Enontekiön lentoliikenteen ylläpitämisen ja kehittämisen mahdollisuuksia työstettiin innokkaasti kunnan johdon ja kutsuttujen vieraiden kesken torstaina 10. lokakuuta Hetassa. Lentoliikenne on saavutettavuuden kannalta kunnalle ja alueen matkailulle erittäin tärkeä kehittämisen kohde.
Tilaisuuden tarkoituksena oli vauhdittaa Enontekiön lentokentän ja lentoliikenteen edistämistoimia. Samalla kunta etsii yhä laajempia hartioita alueen elinvoimalle tärkeän asian edistämiseksi.
Kokouksessa päätettiin perustaa Saavutettavuuden aluetyöryhmän, jonka tehtävänä on lisätä tietoisuutta Enontekiön lentokentän ja –liikenteen tilanteesta sekä koordinoida toimenpiteitä lentokentän ja -liikenteen kehittämiseksi. Työryhmään pyydetään viranomaisia ja yrityskentän edustajia Lapista. -Tämä on hyvä askel viedä alueen yrittäjille tärkeää lentoliikenneasiaa eteenpäin, tuumivat niin Pasi Ikonen Enontekiöltä kuin Hanna-Mari Talvensaari Muoniosta.
Pohjois-Suomen kehittyvä lentoliikenne 2020-hankkeen päällikkö Rauno Kurtti kirvoitti keskustelua alustuksellaan lentoliikenteen nykytilasta ja sen kehittämismahdollisuuksista. Tunturi-Lapin Kehitys ry:n toiminnanjohtaja Veli-Matti Hettula kertoi kuinka tärkeää alueelle ja lentoliikenteen tueksi on kehittää alueellinen matkailuorganisaatio.
– Enontekiön lentokenttä on Suomen kansainvälisin lentokenttä, kiitos vuosikymmenien kentän eteen tehdyn työn. Suomen, Lapin ja Enontekiön on tehtävä kaikkensa, että saamme lentokentän toimimaan mahdollisimman hyvin vastaamaan alueellisia tarpeita, kommentoi kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen.
Keskusteluissa nousi hyvin esille, se että kuinka haasteellista on kehittää Enontekiön lentoliikennettä pitkäjänteisesti nykyisellä politiikalla. Esimerkiksi kiitorata tarvitsee uuden pinnan, jotta lentoaseman toiminnan jatkuvuuteen alueen yhteistyökumppanit voivat myös tulevaisuudessa luottaa.
– Naapurimaiden, Ruotsin ja Norjan, pohjoisalueiden lentokenttien matkustajamäärät ovat ympärivuotisesti huomattavasti suuremmat kuin meillä Suomessa. Ilmeisesti heidän lentoliikennestrategiat ja käytännöt tukevat paremmin alueiden elinvoimaa. Niistä kannattanee myös meillä Suomessa ottaa oppia, kun kehitetään alueidemme saavutettavuutta, kertoi Kurtti.