Helsingissä HSL:n linjalla 23 kokeillaan kahta sähköbussin energiankulutusta vähentävää VTT:n innovaatiota osana isoa eurooppalaishanketta. Ne perustuvat bussista ajon aikana taustajärjestelmään langattomasti kerättävän informaation analysointiin, ja sen pohjalta kehitettyihin ohjeisiin ja sääntöihin.

- Tulevaisuudessa yhä suurempi osa busseista kulkee sähköllä, ja myös niiden energiankulutusta voidaan pienentää. Tämä voidaan toteuttaa oikean ajotavan ohjeistuksella ja apulaitteiden käytön optimoinnilla, sanoo hankkeen Suomen osuudesta vastaavan VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko.

Nyt liikenneolosuhteissa kokeiltava ajajan avustinlaite kertoo kuljettajalle, ajaako tämä liian hitaasti tai liian lujaa. Tavoiteltava ohjenopeus vaihtelee kullakin reitin osuudella sallitun maksiminopeuden, bussin sijainnin ja aikataulun ohjeajan mukaan. Seuraamalla avustinlaitteen näyttöä kuljettaja voi ajaa mahdollisimman energiataloudellisesti ja pysyä paremmin aikataulussa.

Vastaavasti bussin apulaitteiden, kuten paineilmakompressorin ja ohjaustehostimen, käyttämää energiaa voidaan vähentää niin sanotulla tilannetietoisella ohjauslogiikalla. Siinä pyritään muun muassa maksimoimaan hidastettaessa liike-energiasta takaisin sähköksi muutettavan energian suora ohjaus apulaitteiden käyttämiseen sen sijaan, että sillä ladattaisiin akustoa. Suorakäytöllä voidaan välttää häviötä, joita syntyy akkua ladattaessa ja taas purettaessa.

Kokeilu on osa ”European Bus System of the Future” (EBSF) -hanketta, jonka tavoitteena on lisätä kaupunkien ja esikaupunkialueiden bussiliikenteen houkuttelevuutta ja parantaa niiden suorituskykyä. Tähän pyritään demonstroimalla uusia innovaatioita ja todentamalla niiden toimivuus todellisissa käyttötilanteissa ja -olosuhteissa. Hankkeen nyt päättymässä oleva II-vaihe on osa EU:n rahoittamaa tutkimusyhteistyötä Horizon 2020 -kokonaisuudessa. Suomesta hankkeessa ovat olleet mukana Teknologian tutkimuskeskus VTT, HSL ja Helsingin Bussiliikenne.

EBSF-hankkeessa on keskitytty erityisesti kuuteen tutkimusalueeseen, joilla on todettu olevan suurimmat potentiaaliset vaikutukset. Näitä ovat energian käyttöstrategiat ja apulaitteiden energian käytön optimointi; taloudellisen ajotavan opastusjärjestelmät ja muut kuljettajan apuneuvot; yhtenäisten IT-standardien käyttöönotto nykyisessä kalustossa; ajoneuvosuunnittelu (kapasiteetti, esteettömyys, modulaarisuus; älykäs ja ennakoiva huolto sekä huollon uudet apu- ja tietojärjestelmät; bussien ja kaupunki-infrastruktuurin välinen liittymä ja uudenlaiset pysäkkikonseptit.

Helsingissä käynnissä oleva kokeilu on yksi 12 demosta, joissa näitä teemoja on tutkittu eri puolilla Eurooppaa.