Se esiteltiin Kiinassa toukokuussa 2018: kaduilla ja teillä kulkeva sähjköjuna. Siitä ei sen jälkeen ole herunnut kovinkaan paljon tietoa ulkomaailmaan. Ehkei ole aihettakaan.

Kyseessä näyttäisi olevan sulavalinjainen juna kumipyörillä. Sitä voisi yhtä hyvin kutsua bussiksi. Sillä on bussin ohjauspyörä, se kulkee autonomisesti kuljettajavarmistuksella, seuraa kumipyörillään tien pintaan upotettuja "sähkökiskoja" ladaten samalla akkujaan, jotta se voi irroittautua kulkemaan valitun matkan pelkällä akkusähköllä. Se on ketterä kääntymään kahdella tai useammallakin perävaunullaan. Se on suuritehoinen matkustajakuljetin.

Sillä on suuri merkitys joukkoliikenteen kehittäjänä.

Se ei kaipaa hirmukalliita, jo valmistusvaiheessa hirmumääriä CO2-päästöjä aiheuttavia raiteita asennuksineen, huoltoineen, korjauksineen. Se on ketterä liikennepelaaja: voi ohittaa hitaampiaan ja on myös ohitettavissa. Se voi vaihtaa reittiään yön yli, koska ei ole sidottu raiteisiin. Se on raideliikenteen seuraava kehitysvaihe - askel RaideJokerin, Tampereen ratikan ja vastaavien raidevankeudesta kohti älykkäästä, nykyajan vaatimukset täyttävää joukkoliikennettä.

Sen merkitys ympäristölle ja ilmastonmuutokselle sähkötoimisena kuljetusvälineenä on kuitenkin täysin kiinni sähköstä, jolla se kulkee: onko se puhdasta "uusiutuvaa" sähköä vai kivihiilellä tuotettua "likaista" sähköä. Ruotsissa Chalmers Industriteknikin poikkeuksellisen perusteellinen selvitys todistaa, että kivihiilellä tehty "likainen" sähkö pudottaa sillä kulkevan ajoneuvon kauas taaksepäin vaihtoehtoisten polttoaineiden päästöarvoissa (vrt. Kuljetusnet.fi uutinen "Biokaasu paras ympäristölle...",  7.5.2021, Kuljetusnet viikkokirje 18/2021).

Euroopassa myös espanjalainen Irizar on tuoreeltaan esitellyt sulavalinjaisen junan näköisen kumipyörillä kulkevan bussinsa (vrt. "Irizar esitteli sähköbussin raitiovaunun ulkonäöllä...", Kuljtusnet.fi uutinen 12.5.2021 sekä Kuljetusnet viikkokirje 19/20212).