Väyläviraston ylläpitämien maantie- ja rautatiesiltojen keskimääräinen kunto on viimeisten vuosien aikana heikentynyt. Siltoja on vanhentunut runsaasti yhtä aikaa, ja samanaikaisesti korjauksia on resurssisyistä tehty liian vähän tarpeeseen nähden. Suomen siltojen vaurionsietokyky on kuitenkin edelleen kaiken kaikkiaan hyvä. Siltojen kuntoa seurataan tarkasti määriteltyjen prosessien mukaisesti.

Suomen valtio omistaa noin 15 000 maantiesiltaa, joista huonokuntoisiksi luokiteltiin vielä vuonna 2015 noin 600. Vuonna 2022 lukema oli jo lähes 800. Vastaavasti hyvässä kunnossa olevien maantiesiltojen lukumäärä on pudonnut samalla ajanjaksolla reippaasti.

”Siltojen keskimääräinen kunto on heikentynyt ensisijaisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin moni 1960–70-luvuilla rakennettu silta on vanhentunut ja siirtynyt luokitukseltaan huonokuntoiseksi samoihin aikoihin. Toiseksi kunnossapidon kustannustaso on noussut selvästi muun muassa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Rahalla saadaan yksinkertaisesti vähemmän”, kertoo taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä Väylävirastosta.

Kaikkiaan siltojen laskennallinen korjausvelka on kivunnut 340 miljoonaan euroon. Jos silta joudutaan korjaamisen sijaan uusimaan, nousee kustannustaso entisestään. Silti noin 95 prosenttia maantiesilloista on erittäin hyvässä, hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Äijälä korostaakin, että Suomen siltojen vaurionsietokyky on edelleen varsin hyvä. Se tarkoittaa, että mahdolliset vauriot havaitaan ennen kuin sillan kunto muuttuu kriittiseksi.

”Yksittäisiä huonokuntoisia maantiesiltoja kuitenkin löytyy käytännössä joka puolelta maata. Jos alueella on vanhempi tieverkko, löytyy sieltä myös vanhempia ja siten todennäköisesti huonokuntoisempia siltoja”, Äijälä toteaa.

Siltojen kuntoa seurataan säännöllisesti

Julkisuudessa on kuluvan vuoden aikana puitu siltojen kuntoa runsaasti, kun esillä ovat olleet logistisesti tärkeiden siltojen ongelmat. Keskustelua on käyty yksittäisistä silloista etenkin Kirjalansalmen sillan, Syrjäsalmen ratasillan sekä Taipaleen kanavasillan tilanteesta, lisäksi Helsingin kaupungin omistama ja ylläpitämä Kulosaaren silta on ollut otsikoissa.

”Yllä mainittujen siltojen ongelmat ovat löytyneet normaalien prosessiemme mukaisesti. Silloille tehdään yleistarkastus viiden vuoden välein, ja tarvittaessa tarkempi erikoistarkastus. Mikäli sillassa huomataan jotain poikkeavaa, otetaan se tietysti tiiviimpään seurantaan nopean reagointikyvyn takaamiseksi. Prosesseista huolimatta voi toisinaan käydä niin, että jonkin sillan kunto heikkenee oletettua nopeammin”, Äijälä sanoo.

Tulevina vuosina siltojen keskimääräinen kunto jatkanee laskuaan. Siltoja korjataan tai uusitaan noin sata vuodessa, mutta samanaikaisesti vanhimmasta päästä luokitellaan huonokuntoisiksi taas uusia siltoja.

”Kyse on tietysti resursseista: maantiesiltojen korjauksiin pystytään tällä hetkellä kohdentamaan noin 75 miljoonaa euroa vuosittain, kun tarve olisi yli 100 miljoonaa euroa, jotta korjausvelan kasvua pystyttäisiin hillitsemään”, Äijälä muistuttaa.