Perussuomalaisissa 25 % ja Vasemmistopuolueessa vain 19 % haluaa kentälle asuntoja.

TNS Gallup haastatteli 803 helsinkiläistä, joista vain 19 % halusi Malmin lentokentän muuttamista asuntotarkoituksiin. Virhemarginaali on 3,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tulokset ovat yhteneväiset vuosina 2014 ja 2016 suoritettujen mielipidekyselyjen kanssa.

Auto, tekniikka ja kuljetus 3/17, joka tulee tilaajille ja myyntiin 7.3.2017, julkaisee Ilmatie-osiollaan Malmin lentokentän puolustajien puheenvuoron. Helsingin kaupungin virkamiesjohto ja korkeimmat poliittiset johtajat haluavat antaa kentän rakennusteollisuudelle.

YLE uutisoi tänään 7.10.2019 Malmin lentoaseman tilanteesta. Kentän rakentaminen asuntoalueeksi alkaa kahden vuoden päästä, vuonna 2022. Helsinki häätää lentotoiminnan vuoden 2019 päättyessä.

Suomen yksityisten lentokoulujen oppilaista puolet koulutetaan Malmilla. Lisäksi ilmailukerhot kouluttavat Malmilla saman määrän oppilaita, joista monet jatkavat myös ilmailuammattiin.

Juuri kun sähköinen lentäminen ja jättimäinen drone-kehitys on mullistamassa ilmaliikenteen aivan uusille urille, Helsingin kaupunki on muuttamassa aikanaan hyllyvälle suolle rakennetun citykenttänsä, Malmin historiallisen ja yhä Suomen toiseksi vilkkaimman lentokentän asuinalueeksi. Asiaan kuuluu, että sen naapurissa on Sipoolta pakkolunastettu Östersundomin alue parhaalla mahdollisella rakennusmaalla.

Vihreiden pääideologi Osmo Soininvaara perusteli blogins yhteydessä 10.10.2016 Keskuspuiston reunojen ja Malmin kentän rakennuttamista kerrostaloin ja asuttamista vedoten pääkaupungin mielettömään asuntopulaan. Nimimerkki "Objektiivinen" kommentoi Malmin kentän muuttamista kerrostaloalueeksi. Helsingin suurimpiin kuuluvan maarakennusurakan toteuttaja on tarkistanut nimimerkki "Objektiivisen" arvion ja pitää sitä oikeana ja asiantuntijan tekemäänä.

Jo yli 25 000 helsinkiläistä on allekirjoittanut Suomen kaikkien aikojen suurimman kuntalaisaloitteen.

Helsinki-Malmin lentoaseman ilmailukäytöstä on vireillä kuntalaisaloite 6466 kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Äänestyksessä kysyttäisiin, tulisiko Malmi säilyttää ilmailukäytössä vai ei. Aloite itsessään ei ota kantaa puoleen eikä toiseen.

Sunnuntaina 5.1.2020 aloitteen kannattajamäärä ylitti alueelle suunnitellun asukasmäärän. Helsingin kaupunki on suunnitellut lentoasemalle ja sitä ympäröiville alueille asuntoja noin 25 000 asukkaalle vuoteen 2050 mennessä. Aloitetta tuki sunnuntai-iltana jo 25 007 helsinkiläistä. Aloitteen vireillepanijoita ovat ylipormestari Raimo Ilaskivi, Lex Malmi -aktiivi Kim Korkkula ja Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen.

Vaadittava neljän prosentin kannatusmäärä ylitettiin jo syksyllä 2019. Silloin Helsingin valtuuston suurimpien puolueiden valtuustoryhmien puheenjohtajat tyrmäsivät julkisuudessa kansanäänestyksen järjestämisen. Vireillepanijat harkitsevat nyt tarkkaan, milloin aloite kannattaa tuoda valtuuston käsittelyyn.

“Toivomme valtuustoryhmien kertovan, minkä verran kannatuksia tarvitaan, että äänestys järjestetään.” sanoo Timo Hyvönen, yksi aloitteen vireillepanijoista.

Mittava kansanliike pyrkii säilyttämään kulttuurihistoriallisesti arvokkaan lentoaseman ja sen luontoarvot ilmailutoiminnan ohella. Lentoasema-alueesta on vireillä suojeluesitys kulttuuriperintölain nojalla. Suojeluesitys on tällä hetkellä ympäristöministeriön käsiteltävänä, ja alueella on sen johdosta voimassa vaarantamiskielto. Sulkemisuhasta huolimatta lentotoiminta Malmin lentoasemalla on jatkunut normaalisti vuonna 2020.

