Suomella on hyvät edellytykset luoda pitkällä tähtäimellä osin vetypohjainen energiajärjestelmä lentoliikenteessä, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvityksestä. Suurin harppaus vetylentämisessä voisi tapahtua 2030-luvun loppupuolella, mutta sitä ennen tarvitaan paljon muun muassa tuotekehitystä. Vety ja siitä jalostetut synteettiset polttoaineet nähdään keinona vähentää lentämisen ilmastovaikutusta.

Globaaliin lentoliikenteeseen kohdistuu merkittäviä päästövähennystavoitteita ja aktiivisia toimia tarvitaan.

”Kiristyvä lentoliikenteen päästöregulaatio kannustaa toimijoita kehittämään vähäpäästöistä kalustoa kiihtyvällä tahdilla. Vetypohjaisilla polttoaineilla on akkusähköä suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa lentämisen kokonaispäästöihin – myös Suomessa”, sanoo verkostojohtaja Jarno Ilme.

Traficomin tuoreessa selvityksessä tarkastellaan vedyn käyttömahdollisuuksia energialähteenä ilmailussa ja vetylentämisen roolia liikennejärjestelmässä.

Lentokaluston kehitys vetykäyttöiseksi vaatii panostusta tuotekehitykseen

Vety ja siitä jalostetut synteettiset polttoaineet voidaan nähdä potentiaalisimpana keinona vähentää lentoliikenteen ilmastovaikutusta. Vetyä voidaan käyttää polttokennoissa tai modifioiduissa polttomoottoreissa. Kehitteillä on myös hybriditeknologiaa, joka hyödyntäisi sekä polttokennoja että vetypolttomoottoreita. Vedystä voidaan jalostaa synteettistä polttoainetta, jota voidaan polttaa nykyisenkaltaisissa polttomoottoreissa ja sekoittaa nykyisen fossiilisen lentopolttoaineen joukkoon.

"Lentokaluston kehitys vetykäyttöiseksi vaatii huomattavia tuotekehityspanoksia ja pitkiä hyväksyttämisprosesseja. Polttokennokalusto soveltuu lyhyehköillä matkoilla lentoliikenteen ratkaisuksi, ja Suomessa sitä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää kotimaan ja lähimaihin suuntautuvassa reittiliikenteessä. Hybridi- ja polttomoottoriratkaisuilla voidaan lentää merkittävästi pidempiä matkoja. Pidemmällä tulevaisuudessa suomalaiset voisivat lentää mannerten yli", kertoo johtaja Jari Pöntinen.

Vetytalouden kehitys parantaa vetylentämisen menestymisen mahdollisuuksia

Vetylentäminen vaatii toteutuakseen merkittävää kehitystä monissa vetytalouden rakenteissa: uusiutuvan sähkön ja vedyn tuotannossa, varastoinnissa, kuljetuksessa sekä tankkausteknologioissa. Selvityksessä todetaan, että Suomella on hyvät edellytykset luoda osin vetyyn perustuva lentoliikennejärjestelmä. Merkittävät panostukset tuulivoimaan, vetytalouteen sekä Power-to-X-tuotantoon luovat tärkeää pohjaa vetypohjaiselle energiajärjestelmälle.

Vedyn ja sähköistymisen yleistymisen myötä Suomessa voisi syntyä myös uudentyyppistä ilmaliikennettä. Lentoasemilla kehitys vaatisi investointeja vetyinfrastruktuuriin.

Vetylentämisen yleistyminen vaatii vielä paljon toimia eri tasoilla

Kehityksen hidasteena ovat vielä muun muassa vedyn tuotannon korkeat kustannukset, teknologiset reunaehdot sekä vedyn käytön turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Alan johtavat toimijat ratkovat kysymyksiä parhaillaan. Hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu taas on tekijä, joka voi nopeuttaa vetykaluston markkinoille tuloa.

”Vetytalouden määrätietoinen edistäminen ja liikennesektorin kytkeminen kehitykseen ovat avaimia vetylentämisen tulevaisuuteen Suomessa. Sekä akkusähköön perustuva että vetypohjainen lentoliikenne vaatii investointeja infrastruktuuriin. Vetylentäminen yhdessä sähköistymisen kanssa voi edistää ilmaliikennepalvelujen kehitystä, mikä parantaa talousalueiden saavutettavuutta ja Suomen kilpailukykyä”, toteaa selvityksessä projektipäällikkönä toiminut Riku Huhta Destialta.

Selvityksen toteutti Traficomille Destia Oy.