Tuhannet työpaikat ja sadat yritykset ovat vaarassa, jos jätelakiesitystä ei muuteta. Siihen ei korona-Suomessa ole varaa, Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL vetoavat.

Luonnos hallituksen esitykseksi jätelain muuttamiseksi on lausuntokierroksella. Nyt lausunnoilla oleva esitys johtaisi käytännössä siihen, että lailla lopetettaisiin satojen yritysten liiketoiminta. Samaan aikaan uhattuina ovat tuhannet toimialan työpaikat. Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL vaativat lakiesitykseen merkittäviä muutoksia, ettei työpaikkoja ja yrityksiä menetetä turhaan.

Puolessa Suomen kunnista on päätetty, että asukkaat voivat vapaasti valita kiinteän sekajätteen kuljettajansa ja tehdä sopimuksen valitsemansa yrittäjän kanssa. Vielä suuremmassa osassa kunnista asukkaat voivat valita lietejätteen sekä pakkausjätteen kuljetuspalvelunsa vapaasti. Päätökset kuljetusjärjestelmästä tekevät kuntalaisten demokraattisesti vaaleissa valitsemat kunnallisvaltuutetut.

Nyt hallitus on esittämässä, että nämä päätökset kumotaan, yritysten ja asukkaiden väliset sopimukset lakkautetaan ja siirrytään järjestelmään, jossa kunnallinen jätehuoltoyhtiö hankkii jätteenkuljetuspalvelut keskitetysti itse. Käytännössä tämä johtaa markkinoiden keskittymiseen ja sulkeutumiseen, ja kilpailu vähenee.

– Markkinoita sulkeva sääntelyesitys on isku vasten pk-yritysten kasvoja aikana, jolloin yrityksiä tulisi tukea kaikin mahdollisin tavoin koronakriisin yli. Nyt ovat uhattuina yritysten lisäksi toimialan työpaikat, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Nykyjärjestelmä on edistänyt innovaatioita ja luonut edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle, monipuoliselle tuotantorakenteelle ja toimivalle kilpailulle. Ehdotettu keskitetty jätteenkeräys romuttaisi saavutettuja hyötyjä ja kierrätystä, mikäli kerätty jäte vain vietäisiin suurissa erissä poltettavaksi, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen sanoo.

Lakiesitys ristiriidassa hallitusohjelman kanssa

Suomen hallitus on omassa ohjelmassaan sitoutunut siihen, että se huomioi aina päätöksenteossaan vaikutukset yritysten kasvun, työllistävyyden ja investointien edistämisen näkökulmasta.

– On selvää, etteivät yritykset tee kierrättämistä lisääviä investointeja tällaisen poliittisen päätöksen jälkeen. Tällä päätöksellään hallitus toimii omien tavoitteidensa vastaisesti, Lehtonen huomauttaa.

Lakimuutokset liittyvät EU:n jätesäädöspakettiin, jonka tavoitteena on jätteiden kierrätyksen lisääminen. Kuljetusjärjestelmien muutosta EU-sääntely ei kuitenkaan edellytä. Myös työ- ja elinkeinoministeriön kanta muutoksia valmistelleessa työryhmässä oli, että nykyinen kuljetusmalli tulee säilyttää.

– Velvoite puuttua yritysten ja asukkaiden sopimuksiin ei juonnu EU:sta. Tämä todetaan myös lausunnolla olevassa esityksessä, Lehtonen jatkaa.

– Hallituksen päätöksellä on niin mittavat vaikutukset toimialaan, että päätöksen takana tulisi olla pakottavat syyt. Nyt tällaisia syitä ei ole kyetty esittämään. Onko todella tarpeen sosialisoida tämä toimiala, Pentikäinen kysyy.

Näyttöä ei ole siitäkään, että lakkautettavaksi esitetty järjestelmä olisi kierrättämisen kannalta heikompi malli.

– Päinvastoin useilla alueilla, joilla yritykset tarjoavat vapaasti kuljetuspalvelua asukkaille, on käytössä innovatiivisia monilokerokeräysmahdollisuuksia. Tällä tavalla on pystytty erottamaan kerätystä jätteestä kierrätykseen kaikki se, millä on jälleenkäyttöarvoa, Lehtonen toteaa.

Pienyritysten vaikea pärjätä kilpailutuksissa

Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta osallistua kunnan järjestämään tarjouskilpailuun pyritään edistämään uudella säännöksellä, joka velvoittaa kunnan käymään markkinavuoropuhelua ja jakamaan hankintoja osiin hankintasääntelyn mukaisesti.

– Lausunnolla oleva esitys ei valitettavasti turvaa pienyrittäjien liiketoimintaa ja mahdollisuutta osallistua tarjouskilpailuihin. Se, että jätelaissa toistetaan hankintalaissa säädetyt mahdollisuudet järjestää hankintoja, ei luo yrityksille uusia mahdollisuuksia pärjätä kilpailutuksissa, Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjien Kantar TNS:llä tammikuussa teettämän Yrittäjägallupin mukaan vain viidennes yrittäjistä kokee, että julkiset hankinnat on jaettu osiin niin, että pk-yrityksetkin pystyvät osallistumaan niihin.