Teknisen Kaupan Liitto: Moottoripyöräverosta luovuttava!

Hallitus suunnittelee uutta veroa kevyille moottoriajoneuvoille. Veron määrä ajoneuvoa kohden olisi 150 euroa vuodessa. Sen haluttaisiin kerryttävän valtion kassaa 25 miljoonan euron vuotuisilla verotuloilla.

Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaosto vastustaa jyrkästi suunniteltua veroa. Liiton mukaan hallituksen esitys kohtelee muutamaa toimialaa ja harrastajaryhmää epätasa-arvoisesti. Vero uhkaa koko harrastusta ja alan kauppaa. Moottoripyörien myyntiluvut ovat laskeneet jo seitsemän vuotta peräkkäin. Jos kutistuvalle harrastukselle asetetaan vuotuinen 150 euron vero, moottoripyörien myynti vähenee vieläkin ja käytöstä poistetaan moottoripyöriä, jolloin verokertymästä tuskin tulee suunnitellun suuruinen.

Samaan aikaan kun moottoripyörille suunnitellaan veronkorotuksia Suomessa, veron alentamisesta on saatu positiivisia tuloksia muissa Pohjoismaissa. Suomessakin on hyviä kokemuksia uusien autojen kaupasta, jossa autoveron tuotto on veron alentamisesta huolimatta kasvanut lisääntyneen myynnin myötä.

Kuluttajat tekevät moottoripyöräilyä koskevia hankintapäätöksiä samalla periaatteella kuin henkilöautohankintoja – mitä enemmän hankintaa ja omistamista verotetaan, sen vanhemmilla ajoneuvoilla ajetaan. Ja jos harrastuksen todetaan maksavan liikaa, keskivertotaloudessa siitä helposti luovutaan.

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan parhaillaan muun muassa liikenneverkon, verotuksen ja katsastuslainsäädännön kokonaisuudistusta. Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaosto vaatiikin luopumista hallituksen esityksen mukaisesta ajoneuvoverosta kunnes liikenneverkkoon, verotukseen ja valvontaan liittyvien kokonaisuudistusten vaikutukset ovat tiedossa.

Digitalisaatio helpottaa harmaan talouden torjuntaa

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin kutsuma selvitysryhmä on arvioinut harmaan talouden tilannetta liikennesektorilla. Suomalaisia kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä sekä laajalti eri viranomaisia edustava ryhmä ehdottaa useita jatkotoimia.

- Digitalisaatio luo kuljetusalan yrityksille menestymisen mahdollisuuksia, mutta samalla on huolehdittava tehokkaasta harmaan talouden torjunnasta. Tähän ryhmä ehdottaa monia konkreettisia toimenpiteitä, toteaa ministeri Berner.

Digitalisaatio tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia myös harmaan talouden torjuntaan. Tämän vuoksi Suomen tulisi ryhmän mielestä ensisijassa edistää sähköisen rahtikirjan (eCMR) käyttöönottoa, jolla mahdollistettaisiin e-rahtikirjan käyttö kansainvälisissä maantiekuljetuksissa. Sähköisellä rahtikirjalla tehostetaan muun muassa kabotaasin valvontaa ja yhdenmukaistetaan kansainvälistä sääntelyä.

Ryhmä pitää tärkeänä, että Suomen edustajat niin viranomais- kuin yrityskentältä työskentelevät jatkossakin EU:n Digital Transport and Logistics Forumilla, jonka tavoitteena on edistää tavarankuljetusten ja logistiikan digitalisaatiota. Vuoden 2017 EU:n komission työohjelmassa oleviin tieliikennettä koskeviin aloitteisiin tulee myös vaikuttaa aktiivisesti.

Lue lisää...

Vaasaan yksi ABB:n kuljetupalvelukeskuksista

ABB perustaa kuljetuspalvelukeskuksen Vaasaan, joka vastaa yhtiön kuljetuksista Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Myöhemmin vastuu laajenee muihin Baltian maihin ja Norjaan. Vaasan keskus on osa ABB-yhtymän kuljetusten hallinnan keskittämistä kymmeneen maahan joista muutoksen ensimmäisessä vaiheessa hoidetaan kaikkiaan 22 ABB-maan kuljetukset ja logistiikka. Kun muutos on saatettu päätökseen, kaikkien ABB-maiden kuljetuksista ja logistiikasta vastataan näissä kymmenessä maassa.

