Väylävirasto muutti päällysteiden kuntomäärittelyn luokituksia. Muutoksen takia huonokuntoisten päällystettyjen maanteiden raportoitava kokonaisluku kasvaa noin 2000 kilometrillä. Uudistuksen myötä Väyläviraston luvut huonokuntoisten päällystettyjen teiden määristä kuvastavat paremmin todellista tilannetta tiestöllä.
Muutos tuo muun muassa aiemman määrittelyn mukaan mahdollisesti piiloon jääneet huonokuntoiset kohteet nyt paremmin näkyville. Tien kunto määräytyy ajoradan molempien kaistojen mitatun kunnon mukaan. Ajoradan kaistat kuitenkin kuluvat eri tahtiin ja molempia kaistoja ei aina välttämättä aina korjata tai paikata samaan aikaan. Tällöin syntyy tilanteita, joissa viimeksi mitattu kaista on selvästi paremmassa kunnossa kuin aikaisemmin mitattu huonompikuntoinen kaista. Aikaisemmin huonokuntoisemman ajokaistan tieto jäi vanhemman mittauksen vuoksi piiloon koko tieverkon kuntotilaa arvioitaessa. Jatkossa tiejakson kuntoarvio tehdään sen mukaan, kummalla kaistalla on todellisuudessa huonompi kuntotilanne riippumatta kuntomittauksen ajankohdasta.
Muutoksen vuoksi Väyläviraston raportoima huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä kasvaa tulevaisuudessa.
”Huonokuntoisten maanteiden määrä vuoden alussa on uusien määrittelyjen mukaan noin 10 600 kilometriä eli noin 19 % päällystetyistä maanteistä. Nousua vanhan määrittelyn mukaisteen tilanteeseen on vajaa 2000 kilometriä”, kertoo maanteiden kunnonhallinnan asiantuntija Tero Lassila Väylävirastosta.
Uudet arvot on otettu käyttöön vuoden 2024 päällysteiden kunnon seurannassa ja päällystyskohteiden valinnassa. Muutos on hyvä tiedostaa, jos vertailet esimerkiksi aikaisempien vuosien huonokuntoisten teiden lukumäärää nykytilanteeseen. Mitään äkillistä huonokuntoisten teiden määrän kasvua ei ole tapahtunut, vaikka luvuista voisi niin päätellä.
Tarkempaa tietoa teiden kunnosta
Maanteiden kuntotiedoilla on erittäin suuri merkitys niiden omaisuudenhallintaan ja korjausten ohjelmointiin. Maantiet jaetaan jatkossakin viiteen eri kuntoluokkaan, joiden taustalla olevaa luokittelumallia on nyt uudistettu.
Muutoksien taustalla vaikuttavia asioita ovat:
- Uudistetut päällysteen korjauksen toimintalinjat.
- Vuoden 2018 muutos lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä.
- Aiempien kehitys- ja tutkimustöiden pohjalta havaitut kehitystarpeet.
- Käytössä olleen mittaustekniikan vanheneminen.
- Nykyisessä tasaisuustunnusluvussa koetut puutteet tien kunnon kuvaamisessa.
Muutosten tavoitteena on päällystettyjen maanteiden korjausta palvelevien kuntotietojen ja -luokitusten tuottaminen. Samalla tunnistamme tarkemmin huonokuntoiset tieosat ja saamme aiemmassa luokittelussa mahdollisesti piiloon jääneet huonokuntoiset tiejaksot näkyviin.
”Uudistusten myötä tien tasaisuudelle käyttöön otettava uusi kuntomuuttuja kuvastaa tarkemmin tienkäyttäjän kokemaa epätasaisuutta. Myös päällystyskohteiden ohjelmointi kohdistuu tarkemmin huonoille kohdille ja päällysteen elinkaaren hallinta paranee. Kokonaisuudessaan tiedolla johtaminen tehostuu”, Lassila toteaa.
