Bosch: Päästörajoituksia Euroopassa, ajokorttiarpajaisia Aasiassa

Vuoteen 2050 mennessä vähintään 70 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa, ja vuoteen 2030 mennessä maailmassa on jo 41 megakaupunkia. Näin suuret ihmismäärät aiheuttavat väistämättä omat haasteensa liikenteelle. Tutustu kaupunkiliikennettä käsitteleviin faktoihin ja trendeihin!

Eurooppa: autojen tulee pysytellä kaupungin ulkopuolella

Ruuhkilla on hintansa: Vuonna 2025 liikenneruuhkat suurissa Euroopan kaupungeissa tuovat noin 208 miljardin euron kustannukset vuodessa. Luku voi nousta vieläkin suuremmaksi, sillä vuoteen 2050 mennessä yli 82 prosenttia eurooppalaisista elää kaupungeissa.

Pyörät ensin: Amsterdamin asukkaat pyöräilevät yhteensä kaksi miljoonaa kilometriä joka päivä. Se vastaa 60 prosenttia kaikesta keskusta-alueen liikenteestä. Myös Kööpenhaminassa polkupyörät ovat eräänlaisia joukkoliikennevälineitä: siellä 45 prosenttia väestöstä pyöräilee työpaikalle tai yliopistoon joka päivä.

Päästörajoitukset: Kymmenet Euroopan metropolit rajoittavat ajoneuvojen liikennöintiä keskustoissaan. Saksassa on käytössä päästötarrajärjestelmä, Lontoo ja Milano ovat asettaneet ruuhkamaksut, Pariisi puolestaan vanhempien ajoneuvojen ajokiellon.

Pohjois-Amerikka: Liikenneruuhkat tuovat yli 120 miljardin dollarin kustannukset

Enemmän autoja kuin kuljettajia: Rekisteröityjen ajoneuvojen määrä Yhdysvalloissa ylitti ajokortin haltijoiden määrän jo vuonna 2003.

Liikenneruuhkien kustannukset: Yhdysvaltojen kymmenessä ruuhkaisimmassa kaupungissa kuljettajat käyttävät noin 42 tuntia vuodessa liikenneruuhkassa istumiseen. Rahaksi ja polttoaineeksi muutettuna se vastaa 121 miljardin dollarin menetystä.

Carpooling: Ensimmäiset carpool-kaistat luotiin Yhdysvalloissa vuonna 1961 liikennemäärän vähentämiseksi. Nykyään carpool-tieverkosto kattaa noin 5 000 kilometriä. Kaistoja saa käyttää ainoastaan silloin, kun autossa on vähintään kaksi matkustajaa.

Japani: ensin parkkipaikka, sitten auto

Etanan vauhdilla: Tokiossa pääsee ajamaan keskimäärin vain 15 kilometrin tuntivauhtia. Vaikka kaupungin tieverkosto kattaa yli 22 000 kilometriä ja polkupyörät muodostavat 14 prosenttia liikenteestä, Tokiossa pyöräteitä tai -kaistoja on vain 11,6 kilometriä.

Pysäköintiongelmat: Japanissa on 61 miljoonaa ajoneuvoa ja aivan liian vähän pysäköintipaikkoja. Tokion kaltaiset kaupungit antavatkin ihmisille luvan ostaa auton vain, jos he voivat todistaa, että heillä on mahdollisuus pysäköidä.

Miniautot: Pyrkimys liikennevirtojen hallintaan kirvoitti Japanissa kokonaan uuden ajoneuvoluokan. Kei-autot ovat alle 3,4 metriä pitkä ja niissä on moottori, jonka tilavuus on alle 0,66 litraa.

Kiina: Rekisterikilpiarpajaiset

Liikenneruuhkat: Vuoden 2015 lopulla Kiinan teillä liikkui yhteensä 279 miljoonaa ajoneuvoa, joista 172 miljoonaa oli autoja.

