Väylävirasto on julkaissut ehdotuksensa uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden investointiohjelmaksi vuosille 2023-2030. Väyläverkon investointiohjelman tavoitteet ja taloudelliset raamit tulevat valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta eli Liikenne 12 -suunnitelmasta.

Investointiohjelma pitää sisällään kehittämishankkeita sekä eri kokoisia parantamishankkeita ja hankekokonaisuuksia. Investointiohjelma on Väyläviraston näkemys lähivuosina toteutettavista investoinneista. Hankkeiden mahdollisesta käynnistämisestä päättää eduskunta.

Investointiohjelmassa esitettyjen hankkeiden tulee edistää koko Suomen saavutettavuutta sekä eri liikkumismuotojen kestävyyttä ja tehokkuutta. Lisäksi hankkeiden tulee olla yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita. Kaikki mainitut tavoitteet tähtäävät myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ottavat huomioon liikenneturvallisuuden parantamisen.

Investointiohjelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään vuosittain. Seuraava väyläverkon investointiohjelma julkaistaan keväällä 2023.

Investointiohjelman talouskehys Liikenne 12 -suunnitelmassa vuosille 2023-2030 on yhteensä 3,4 miljardia euroa. Suuri osa rahoituksesta eli 2,7 miljardia kohdennetaan väyläverkon kehittämishankkeisiin. Perusväylänpidon parantamishankkeisiin taas on varattu noin 727 miljoonaa euroa.

Kehittämishankkeissa isoin osa rahoituksesta eli noin 1,5 miljardia euroa on osoitettu rataverkon hankkeisiin. Tieverkon kehitysinvestointeihin on osoitettu noin 1,1 miljardia ja vesiväylähankkeisiin noin 83 miljoonaa euroa.

"Kehittämishankkeiden avulla nostetaan matkojen sekä kuljetusten palvelutasoa, pienillä parantamishankkeilla taas parannetaan liikenteen turvallisuutta", kertoo liikenneverkkojen suunnittelun toimiajajohtaja Pekka Rajala Väylävirastosta.

Investointiohjelma sisältää myös ehdotuksia niistä hankkeista, jotka rahoitetaan EU:n tuella tai yhdessä kaupunkiseutujen sekä elinkeinoelämän kanssa. Investointiohjelmaan eivät sisälly jo käynnissä olevat ja rahoituksen saaneet väylähankkeet eivätkä sellaiset hankkeet, joilla ei ole toteuttamis- tai suunnitelmavalmiutta. Myöskään Suomi-radan, Turun tunnin junan ja Itäradan suunnitteluhankkeet eivät sisälly investointiohjelmaan, sillä niitä varten on perustettu erilliset hankeyhtiöt.

Väyläviraston investointiohjelman valmistelussa vuorovaikutus ja yhteistyö ovat olleet suuressa roolissa. Valmistelua on tehty laajasti esimerkiksi yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa ja uuden ohjelman laatimisesta järjestettiin maaliskuussa neljä samansisältöistä, kaikille avointa keskustelutilaisuutta.

Investointiohjelman luonnoksesta kerättiin kevään aikana myös lausuntoja, joita saapui yhteensä noin 250 kappaletta. Kaksi kolmasosaa lausunnoista tuli kunnilta, ja kaikki lausunnot käsiteltiin investointiohjelman viimeistelytyössä.

"Vuorovaikutus sidosryhmien ja alueellisten toimijoiden kanssa on tärkeä osa investointiohjelman kehittämistä, vaikka esimerkiksi kaikkia lausunnoissa esitettyjä toiveita ei olekaan mahdollista toteuttaa. Lopulta Liikenne 12 -ohjelman tavoitteet ja taloudelliset reunaehdot sanelevat sen mitkä hankkeet mahtuvat investointiohjelmaan", kertoo Rajala.

Väyläviraston seuraavan, vuosien 2024-2031 investointiohjelman valmistelu käynnistyy syksyn aikana.