Lisätietoja:

Kunnallinen kansanäänestys Helsinki-Malmin lentokentän säilyttämisestä ilmailukäytössä.
https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/6466

Suomen kaksi suurinta kuntalaisaloitetta nyt Malmin lentoasemasta

Helsinki-Malmin lentoaseman ilmailukäyttöä koskevaa kansanäänestystä ehdottava kuntalaisaloite on noussut Suomen toiseksi eniten kannatusta keränneeksi kuntalaisaloitteeksi. Hämeentien pyöräkaistaa vaativan aloitteen äänimäärä ylitettiin keskiviikkona 3.7.2019, ja nyt kannatuksia on jo yli 12 000.

Tutkintapyyntö ja hallinto-oikeus vireille. Helsingin kaupunki ei suostunut vuokraamaan MLY:lle lisätilaa lentoasemarakennuksesta. Perustelu oli hämmentävä:

“MALMIN LENTOASEMAN YSTÄVÄT RY:n toiminnan tarkoituksena on Malmin lentokentän toiminnan säilyttäminen nykyisellä paikallaan sekä lentokentän toiminnan kehittäminen, edistäminen ja tukeminen. Yhdistyksen toiminta on ristiriidassa kaupungin aluetta koskevien päätösten ja suunnitelmien kanssa. Lisätilojen vuokraaminen MALMIN LENTOASEMAN YSTÄVÄT RY:lle ei täten edistä alla mainittujen päätösten toimeenpanoa eikä siten ole kaupungin näkökulmasta tarkoituksenmukaista.

Helsingin kaupungin koneet raapaisivat 20.5.2019 Malmin kentän pintaa koemielessä. Kuopasta joka kaivettiin, nousi ohuen pintakerroksen alta löllyävää savisuota. Liejusavea saattaa olla useissa kohdissa jopa 30 m syvälle, kahden pohjavesikerroksen erottamana. Syvempänä savessa on usean metrin paksuudelta myrkyllinen sulfiittikerros. Sulfiittikerros vaikeuttaa oletettua enemmän maankäyttöä ja aiheuttaa rajoituksia paalutukselle.

Helsingissä ei ole koskaan ennen järjestetty kunnallista kansanäänestystä.

Joulukuussa 2018 vireille pantu kuntalaisaloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Helsinki-Malmin lentoaseman ilmailukäytöstä saavutti tiistaina 5.11. riittävän kannattajamäärän kaupunginvaltuustoon luovuttamista varten. Aloite on kerännyt ylivoimaisesti suurimman kannatuksen Suomen kuntalaisaloitteista, yli 22 300 helsinkiläisen kannatuksen. Kannatusten kerääminen jatkuu sekä kannatusmäärän riittävyyden varmistamiseksi että valtuuston epäselvän kannan johdosta.

Tiedetään että Malmin lentokenttä rakennettiin yli 20 m syvälle, kahden erillisen pohjavesikerroksen hyllyvälle Tattarisuolle. Sotiemme ajan taistelukoneiden ja Neuvostoliiton hallinnon aikana, totta puhuen aina 1980-luvulle saakka, kaikki jäteöljyt, akut ja akkuhapot, polttoainejätteet ymv. kaadettiin kentällä surutta maahan. Tattarisuon teollisuusalueella käytäntö on jatkunut tähän päivään.

Asiat ovat teollisuusalueella ja työväestön tiedossa. Sinne ei haluta asumaan eikä nähdä järkeväksi muidenkaan asettua sinne. Maanvaihto- ja siirtokustannukset ja paaluttaminen tulevat olemaan mieletön urakka, jos ne tehdään kunnolla ja oikein. Työväestö, jolle halvat asunnot on tarkoitettu, ei kannata asuntojen rakentamista Malmin kentälle.

TNS Gallupin kyselyyn vastanneista  päälle 1 000:sta pääkaupunkiseudun asukkaista peräti 68 % puoltaa ilmailun jatkumista Malmilla jatkumista. Yrittäjistä 75% kannattaa lentotoiminnan jatkamista Malmin kentällä.

Vain 15 % pääkaupunkiseudun asukkaista kannattaa asuntorakentamista Malmin kentälle!