Talvi voi yllättää autoilijat, mutta maanteiden talvihoito pyrkii vähentämään mahdollisen yllätyksen vaikutuksia. Liukkautta torjutaan mahdollisimman ennakoivasti suolaamalla, hiekoittamalla tai formiaatteja käyttämällä. Kun lunta sitten tulee, aurataan vilkkaimmat tiet ensimmäisenä.

Talvihoidon palvelutasoon vaikuttavat tien merkitys ja liikennemäärä. Maantiet on jaettu talvihoitoluokkiin, ja vilkkailla teillä auraus sekä liukkaudentorjunta tehdään nopeammin kuin vähäliikenteisemmillä teillä. Liukkaudentorjunnassa pyritään ennakointiin. Maanteiden talvihoidon urakoinnin ohjauksesta ja laadunvalvonnasta huolehtivat paikalliset ELY-keskukset.

”Vilkasliikenteisillä teillä lunta sallitaan lumisateen aikana korkeintaan muutama sentti. Lumisateen loputtua lumi poistetaan pääteiden ajoradoilta 2–3 tunnissa. Muutaman kerran talvessa toistuvissa lumimyräköissä työtä tehdään myös lisäkalustolla ja lunta voi silloin olla ajoittain haitaksi saakka”, kertoo maanteiden hoidon johtava asiantuntija Otto Kärki Väylävirastosta.

Väylävirasto kannustaa tienkäyttäjiä seuraamaan ajokeliä ennen tien päälle lähtöä. Autossa on oltava renkaat kelin mukaan, ja myös riittävistä turvaväleistä on huolehdittava. Teiden talvihoidolla ei pyritä kesäkeleihin, ja esimerkiksi musta jää on syksyllä tai alkutalvesta petollinen erityisesti aamun tunteina.

Myös kävelijöiden ja pyöräilijöiden on oltava tarkkana erityisesti vaativissa sääolosuhteissa, kuten esimerkiksi alijäähtyneen vesisateen aikana. Jäätymiselle alttiita paikkoja ovat muun muassa alikulkujen ympäristöt.  Jalankulku- ja pyöräilyväylät on jaettu kolmeen talvihoitoluokkaan, jotka määrittävät väylien palvelutason. Öisin jalankulku- ja pyöräilyväylien hoitotaso voi olla alhaisempi.

Formiaatteja suolan sijaan liukkaudentorjunnassa

Useilla pohjavesialueilla käytetään liukkaudentorjunnassa suolan sijasta formiaatteja eli kemiallisia liukkaudentorjunta-aineita. Formiaattien haitat ympäristölle ovat perinteistä tiesuolaa vähäisemmät, mutta formiaatti on myös selvästi kalliimpaa kuin suola. Formiaattikohteiden määrä pohjavesialueiden liukkaudentorjunnassa on lisääntynyt vuosi vuodelta.

”Formiaatteja käytetään talvisin jo yli 1 000 liuostonnia vuodessa noin 350 tiekilometrillä. Formiaatteja käytetään ensisijaisesti ehkäisemään pohjavesien suolapitoisuuksien nousua, mutta ne ovat myös siltarakenteille parempi vaihtoehto kuin perinteinen maantiesuola. Formiaatteja käytetäänkin esimerkiksi Raippaluodon sillalla Vaasan lähellä”, Kärki sanoo.

Hyväkuntoinen päällyste luo edellytyksiä onnistuneelle talvihoidolle

Tänä vuonna päällystetään yhteensä yli 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Viimeksi vastaavaan lukemaan päästiin vuonna 2020. Päällystyksillä ja tierakenteiden korjauksilla luodaan myös edellytyksiä onnistuneelle talvihoidolle.

”Yhdessä vuodessa ei tehdä ihmeitä varsinkaan vähäliikenteisellä tieverkolla, mutta joka tapauksessa tilanne on useilla teillä parempi kuin viime talveen lähdettäessä. Mitä paremmassa kunnossa tieverkko on, sen paremmin teitä pystytään kunnossapitämään myös talvisin”, Kärki toteaa.