Juuri kun sähköinen lentäminen ja jättimäinen drone-kehitys on mullistamassa ilmaliikenteen aivan uusille urille, Helsingin kaupunki on muuttamassa aikanaan hyllyvälle suolle rakennetun citykenttänsä, Malmin historiallisen ja yhä Suomen toiseksi vilkkaimman lentokentän asuinalueeksi. Asiaan kuuluu, että sen naapurissa on Sipoolta pakkolunastettu Östersundomin alue parhaalla mahdollisella rakennusmaalla.
Malmin lentokentän suopohja vaatii betonipaalutusta metrin välein jopa yli 25 metrin syvyyteen. Betonipaalujen yhteispituudeksi on arvioitu 14 000 - 15 000 km eli kuin Helsingistä Etelä-Koreaan ja takaisin. Se vastaa 1/3 Suomen betonituotannosta vuodessa. Yksi kg betonia kehittää yksi kg paheksuttua hiilidioksidipäästöä. Yhteensä syntyisi 350 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä - tosin Lappeenrannassa, jossa tuotanto tapahtuu. Eli "muualla" kuten Helsingin Vihreät tyynnyttelevät. Myös saastunutta maata joudutaan siirtämään ainakin 2 miljoonaa m3, ja samaan verran tervettä tuomaan tilalle. Helsinki uhraa 3000 miljoonaa veromaksajien euroja pohjatyöhön ja rakennuttajat avittavat 470 eurolla/kerros-m2.
Tällä saadaan Helsingin valtuuston lausumana "halpoja asuntoja" niitä tarvitseville. Ja vieressä on Östersundomin alue koskemattomana. Ensin ihmisille suohon, sitten parempiosaisille Östesundomiin, Auto, tekniikka ja kuljetus 8/2019 päättelee artikkelissaan "Farssin loppu lähestyy".