Vaasan keskus tulee työllistämään kaikkiaan noin 40 kuljetusten, logistiikan, huolinnan ja tullauksen ammattilaista Strömberg Parkissa. ABB:n kaikki kymmenen kuljetuspalvelukeskusta ovat toiminnassa vuoden 2017 loppuun mennessä. Vaasan lisäksi keskukset tulevat sijaitsemaan USA:ssa, Brasiliassa, Puolassa, Sveitsissä, Italiassa, Arabiemiraateissa, Intiassa ja Singaporessa. Kiinan kuljetuskeskus on ollut toiminnassa jo vuodesta 2013 lähtien.

B&COY: Vuoden Minibussi valitaan ensimmäisen kerran

International Bus&Coach Jury ilmoittaa, että se valitsee Vuoden Minibussin vertailutestin perusteella Madridissa 19-21.4.2017. Vertailussa selvitetään testiin kutsuttujen 1+8 paikkaisten pikkubussien paremmuus. Euroopassa pikkubussien suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Niitä käytetään muun muassa yritysten asiakaskuljetuksissa, taksiliikenteessä ja koululaiskuljetuksissa.

B&COY on valinnut vuorovuosina Vuoden Kaupunkibussin ja Vuoden Matkabussin jo 30 vuoden ajan. 1994 lähtien voittaja valitaan vertailutestin perusteella. Vertailutestiin kutsuttavista päättää B&COY:n asiantuntijaraati. Vuoden Kaupunkibussi 2017 valittiin viiden sähkö- ja yhden kaasubussin välisessä vertailutestissä Brysselin keskustan liikenteessä. Voittajaksi selviytyi Solaris Urbino Electric. Auto, tekniikka ja kuljetus -lehden päätoimittaja Klaus Bremer edustaa Suomea B&COY tuomaristossa.

Arctic Test 2017; Auto, tekniikka ja kuljetus -lehden vuodesta 1987 vuosittain järjestämä hyötyajoneuvotesti, järjestetään 2-9.2. ensimmäisen kerran 1+8 paikkaisten pikkubussien vertailutestinä. Lehden suorittama Arctic Test toimii myöhemmin Madridissa B&COY Juryn Vuoden Pikkubussi vertailutestin pilottitestinä.

Venäjä ui syvällä, EU:n autonvalmistajat elävät toivossa

Eurooppalaisten yritysten liikevaihto jatkoi alamäkeä 2016. Myynti putosi 11% lisää verrattuna huonoon vuoteen 2015. Neljässä vuodessa eurooppalaisten autonvalmistajien myynti väheni 2,9 miljoonasta ajoneuvosta vuonna 2012 vain 1,4 miljoonaan ajoneuvoon 2016. Vuonna 2015 pudotusta oli peräti 36%.

Marraskuussa 2016 myynti kasvoi ensimmäisen kerran kahteen vuoteen 0,6%, mutta joulukuussa tuli taas takapakkia 0,9%.

VW myi 2016 5% vähemmän autoja kuin 2015. Silti VW-henkilöautokaupan johtaja Venäjällä, Pierre Boutin on toiveikas. "Olemme sijoittaneet Kalugan tehtaaseemme 180 miljoonaa euroa uuden Tiguanin tuotantoon ja tuomme sen markkinoille lähiviikkoina", Boutin sanoo.

Autoalan tarkkailijat suhtautuvat kuitenkin epäillen autokaupan laman hellittämiseen Venäjällä. Toivo paremmasta on kuin kävelisi ohuella jäällkä, tilannetta luonnehditaan.

Venäjän halklitus tulee uudelleen tukemaan autokauppaa 2017 noin miljardilla eurolla.

(Vogel)

Ladattavat hybridit kasvattavat suosiotaan

Vuonna 2016 vaihtoehtoisilla käyttövoimilla (ladattavat hybridit, sähkö, kaasu, flexifuel ja vety) kulkevia henkilöautoja ensirekisteröitiin 1 610, joka on 75 % enemmän edellisvuoteen verrattuna. Bensiinikäyttöisiä henkilöautoja ensirekisteröitiin 13 % ja dieselkäyttöisiä 2 % enemmän kuin edellisvuonna. Vaihtoehtoisten käyttövoimilla kulkevien henkilöautojen ensirekisteröintien kasvu johtuu erityisesti ladattavien hybridien määrän kasvusta. Ladattavien bensiinihybridien osuus vaihtoehtoisista käyttövoimista on jo lähes 70 %, mikä kompensoi flexifuelin ja sähköautojen suosion hiipumista.

