Suomessa päästäneen keskimäärin normaalilla kelirikolla, mutta pohjoisimmassa Lapissa kelirikon ennakoidaan olevan vaikeampi. Rataverkolla haitallista routimista on odotettavissa suhteellisen vähän. Saaristoliikenteessä lossi- ja yhteysalusliikenteelle on tiedossa vain vähäisiä haittoja.
Kelirikkokeväästä ennustetaan lähes koko valtakunnan tasolla normaalia, mutta pohjoisimmassa Lapissa kelirikko voi olla vaikeampi. Eteläisimmällä rannikkoseudulla voidaan sen sijaan päästä normaaliakin helpommalla kelirikolla. Kelirikon lopullinen vaikeusaste riippuu kuitenkin vielä paljon kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa tilannetta.
"Alkutalven sääolosuhteet olivat vielä varsin otolliset, mutta tammi-helmikuussa ne muuttuivat kelirikon kannalta huomattavasti haastavammiksi. Esimerkiksi etelässä on ollut talven aikana tulviakin, ja vettä on kevään sulamisvaiheessa vaihtelevat määrät eri puolilla maata", kertoo maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.
Tammikuun vesisateet pakkasjaksojen välissä aiheuttivat päällystevaurioita erityisesti eteläisessä Suomessa. Reikiintymisongelmia voidaan vielä nähdä kevään aikana ympäri maata, jos haasteellisia kelejä esiintyy. Päällysteiden kannalta sopii toivoa, että lumi ja jää sulavat tasaisesti hiljalleen.
Sorateiden painorajoituksia ennakoidaan keskitasoisiksi
Sorateillä esiintynee pintakelirikon lisäksi runkokelirikkoa, joka voi aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle. Tästä syystä raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa joko kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan.
Runkokelirikon aiheuttamat paikalliset rungon pehmentymät, reiät ja kohoumat vaikeuttavat sorateillä kaikkia liikkujia. Pintakelirikko näkyy sorateillä pehmeänä tai liejumaisena pintakerroksena. Tienkäyttäjien on sopeutettava ajonopeutensa kelirikon edellyttämälle tasolle.
”Sorateillä saattaa monin paikoin esiintyä pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Tiet eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin, mikä voi aiheuttaa ongelmia pintakelirikon aikaan”, Pirinen sanoo.
Tiestölle joudutaan asettamaan joka vuosi painorajoituksia kelirikon takia. Tänä vuonna on valtakunnallisesti odotettavissa menneisiin vuosiin verrattuna keskitason rajoitukset, noin 1 800 kilometriä painorajoitettua tietä. Keväällä 2022 painorajoituksia toteutui 1 400 kilometrillä.
Rautateiden routimishaitat jäämässä vähäisiksi
Alennettuja nopeusrajoituksia tai kunnossapitotoimenpiteitä edellyttävää routimista ennakoidaan rataverkolla olevan noin 13–22 raidekilometrin matkalla, laajimmillaan huhti-toukokuun vaihteessa. Routimishaitat painottunevat pääosin rataosuuksille, joilla ratarakenteet tai kuivatusolosuhteet kaipaisivat perusparannustoimenpiteitä.
Osa talviajan nopeusrajoituksista voi aiheutua normaalin junaliikenteen tai ratarakenteen kunnon heikentymisen myötä lisääntyvistä raidegeometrian muutoksista, joten rajoitusten syynä ei aina ole routiminen.
”Kunkin rataosan kunnossapitäjät tarkkailevat jatkuvasti muutoksia routatilanteessa ja tekevät samalla tarvittavat kunnossapitotoimet, jotta nopeusrajoitusten asettamista voitaisiin välttää tai minimoida sekä määrältään että ajalliselta kestoltaan”, kertoo radan geometrian asiantuntija Aki Hirvaskari Väylävirastosta.
Lossi- ja yhteysalusliikenteelle tiedossa vain vähäisiä haittoja, saaristoliikenteessä helppo kelirikkotilanne
Kuluneen talven jäätilanne on ollut helppo. Saaristomeren ja Läntisen Suomenlahden saaristoalueilla on ollut alueesta riippuen 5–15 cm paksua jäätä. Valtaosa Saaristomerestä on ollut koko talven avoin. Itäisellä Suomenlahdella on ollut 10–25 cm paksua kiintojäätä ja ulompana 1–15 cm paksua tiheää ajojäätä.
Yhteysalusliikenne on hoidettu pääsääntöisesti yhteysaluksilla talviaikataulujen mukaisesti. Jäiden lähtöjen ei oleteta aiheuttavan haittoja yhteysalusliikenteeseen.
Kemijärven Räisälässä on ollut käytössä kantavuudeltaan 17 tonnin virallinen jäätie. Hailuodon jäätietä ei ole pystytty avaamaan heikon jäätilanteen vuoksi, joten liikenne on hoidettu koko talven maantielautoilla. Maantielauttaliikenne on hoitunut lähes normaalisti koko talven, Bergön lauttapaikalla on ollut liikennehäiriöitä ahtautuvasta jäästä johtuen.
Maantielauttaliikenteessä vedenpintojen korkeusvaihtelut voivat ajoittain haitata lossiliikennettä etenkin Järvi-Suomen lauttapaikoilla. Meri-Suomen lauttapaikoilla vedenkorkeudesta johtuvia haittoja ei oleteta syntyvän. Jäiden lähdöstä johtuvat jääkenttien liikkeet voivat aiheuttaa hetkellisiä häiriöitä lauttaliikenteeseen.
