Vihreiden pääideologi Osmo Soininvaara perusteli blogins yhteydessä 10.10.2016 Keskuspuiston reunojen ja Malmin kentän rakennuttamista kerrostaloin ja asuttamista vedoten pääkaupungin mielettömään asuntopulaan. Nimimerkki "Objektiivinen" kommentoi Malmin kentän muuttamista kerrostaloalueeksi. Helsingin suurimpiin kuuluvan maarakennusurakan toteuttaja on tarkistanut nimimerkki "Objektiivisen" arvion ja pitää sitä oikeana ja asiantuntijan tekemäänä.
Objektiivinen kirjoitti 14.10.2016 kello 19:05
Otin iltalukemiseksi Destian viime joulukuussa KSV:lle tekemä alustavan esirakennussuunnitelman. Pitihän ne luvut syöttää Exceliin:
Raportin kustannuslaskelman mukaan paaluja tarvittaisiin noin 14 360 000 juoksumetriä. Se riittäisi kuusi kertaa edestakaisin Malmilta Nuorgamiin. Lisäksi yhteen laskemalla selviää, että betonia paaluihin ja niihin päälle rakennettaviin laattoihin menisi sellaiset 5,1 miljoonaa kuutiota.
Nyrkkisääntönä pidetään, että yhteen kuutioon betoniin tarvitaan 330 Kg sementtiä ja jos Portland sementin hiilijalanjälki on 900 Kg / tonni, niin tarkoittaa se että paalutuksen hiilijalanjälki on 1,6 miljoonaa tonnia CO2:ta. Betoniteollisuuden mukaan betonista rakennetun modernin kerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki on alle 25 Kg CO2/as.m2/vuosi. Sitran selvityksessä on betonikerrostalolle mainittu lulku 11,8 Kg CO2/m2/vuosi. Viidellekymmenelle vuodelle laskettuna se tarkoittaa noin 590 Kg CO2/m2. Jos paalutuksen hiilijalanjälki jyvitetään suunnitellun asunneliöiden mukaan olisi Malmille rakennettavien asuntojen hiilijalanjälki 1800 Kg CO2/as.m2, eli noin nelinkertainen verrattuna muualle rakennettaviin kerrostaloihin.
Destian raportin leipätekstissä tosin ehdotetaan että käytettäisiin vielä rajumpaa paalutusta; halkaisijaltaan 600 mm:n paaluja metrin välein piha-alueilla ja 700 mm:n paaluja metrin välein katualueilla. Jälkimmäinen tarkoittaa, että puolet maaperästä olisi betonia. Ja keskisyvyys alueellahan on sellaiset 20 metriä.
Kentän 100 hehtaarin alue on pohjavesialuetta ja siihen ollaan suunnitelman mukaan tekemässä yli miljoona reikää, jossa pinta-, hule- ja pohjavesi mahdollisesti pääsisivät sekoittumaan. Myös Longinojan alkulähteen virtaus kulkee alueen läpi. Tämän lisäksi raportissa ehdotetaan että Longinojan uoman maa-alue massastabiloidaan. Massaa siihen tarvitaan noin 150 000 kuutiota.
http://www.hel.fi/…/4844_1_destia_malmi_rakennettavuusselvi…
21.10.2016 10.09 muokattu hiilijallanjälkilukemia.