Flexifuelin suosio on tippunut yli 90 prosentin osuudesta reiluun prosenttiin 2010-luvun aikana. Myös täyssähköautojen rekisteröintimäärät laskivat hieman viime vuonna. Ensirekisteröintien perusteella sähköautojen yleistyminen ajoittui vuosille 2013–2015, jolloin yritysten oli mahdollista hyödyntää leasingautojen hankinnassa täysimääräisesti työ- ja elinkeinoministeriön sähköautoille myöntämää energiatukea. Energiatukeen oli oikeutettu, mikäli ajoneuvo hankittiin ja otettiin käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä.

Joukkoliikenteen reaaliaikatiedon hyödyntämistä testataan

Liikennevirasto on käynnistänyt pilotin, jossa testataan valtakunnallisen bussi- ja junaliikenteen reaaliaikatiedon vastaanottoa ja jakelua. Pilotti päättyy toukokuussa 2017, jolloin Liikenneviraston mukaan pitäisi tietää muun muassa millaisia reaaliaikajärjestelmiä kaupunkien tulisi ottaa käyttöönsä.

Pilotin tavoitteena on selvittää, mitkä ovat reaaliaikatiedolle asetettavat vaatimukset, miten tätä tietoa voidaan tuottaa ja miten se voidaan linkittää staattiseen aikataulutietoon. Lisäksi pilotissa selvitetään, mitä vaatimuksia reaaliaikatietoa tuottaville järjestelmille tulee asettaa ja millaisia reaaliaikadatan tarkistustyökaluja tarvitaan.

Pilottikaupungeiksi ovat ilmoittautuneet Jyväskylä, Lahti, Oulu, Lappeenranta ja Joensuu. Näiden kaupunkien vastuulla on reaaliaikatiedon tuottaminen joko itse tai sopimusohjauksen kautta. Markkinoilla olevat yritykset hyötyvät Liikenneviraston mukaan pilotin lopputuloksista siten, että kertyneen tiedon pohjalta ne pystyvät kehittämään ja tarjoamaan yhteensopivia ratkaisuja asiakkailleen.

Keinoäly istuu autoihin

CES-näyttelyssä Las Vegasissa keinoäly autoissa erottui ykköstrendinä. Toyotan "Consept-i" esitteli keinoälyn, joka tunnistaa autossa matkustavien tarpeet jopa matkustajia ennen. Audi puolestaan tuo IT-yritys Nvidian  kanssa jo vuonna 2020 liikenteeseen autonomisen eli robottiauton keinoälyllä.

Keinoälyllä parannetaan turvallisuutta sarjatuotantoasteelle ennen kaikkea auton autonomisina toimintoina ympäristön havainnoimiseksi ja ymmärtämiseksi.

Nvidia kehittää auto-tietokonetta yhdessä Boschin ja ZF:n kanssa. Ihmisen ohjatessa autoa, tietokoneen softa toimii eräänlaisena autopilottina varoittaen mahdollisista liikennevaaroista.

Toyota esitteli digitalisen avustajan, "Yui:n", joka korvaa merkittävässä määrin kojelaudan kytkimien ja kosketusnäytön käyttöä ajon aikana. Auton keulassa toimiva näyttö kertoo ulos eteen ja taakse jalankulkijoille ja muulle liikenteelle, milloin auto toimii kuljettajan ohjaamana, milloin autonomisesti keinoälyn ohjaamana.

Keinoälyn tehostumiselle ja yleistymiselle ei nähdä rajoja autoteollisuudessa.

LähiTapiola: Vakavimmat liikennevahingot maaseudulla

Korvausten euromäärillä katsottuna vakavimmat liikennevahingot sattuvat pääsääntöisesti maaseudulla. Kaupungeissa sattuu paljon peltikolareita ja esimerkiksi parkkipaikkavahinkoja. Maaseudulla välimatkat ovat pidempiä ja autoa käytetään pidempään maantieajoon. Nopeudet ovat suurempia, kolarit usein sattuessaan tuhoisampia ja johtavat useammin henkilövahinkoon.

