Henkilöautojen romutuspalkkiota ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukea voi hakea Liikenne- ja viestintävirastolta.
Romutuspalkkiota voi hakea tukikauden 1.12.2020-31.12.2021 aikana. Kun romuttaa yli kymmenen vuotta vanhan auton ja hankkii tilalle uuden auton, sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikennelipun tai liikkumispalveluita, voi hakea Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista romutuspalkkiota. Valtio maksaa romutuspalkkiota 1000–2000 euroa yksityishenkilöille.
Kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuella lisätään kaasun käyttöä bensan ja dieselin sijaan. Valtio maksaa tukea uuden kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintaan yrityksille tai yksityishenkilöille joko 12 000 euroa tai 5 000 euroa ajanjaksolla 1.12.2020-31.12.2022. Hakija voi saada tukea enintään viidelle ajoneuvolle.
Romutuspalkkio ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki ovat ensimmäiset Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteet. Romutuspalkkiota varten on varattu kahdeksan miljoonaa euroa ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukea miljoona euroa seitsemännessä lisätalousarviossa.
Rahoitusta huippunopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista varten
Nopean laajakaistan rakentamista tuetaan jälleen vuodesta 2021 alkaen. Valtion vuoden 2021 talousarviossa laajakaistan rakentamista varten on varattu viisi miljoonaa euroa. Esitetyllä tuella nopeiden laajakaistayhteyksien piiriin olisi tavoitteena saada noin 10 000 uutta kotitaloutta. Hallitusohjelman mukaisesti tukea suunnattaisiin alueille, joille ei ole tulossa kaupallisesti nopeaa laajakaistaa ennen vuotta 2025. Eri kuntien maksuosuudet eli paljonko kunta kattaa rakennuskuluista sekä tukikelpoisen laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus määritettäisiin asetuksessa. Lain laajakaistarakentamisen tuesta on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.
Muutoksia miehittämättömän ilmailun ikärajavaatimuksiin ja vakuutuksenottovelvollisuuteen
Miehittämättömiä ilma-aluksia koskeva EU-sääntely tulee sovellettavaksi 1.1.2021 alkaen. Kansallisesti poiketaan miehittämättömän ilma-aluksen kauko-ohjaajan yhteisistä ikärajavaatimuksista. Jatkossa miehittämättömän ilma-aluksen lennättämisen ikäraja Suomessa on 12 vuotta alhaisimman riskin toiminnassa, jossa lennättäminen tapahtuu esimerkiksi aina näköyhteyden päässä. Riskien lisääntyessä, esimerkiksi mikäli lennättäminen tapahtuu ilman näköyhteyttä, ikäraja on 15 vuotta. Korkeimman riskin toiminnassa ikäraja on 18 vuotta.
EU-lainsäädäntö asettaa myös vakuuttamisvelvollisuuden yli 20 kilon painoisille miehittämättömille ilma-aluksille. Tätä kevyempien ilma-alusten osalta vakuuttamisesta voidaan päättää kansallisesti. Jatkossa miehittämättömällä ilma-alustoiminnalla on oltava tavanomainen vastuuvakuutus vahinkojen varalle, kun toiminta sisältää tavanomaista enemmän riskejä. Vähäriskisin toiminta on vakuuttamisvelvollisuudesta vapaa.
EU-sääntelyä täydentävän ilmailulain muutoksen voimaantulon jälkeen Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi myös perustaa UAS-ilmatilavyöhykkeitä, joilla miehittämätöntä ilmailua kielletään tai rajoitetaan tai sallitaan miehittämättömän ilmailun toiminta tietyistä vaatimuksista poiketen.
Uusi tieliikennelaki täydentyy
Uusi tieliikennelaki tuli voimaan 1. kesäkuuta 2020. Covid-19-epidemiasta johtuen eduskunta kuitenkin siirsi eräiden tieliikennelakiin sisältyvien kokonaisuuksien käsittelyn syksyyn. Samalla eduskunta muutti moottorikelkkailureittiä osoittavan liikennemerkin (D8) voimassaoloaikaa ja lisäsi lakiin siirtymäsäännöksen, jolla moottorikelkan matkustajana oleva lapsi saa käyttää hyväksytyn suojakypärän sijasta laskettelukypärää 1.6.2021 saakka. Muutokset tulevat voimaan 11.1.2021.
Euro 4 -päästötason L-luokan ajoneuvojen myyntiaika jatkuu
Vuoden 2021 alusta lähtien uusien L-luokan ajoneuvojen (mm. mopot, moottoripyörät ja mopoautot) on täytettävä uuden Euro 5 -tason päästövaatimukset. Covid-19-epidemian aiheuttaman poikkeustilanteen johdosta eurooppalaisten ajoneuvovalmistajien varastoon on jäämässä poikkeuksellisen suuri määrä myymättömiä Euro 4 -päästötason L-luokan ajoneuvoja. EU:n komission päätöksellä varastoon jääneiden niin sanottujen sarjan viimeisten ajoneuvojen kiintiöiden kokoa on kasvatettu ja myyntiaikaa jatkettu vuoden 2021 loppuun saakka.
Lakimuutoksella helpotusta merenkulkualalle
Hallitus haluaa lieventää covid-19-pandemian merenkulkualalle aiheuttamia taloudellisia vahinkoja ja edistää merikuljetusten jatkuvuutta. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain väliaikaisen muutoksen myötä valtio maksaa merenkulun tukena työnantajille takaisin työnantajan sairausvakuutusmaksun, työnantajan osuuden työttömyysvakuutusmaksusta, ryhmähenkivakuutusmaksusta sekä työnantajan osuuden vapaaehtoisesta tapaturmavakuutus- ja vapaa-ajan lisävakuutusmaksusta. Muita tukitekijöitä ei muuteta.
Lakia sovelletaan kertaluonteisesti vuonna 2020 aiheutuneiden kustannusten perusteella maksettavaan korvaukseen.
Merikuljetusten tukeminen jatkuu
Meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen voimassaoloaikaa pidennetään 30.6.2021 asti.
Valtion vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa varattiin 24,8 miljoonaa euroa meriliikenteen avustuksille. Näiden avustusten tarkoituksena on edistää Suomen merikuljetuskyvyn riittävyyttä, luottamuksen palautumista meriliikenteeseen sekä ylläpitää osaltaan varustamoiden toimintakykyä.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi asettaa julkisen palveluvelvoitteen yhteysväleittäin meriliikenteeseen, jos se on välttämätöntä riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta. Traficom on avannut syksyn aikana useampia tuetun laivaliikenteen hakuja ja tehnyt päätöksiä liikennöintivelvoitteista.
Väylämaksun puolitus jatkuu
Väylämaksu on puolitettu vuodesta 2015 lähtien, ja puolittamista jatketaan vuonna 2021.
Väylämaksun puolituksen jatkamisella pyritään auttamaan kauppamerenkulun ja sen kuljetusasiakkaiden toipumista koronavirusepidemian aiheuttamista taloudellisista vaikeuksista epävarmoissa olosuhteissa.
