Rosatomin kolmas LK-60Ya-luokan alus laskettiin vesille Itämeren telakalla Pietarissa lauantaina. Ydinkäyttöisen Ural-jäänmurtajan vesillelasku oli askel kohti Koillisväylän ympärivuotista liikennettä. 173-metrisen aluksen voimanlähteenä on kaksi tehokasta, mutta kompaktia RITM-200-reaktoria. Niiden 350 megawatin yhteisteho antaa aluksille kyvyn murtaa jopa kolmimetristä jäätä. Uralille ja sen 22220-projektiin kuuluville sisaraluksille Arktikille ja Sibirille asennettu reaktorityyppi on mahdollista asentaa myös kelluville voimalaitoksille ja kiinteälle alustalle.

Toinen 22220-projektin alusten erityispiirre on niiden syväsäiliöiden rakenne, jonka avulla alus voi sopeutua toimimaan sekä Jäämeren syvissä että jokisuistojen matalissa vesissä. Tämän ansiosta Rosatom saa kuin kaksi alusta yhden hinnalla ja aikaansaa satojen miljoonien potentiaaliset säästöt.

- Ural ja sen sisaralukset ovat keskeinen tekijä strategiassamme pitää Koillisväylä avoinna ympärivuotisesti. Tavoitteenamme on nostaa kuljetusmäärät yli 80 miljoonaan tonniin vuonna 2024. Aikomuksemme on myös lisätä kaksi 22220-tyypin alusta ydinkäyttöisten jäänmurtajien laivastoomme vuoteen 2027 mennessä. Sopimukset näiden rakentamiseksi on tarkoitus allekirjoittaa elokuun loppuun mennessä, totesi Rosatomin pääjohtaja Alexey Likhachev vesillelaskussa.

80 miljoonan tonnin tonnin tavoite koostuu pääosin maakaasusta (47 miljoonaa tonnia), hiilestä (23 miljoonaa tonnia), öljystä (5 miljoonaa tonnia), raskaan teollisuuden laitteista (5 miljoonaa tonnia) ja metalleista (miljoona tonnia).

Venäjän hallitus on antanut Rosatomille ohjakset Koillisväylän infrastruktuurin kehittämiseksi. Kehitysprojektin kokonaisbudjetti on 734,9 miljardia ruplaa kuudelle vuodelle, siitä kolmannes, eli 274 miljardia tulee valtion budjetista. Loput, eli yli 460 miljardia, tulee Jäämeren rahtiliikenteestä kiinnostuneilta rahoittajilta, kuten Rosatomilta, Rosneftilta ja Novatekiltä.