Jyväskylän kaupunki palkittiin kuntatekniikan saavutus kehityshanke 2019 -palkinnolla. Palkinto myönnettiin Jyväskylän kaupungin katuverkon korjausvelka -hankkeelle. Tuomariston mukaan vastaavalle työlle, jossa Jyväskylässä on onnistuttu, on suuri kysyntä koko Suomessa. Jyväskylä onkin yksi niistä harvoista kunnista, jotka ovat pystyneet vähentämään korjausvelkaansa tehokkaasti.

Kadun kuntotason ollessa alle optimin synnyttää se korjausvelkaa

Korjausvelkaa syntyy kadun kunnon laskiessa määritellyn, tavoitteellisen kuntotason alle. Jyväskylän kaupunki on määritellyt katujen kunnon tavoitetasot talvikunnossapitohoitoluokkien mukaan. Esimerkiksi pääkaduilla vaurioita saa olla vain 10%. Mikäli vaurioaste kasvaa, alkaa korjausvelkaa syntyä. Asuntokaduilla vastaava prosenttiluku on 30%. Täysin uuden kadun vaurioaste on aina 0%.

Jyväskylän kaupungin edelläkävijyys korjausvelan hallinnassa perustuu sen kattaviin tietoihin katuverkosta sen kunnosta ja vaurioasteista.

- Moni kaupunki laskee korjausvelkaa pelkästään kadun iän perusteella. Jyväskylän kaupunki on ainoa Suomessa, joka on mitannut ja tutkinut koko katuverkon kunnon jo kahteen kertaan, kertoo katupäällikkö Tuula Smolander Jyväskylän kaupungilta.

Toteutettu kuntoarviointi ottaa kantaa myös vaurion aiheuttajaan ja samalla todellisiin korjauskustannuksiin, koska maatutka tuo oikein käytettynä tarkkuutta vaurioitumisen syyn määrittämiseen. Tutkittavaa katuverkkoa Jyväskylän kaupungilla on noin 600 km. Katuverkkoa koskevien tietojen kerääminen, tallentaminen ja analysointi kahteen kertaan sekä tietojen ylläpito vaatinut vuosien työn.

Saneeraus ei ole ainoa korjauskeino

Kattavat lähtötiedot mahdollistavat kunnostettavien kohteiden tehokkaan valinnan ja järkevän rahankäytön. Katujen saneeraaminen ei ole ainoa korjauskeino. Jyväskylän kaupunki toteuttaa myös kevyempiä toimenpiteitä, kuten osakunnostusta tai stabilointia. Joskus riittää pelkästään kuivatuksen parantaminen ja pinnan uusiminen.

Oikeanlainen ja oikea-aikainen kunnossapito hidastaa poikkeuksetta väylien vakavampaa vaurioitumista ja kulumista.

- Ajoissa toteutettu päällysteen vaurioiden korjaaminen on tehokas ja yleensä myös edullisin toimenpide ajatellen koko väylärakenteen elinkaarta. Mitä syvemmälle mennään rakenteiden korjaustoimenpiteissä, sitä enemmän korjaaminen maksaa, Smolander sanoo.

Joissain tapauksissa kannattaa kuitenkin lykätä korjaamista ja satsata saneeraukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tapaukset, joissa kadun alapuoliset rakenteet vaativat saneerausta. Yhteistyötä tehdään myös muun muassa energia- ja puhelinyhtiöiden kanssa. Mikäli yhtiöillä on lähitulevaisuudessa tarve uusia omaa maanalaista infraansa tietyllä kadulla, on kadun parempi antaa kerryttää korjausvelkaa ja saneerata katu, kun se on kunnoltaan tullut tiensä päähän.