Kuljettajan ikä vaikuttaa. LähiTapiolan vahinkotilastojen mukaan 18-vuotiailla vahinkojen todennäköisyys on jopa 5-kertainen keski-ikäisiin kuljettajiin nähden.

Saimaan kanava talvitauolle normaalia aiemmin

Saimaan kanava suljetaan liikenteeltä sunnuntaina 15.1.2017 kello 23 Suomen aikaa. Yleensä Saimaan kanava suljetaan vasta tammikuun lopussa, mutta tänä vuonna sulkeminen tehdään kanavalla aloitettavasta historiallisesta remontista johtuen etuajassa. Saimaan kanavan alaportit uusitaan korjausvelkapaketista saadulla lisärahoituksella. Urakka aloitetaan tänä talvena ja viimeiset portit asennetaan keväällä 2019. Ensimmäisenä uusitaan Saimaan kanavan suurimman sulun, eli Mälkiän sulun alaportit. Tämä tapahtuu nyt talvella Saimaan kanavan liikennekatkon aikana. Liikenne Saimaan kanavalla on tarkoitus aloittaa uudestaan huhtikuun loppupuolella.

Saimaan kanavalla kulki viime vuonna tavaraa 1 197 000 tonnia. Tällainen tavaramäärä vastaisi tieliikenteessä noin 15 750 täyteen lastattua rekkaa. Saimaan kanavan tavaraliikenne väheni vuonna 2016 noin 9 %, kun sitä verrataan vuoden 2015 lukuihin. Vähennystä oli sekä tuonnissa (- 7 %) että viennissä (- 11 %).

Neste lanseerasi jätteistä valmistetun dieselin

Neste on tuonut markkinoille täysin jätteistä ja tähteistä valmistetun Neste MY uusiutuvan dieselin valituilla asemilla pääkaupunkiseudulla tänään 9.1.2017. Nesteen mukaan tuotteella voidaan saavuttaa jopa 90 prosenttia pienemmät kasvihuonekaasupäästöt polttoaineen koko elinkaaren aikana perinteiseen fossiiliseen dieseliin verrattuna.

Neste MY uusiutuvan dieselin myynti alkaa Nesteen asemilla, joita ovat Espoo Piispanmäki, Vantaa Ilmakehä, Helsinki Konala, Espoo Otaniemi, Espoo Olari ja Vantaa Varisto. Hinnaltaan tuote on hieman kalliimpaa kuin Neste Pro Diesel, jossa on vähintään 15 prosenttia uusiutuvaa dieseliä. Tammikuun aikana myynti laajenee myös valituille raskaan liikenteen Neste Truck -asemille.

Nesteen kehittämään NEXBTL-teknologiaan perustuvan Neste MY uusiutuvan dieselin käyttö ei vaadi mitään muutoksia ajoneuvoihin ja se on yhteensopiva muiden diesel-laatujen kanssa.

Lähes 9 miljoonaa rajanylitystä

Rajavartiolaitoksen vuosikatsauksen mukaan vuonna 2016 itärajan yli matkusti noin 8 771 000 rajanylittäjää. Rajanylitysten määrä väheni viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 5 %.

Venäläisten matkustajien osuus itärajan kokonaisliikenteestä oli noin 64 %, kun se viime vuonna oli noin 65 %. Suomalaisten osuus itärajan kokonaisliikenteestä oli noin 32 %, kun se vuotta aiemmin oli noin 31 %. Suomalaisten rajanylitysten määrä väheni 2 892 000:sta 2 802 000:een (-3 %), kun taas venäläisten määrä väheni 5 990 000:sta 5 619 000:een (-6 %).

Itäliikenteen kokonaismäärän laskusta huolimatta kansainvälisistä rajanylityspaikoista liikenne kasvoi Vainikkalassa (+6 %), Kuusamossa (+4 %) sekä Vartiuksessa (+1 %). Matkustajaliikenne väheni eniten Sallassa (-14 %) sekä Raja-Joosepissa (-12 %) ja Imatralla (-12 %). Itärajaliikenteen kehitys ilmenee alta.