Raideliikenne: Kiinan hallitus tukee vahvasti raitiovaunulla matkustamista. Pekingissä raitiovaunut kuljettavat 10 miljoonaa matkustajaa päivässä, eli 44 prosenttia matkustajista.

Lotto: Shanghai myöntää kuukausittain vain 9 000 uutta ajokorttia. Alueesta riippuen rekisterikilvet voivat maksaa jopa 8 000 yuania tai yli 10 000 euroa.Usein ne jopa huutokaupataan korkeimmalle tarjoajalle.

Intia: Kohti nykyaikaista liikkuvuutta kahdella tai kolmella pyörällä

Kasvu: Jo yli 40 Intian kaupungissa asuu enemmän kuin miljoona asukasta. Väestö kasvaa noin 15 miljoonan ihmisen vuosivauhdilla – nopeimmin koko maailmassa.

Kaksipyöräiset: Intian teillä liikkuu noin 125 miljoonaa kaksipyöräistä ajoneuvoa. Kaiken kaikkiaan kaksipyöräset muodostavat 70 prosenttia maan koko ajoneuvokannasta.

Pioneerit: Ahmedabadin kaupunki on onnistunut vähentämään moottoriliikennettä parantamalla ja investoimalla liikenneinfrastruktuuriinsa. Nykyään 58 prosenttia matkoista tehdään julkisilla tai ei-moottoroituneilla liikennemuodoilla.

Latinalainen Amerikka: köysiradat, ei moottoriteitä

Köysiradat: Etelä-Amerikan kaoottisissa megakaupungeissa kaupunkien köysiratabuumi ei osoita heikkenemisen merkkejä. Ne eivät ainoastaan vie vähemmän tilaa, vaan myös maksavat kymmenen kertaa vähemmän kuin metro tai moottoritie.

Meksiko otti käyttöön ensimmäisen urbaanin köysiratansa vuonna 2016. Ratkaisu korvaa useita tuhansia minibusseja. Tätä ennen Kolumbia, Bolivia, Brasilia ja Venezuela olivat jo ottaneet käyttöön "katu ilmassa" -konseptin.

Maailman pisimmän köysiradan pituus on kymmenen kilometriä. Reitti ulottuu Bolivian pääkaupungista La Pazista aina läheiseen El Alto -kaupunkiin. Reitti lyhentää matkustajien matkustusaikaa noin tunnilla ja vähentää ilmansaasteita. Köysirataverkkoa suunnitellaan laajennettavaksi 30 kilometriin vuoteen 2019 mennessä.

Ruotsi: Puolustusvoimille 81 Scaniaa

Försvarets Materielverk, FMV ("Puolustusvoimien Materiaalilaitos"), joka Ruotsissa vastaa puolustusvoimien hankinnoista, on tilannut 81 Scania kuorma-autoa Ruotsin puolustusvoimille. Tilaus käsittää sekä uusia että käytettyjä autoja: 30 uutta lava-autoa, 21 uutta kaappiautoa, 2 uutta vaihtolava-autoa, 2 kuormanvaihtoautoa, 1 uusi vetoauto sekä 12 käytettyä lava-autoa ja 13 käytettyä kaappiautoa.

Käytettyjen kuorma-autojen hankinta puolustusvoimille on mielenkiintoinen avaus.

- Käytetyt tarjoavat taloudellisia etuja. Puolustusvoimat ei käytä kuorma-autoja yhtä ahkeraan kuin perinteiset kuljetusyritykset, käytettyjen vastaava Ruotsin Scanialla, Anders Lööf sanoo.

Käytettyjen kuorma-autojen hankinta puolustusvoimille ilahduttaa myös Scanian piirimyyjiä. Sekä Uppsalan että Boråsin Scania-jälleenmyyjät saavat lisäasennustöitä puolustusvoimien käytettyinä hankittujen autojen kohdalla.

- Lähes 100 Scania-huolto- ja korjaamopistettä Ruotsissa pystyvät samalla tukemaan puolustusvoimien tarpeita, Ruotsin Scanian asiakaspalvelujohtaja Fredrik Lundström toteaa.

