Ensimmäinen sähköjuna Mäkkylän ja Leppävaaran välillä 26.1.1969 (Leppävaara taustalla). Kuva: Mikko Alameri.

Lauantaina 26.1. tulee kuluneeksi tasan viisikymmentä vuotta siitä, kun vakinainen sähköjunaliikenne alkoi Suomessa. Ensimmäisenä sähköistettiin Helsinki-Kirkkonummi -väli. Nykyisin tuolla rataosalla kulkee vilkkaimmalla osuudella peräti 538 lähi- ja kaukoliikenteen junaa yhden arkipäivän aikana.

Valtion rataverkon sähköistämistä kaavailtiin jo 1900-luvun alussa ja vakavammin 1920- ja 1950-luvuilla. Kuitenkin vasta 1965 valtioneuvosto teki päätöksen ratojen sähköistämisen ensimmäisestä vaiheesta. Tähän suunnitelmaan kuuluivat rataosat Helsinki-Kirkkonummi, Helsinki-Tampere ja Riihimäki-Kouvola.

- Sähköistys aloitettiin rantaradalla siitä syystä, että tämä kaksiraiteinen rataosuus oli päärataa hiljaisempi liikenteellisesti, minkä vuoksi siellä pystyttiin töitä tekemään paremmin junaliikennettä häiritsemättä. On muistettava, että tuolloin sähköradan rakentamistyöt olivat aluksi osin harjoittelua eli päätös oli varmasti oikea, kertoo rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin Väylästä.

Sähköistysjärjestelmäksi valittiin 25 kV, 50 Hz vaihtovirta jo vuonna 1958. Ratkaisu on osoittautunut hyväksi, koska myöhemmin tämä tyyppi valittiin ensisijaiseksi eurooppalaiseksi rautateiden sähköistysjärjestelmäksi.

Helsinki-Kirkkonummi -sähköistyksen rakensi Sähköradat Ay, jonka omistivat Imatran Voima Oy sekä Suomen Kaapelitehdas. Peruskivi muurattiin Tuomarilassa erään ajojohtopylvään perustukseen, mutta varsinaiset perustustyöt aloitettiin Kauniaisten ratapihalta.

- Rantaradan kaksoisraidetyöt olivat tuolloin juuri valmistuneet tai valmistumassa, joten rataosan ratageometriaa ei tarvinnut paljoakaan uusia. Koivuhovi-Espoo -rataosalle oli suunniteltu tehtävän myöhemmin oikaisuja ja ratageometriamuutoksia, joten sinne rakennetiin väliaikaisia puisia sähköratapylväitä. Koska suunniteltuja oikaisuja ei koskaan tehty, puiset pylväät vaihdettiin pysyviksi teräspylväiksi 1990-luvulla, Nummelin kertoo.

Rakentamisen vuoksi jouduttiin tekemään muutostöitä viidellä siltapaikalla. Vanha Linnunlaulun silta purettiin, Pasilassa avarrettiin ristikkosiltoja, Vihdintien silta Huopalahden länsipuolella nostettiin ja Tuomarilassa purettiin radan ylittänyt kiviholvisilta ja korvattiin teräksisellä jalankulkusillalla. Lisäksi Jorvaksen länsipäässä ylikulkusilta korotettiin.

Sähkömoottorijunien koeajot aloitettiin kesäkuussa 1968 ja vihdoin vuoden 1969 alussa sähköistys valmistui. Vihkiäisjuna kulki Helsinki-Kirkkonummi -välin 24. tammikuuta 1969 ja seuraavana päivänä yleisö pääsi maksutta kulkemaan tätä väliä esittelyjunien kyydissä.

- Tiettävästi tämä on ollut rantaradan historian ainoa ilmainen matkustuspäivä, ellei sitten mukaan lasketa Leppävaaran Maxi-marketin tempauksia vuonna 1972 ja Vermon raviradan ilmaislippuja. Kuten arvata saattaa, junat olivat tuolloin ihan täynnä matkustajia, Nummelin toteaa.

Juhlien jälkeen normaali sähköjunaliikenne Helsingin ja Kirkkonummen välillä alkoi 26.1.1969.