Sähköveto raskaissa pitkien matkojen kuorma-autokuljetuksissa on yllättävän hyvä vaihtoehto sekä ilmastolle että puhtaasti taloudellisesti, kun pyritään eroon fossiilisista polttoaineista. Aivan ratkaisevaa on kuitenkin fossiilivapaan sähkön saatavuus, Chalmers Indutriteknik toteaa.

Uusiutuvan energian käytön pitää kasvaa, jotta kotimaan kuljetusten ympäristöpäästöt vähenisivät 70% vuoteen 2030 mennessä. Satsataanko silloin biopolttoaineisiin, sähkövetoon, sähköteihin vai polttokenno-vetyyn?

Valinnan helpottamiseksi projektiryhmä, johon kuuluu elinkeinoelämän ja VTI:n edustajia, on analysoinut kustannuksia ja ilmastohyötyjä eri vaihtoehdoista kuorma-autojen fossiilivapaaseen käyttöön. Huomioon on otettu ajoneuvon hankinta, huolto, korjaukset, polttoaineen tuotanto ja jakelu sekä jakeluinfran investointi ja käyttökustannukset.

Tulos osoittaa, että toiminta akkusähköllä tulee halvemmaksi kuin dieselveto jo 2030, ja myös 2045. Tulos perustui raskaan kuorma-auton mittauksiin 640 km:n keskimääräisellä kuljetusmatkalla päivässä. Ratkaisevaa on ladattavan sähkön laatu. Jos akkupaketi ladataan eurooppalaisella CO2-intensiivisellä sähköllä, akkusähköllä toimivat ajoneuvot päästävät ilmoille enemmän kasvihuonepäästöjä kuin sekä biokaasulla että kaikilla valinnaisilla nestemäisillä biopolttoaineilla kulkevat ajoneuvot vastaavasti.

Myös akkujen valmistukseen käytetty CO2-kulutus huonontaa akkusähköllä toimivien kuorma-autojen ilmastovaikutusta.

Jätteistä ymv. valmistettu paineistettu biokaasu (CBG) antaa ilmason kannalta parhaan tuloiksen. Sen käyttöä rajoittaa kuitenkin raaka-aineiden rajallinen saatavuus.

Kaikkiaan tärkeintä ja täysin ratkaisevaa on fossiilivapaan sähkön saatavuus - eikä vain sähkövedolle vaan myös muiden tutkittujen energiamuotojen kuten biokaasun ja vedyn kohdalla.

(Trailer.se)

Suomalainen St1 liitti tuoreeltaan biokaasutuotannon laajaan vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoon ja jakeluun Ruotsissa ostamalla E.ON Biofor -yhtiön. (Toim.huom.)