(Ruotsin valtio ja puolustusvoimat ovat pettämätön tuki Ruotsin omalle kuorma-autoteollisuudelle. Suomen puolustusvoimat toimii päinvastoin: ulkomaille rahat, kotimaista poljetaan. Toim.huom.)

ATK 5/2017: Kolme juttua kuohuttavat! Heräävätkö poliitikot?

Valtion teitä on 78 000 km. Niitä korjataan alvariinsa, vuodesta toiseen samoja paikkoja.

Valtion teihin liittyy 350 000 km:n mittainen yksityisteiden verkosto. Valtion teihin liittyvistä yksityisteistä jopa 79%:ssa ei ole toimivia tierumpuja liittymäkohdissa. Valtionteiden ojissa virtaava vesi patoutuu yksityisteiden liittymiin ja imeytyy niistä valtionteiden runkorakenteisiin. Seurauksena valtionteiden rungot pettävät, tienpinnat pettävät, ja veronmaksajien rahoilla korjataan uudestaan ja uudestaan samoja ura- ja painumakohtia valtion teissä. Hullujen hommaa. Lue miksi. Tieverkko on karannut valtion käsistä. Minne? Lue Auto, tekniikka ja kuljetus 5/17 niin tiedät.

Ammattikuljettaja ajaa jopa yli 150 000 km vuodessa kaikissa keleissä, kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina siinä missä yksityisautoilija ajaa keskimäärin hiukan yli 15 000 km kelejä ja oloisuhteita valikoiden. Ammattikuljettajalla on käytännössä yli kymmenen kertaa enemmän riskiä erehtyä harmittomiin liikennerikkeisiin kuin yksityisautoilijalla. Käytännössä ammattikuljettaja menettää ajokorttinsa paljon helpommin kuin yksityisautoilija. Seuraukset ovat ammattiautoilijan kohdalla kuitenkin täysin epäinhimilliset verrattuna yksityisautoilijaan.

Tätä on Suomessa jatkunut vuosikymmenestä toiseen ilman että poliitikkomme reagoivat hirvittävään vääryyteen - kehuvat vain arvopohjaansa hallitustamme ja ministereitämme myöten. Lue Auto, tekniikka ja kuljetus 5/17 ja ihmettele.

Suomen maavoimat tekevät kuorma-autojen jättkauppoja. Niitä ostetaan kerralla jopa 200-400 kpl. Mikään kuljetusyritys ei yllä samoihin miljardikauppoihin. Maailman suurimmat kuorma-autojen valmistajat kumartavat kaksin kerroin maavoimiemme ostajien edessä.

Maavoimien kuoirma-autoilta vaaditaan etenkin maastokelpoisuutta. Maailman suurimmat kuorma-autonvalmistajat valmistavat autonsa pitkissä sarjoissa. Maastokelpoisuusvaatimusten täyttämiseksi niiden runkoja, jousituksia ja akseleita joudutaan erikseen vahvistamaan. Suomalainen Sisu tekee kaiken tarvittavan jo heti Karjaan tehtaan lattialla, koska Sisun vahvimmat toiminta-alueet ovat puunkuljetuksissa ja yliraskaissa maa-aineskuljetuksissa, pettävillä metsäteillä ja hiekkamontuissa.

Sisu vain on järjestelmällisesti syrjäytetty Suomen maavoimien kuorma-autokaupoissa jo liki 10 vuotta, koska Sisu ei kykene tarjoamaan samaa hyvää maavoimien kuorma-autojenostajille kuin maailmaa valloittavat jättivalmistajat. Sisu on pakotettu hakemaan toimeerntulonsa ja elinehtonsa Suomen rajojen ulkopuolelta. Silti Suomen Puolustusselonteko 3/2017, Huoltovarmuuskeskus ja asevelvollisuuslaki 89 pykälä edellyttävät, että Suomessa säilyy mahdollisen kriisiajan varmistuksena oma kuorma-autotehdas. Hommassa on pahasti astian maku. Lue Auto, tekniikka 5/17 niin tiedät!