Sekä yksityisautoilijoiden että raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys teiden talvihoitoon on noussut selvästi viime vuodesta. Tämä käy ilmi Väylän talven 2018-19 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen ennakkotiedoista.

Yksityishenkilöistä 48 prosenttia oli tyytyväisiä maanteiden kuntoon talvikaudella 2018–2019, kun taas tyytymättömiä oli 30 prosenttia. Tyytyväisten tienkäyttäjien osuus on noussut selvästi edellisvuodesta (2018: 33 %) ja tyytymättömien määrä on laskenut (2018: 42 %).

Ammatikseen ajavat raskaan liikenteen kuljettajat ovat kriittisempiä kuin yksityisautoilijat, mutta kuitenkin edellisvuotta tyytyväisempiä teiden talviajan kuntoon. Ammattikuljettajista 22 prosenttia kokee maanteiden kunnon vastanneen odotuksiaan (2018: 13 %). Tyytymättömiä on 49 prosenttia (2018: 69 %).

”Talvikunnossapidolla on erittäin suuri merkitys liikennejärjestelmän toimivuudelle ja sitä kautta kansalaisten sujuvalle liikkumiselle ja elinkeinoelämän kuljetuksille koko maassa. Väylällä ja ELY-keskuksilla tilaajina sekä teiden kunnossapitoa toteuttavilla yrityksillä talvikunnossapidon käytännön toteuttajina, on näiden turvaamisessa keskeinen rooli”, sanoo Väylän pääjohtaja Kari Wihlman. ”Haluankin kiittää sekä ely-keskuksia että kunnossapitourakoitsijoita hyvästä suorituksesta ja yhteistyöstä kuluneella talvikaudella.”

”Tienkäyttäjien tyytyväisyys on ollut heikolla tasolla useamman vuoden ja vaikka tyytyväisyys onkin nyt noussut, on parantamisen varaa edelleen”, Wihlman toteaa.

Tiestön talvihoitoon saatiin tälle vuodelle 15 miljoonan euron lisärahoitus. Pidemmän aikavälin toimenpiteenä Väylä ja ELY-keskukset ovat uusineet talvihoidon toimintalinjat, jotka parantavat talvikunnossapidon tasoa yleisesti ja erityisesti elinkeinoelämän kuljetusten osalta.

”Olemme tehostaneet väylien kunnossapitoa mm. hyödyntämällä digitalisaatiota, tietojärjestelmiä ja uutta teknologiaa sekä uusimalla tiestön kunnossapidon urakointimallia. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä”, pääjohtaja Wihlman toteaa.

”Väyläverkon korjausvelka on jo noin 2,6 miljardia euroa. Perusväylänpidon rahoitus on laskenut tänä vuonna noin 350 miljoonaa euroa viime vuoden tasosta. Tämä johtaa väistämättä korjausvelan lisääntymiseen jo tänä vuonna myös vilkasliikenteisemmällä väyläverkolla, mikä tarkoittaa muun muassa nopeus- ja painorajoitusten lisääntymisiä ja sitä kautta pidempiä matka-aikoja ja kuljetusten tehokkuuden huononemista sekä maanteillä että rautateillä”, pääjohtaja Wihlman jatkaa.

Liikenneverkon rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä esitti viime vuonna yksimielisesti, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen tulisi osoittaa vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus. Tämä tarkoittaisi vähintään noin 1,3 miljardin euron vuosittaista perusväylänpidon rahoitusta. ”Pitkäjänteinen rahoitustason nosto tarvitaan välttämättä, jotta korjausvelkaa saadaan vähennettyä ja korotettu talvihoidon taso pystytään säilyttämään.” pääjohtaja Wihlman sanoo.