Merenkulun alalla hiilidioksidipäästöjen vähentäminen olisi taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan varustamot ja satamat saisivat aikaan säästöjä esimerkiksi panostamalla digitaaliseen reittisuunnitteluun tai asentamalla laivoihin aurinkopaneeleja.

Aluskannan tehokkaampi hyödyntäminen ja energiatehokkuuden parantaminen ympäristöystävällisen ja kestävän teknologian avulla ovat keinoja, joilla voidaan tuntuvasti vähentää merenkulun hiilidioksidipäästöjä. Åbo Akademin teollisuustalouden laboratorion tuore tutkimus osoittaa, että nämä toimet auttaisivat myös alentamaan rahtikustannuksia.

Tutkimuksessa mallinnettiin päästöjen vähentämisen ja investointien taloudellisia vaikutuksia.

– Yhdistämällä operatiivisia ja teknisiä muutoksia on mahdollista sekä vähentää päästöjä että alentaa rahtikustannuksia. Jos alukset käyttävät vähemmän polttoainetta saman rahtimäärän kuljettamiseen, varustamot säästävät merkittävästi polttoainekuluissa, kertoo Åbo Akademin teollisuustalouden tutkimusjohtaja Magnus Gustafsson.

Merenkulkusektori tuottaa vuosittain huomattavan määrän hiilidioksidipäästöjä, mikä on haitallista ympäristölle ja yhteiskunnalle. Viime vuosina on alan sisäisesti syntynyt tahtotila ja myös ulkopuolelta on tullut painetta päästöjen vähentämiseen, mutta alalla vallitseva kova kilpailu on hidastanut kehitystä.

Digitalisaatio tarjoaa käytännön ratkaisuja. Esimerkiksi uudet digitaaliset suunnittelu- ja varausjärjestelmät mahdollistavat älykkään reittisuunnittelun ja vähentävät turhaa liikennettä puolityhjillä tai jopa kokonaan ilman lastia ajettavilla laivoilla.

– Minimoimalla tyhjinä ajettavien laivojen merimailit eli ns. painolastiliikenne saadaan aluskannan käyttöastetta nostettua ja päästöjä hillittyä, sanoo Åbo Akademin teollisuustalouden laboratoriossa väitöskirjaansa valmisteleva Henry Schwartz.

– Olemme malliemme avulla osoittaneet, että taloudellisesti kannattavaa uutta teknologiaa ovat esimerkiksi aurinkopaneelit, potkurien optimointi sekä niin sanottu cold ironing, eli mahdollisuus kytkeä alus satamassa sähköverkkoon. Sen sijaan esimerkiksi tuulivoimaa hyödyntävät asennukset eivät osoittautuneet kannattaviksi.

Tutkimus tehtiin osana Åbo Akademin Meri-tutkimusta, jonka puitteissa tehdään monitieteellistä meren ja merenkulun tutkimusta teollisuustalouden, meribiologian ja julkishallinnon menetelmin. Tutkimus on jatkoa teollisuustalouden laboratorion ja Stiftelsen för projektforskning -säätiön pitkään jatkuneelle ja antoisalle yhteistyölle.