Vuoden Paalutustyömaana on tänä vuonna palkittu Vantaanjoen siltojen peruskorjaus sekä erittäin vilkasliikenteisen Tuusulanväylän parantaminen Vantaanjoen ylityskohdassa. Haastavuudestaan huolimatta työmaa on ollut tekijöilleen turvallinen ja tienkäyttäjien iloksi se valmistuu lähes vuotta ennakoitua aiemmin.

Tuusulanväylä on pääkaupunkiseudun merkittävin yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Ajoneuvomääriltään se on toiseksi liikennöidyin sisääntuloreitti Helsinkiin Lahdenväylän jälkeen. Sen liikennemäärät ovat vilkkaimmillaan 85 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Palkittu peruskorjaushanke on sisältänyt Vantaanjoen ylittävien siltojen peruskorjauksen sekä Tuusulanväylän parantamisen joen kohdalla korvaamalla vanhat puupaalut ja korjaamalla painumat uusilla paalulaatoilla ja stabiloinnilla. Väyläviraston mukaan kohde kuului kiireellisyysluokkaan 1, eli sillä oli suuri riski vaurioitua nopeasti ajokelvottomaksi ja haitta liikennejärjestelmän toimivuudelle olisi ollut sen myötä kestämätön.

Ennen korjausta ajoradalla oli havaittavissa epätasaisuutta, sillä siltojen tulopenkereet olivat paikoitellen painuneet ja niitä oli aiemmin korjattu lisäämällä asfalttikerroksia, joita oli jopa yli metrin paksuudella. Riskinä oli, että tiepenkereen painuminen vaurioittaa viereisten siltojen perustuksia.

Työmaalla presidenttitason haasteita

Liikennejärjestelyjä ja työn jaksotusta vaikeuttivat erittäin suuret liikennemäärät. Samalla tiukka aikataulu edellytti töiden huolellista yhteensovittamista. Pehmeät pohjaolosuhteet varsinkin Vantaanjoen eteläpuolella edellyttivät työnaikaisia ajosiltoja ja ahtaat työalueet vaativat tarkkaa logistiikan suunnittelua.

”Poikkeuksellinen viivästys syntyi presidenttien Putin ja Niinistö viime kesäisestä tapaamisesta Helsingissä, kun presidenttisaattueen ohikulku edellytti paalutuskoneiden poistoa työmaalta kokonaan. Samoin Suomen EU-puheenjohtajuuteen liittyvät saattueet ovat aiheuttaneet lukuisia ylimääräisiä järjestelyjä”, kertoo Tuomas Aalto GRK Infra Oy:n työnjohdosta.

Paalutustyön haastavuutta lisäsi se, että osa paaluista jouduttiin saattamaan apupaaluilla ja laattojen arinoita jouduttiin kaivamaan paalujen välissä. Myös sillan maatuet ja niiden anturat olivat paalutustyön tiellä, aiheuttaen suunnitelmien muutoksia.

Tuusulanväylän pitkä historia ja tiestömme maanalainen korjausvelka

Tuusulanväylänä tunnettu kantatie 45 on yksi Suomen ensimmäisistä asfaltoiduista teistä. Tien Käpylän ja Vantaanjoen välinen osuus pinnoitettiin jo 1930-luvun puolessa välissä. Moottoritieksi sen eteläosa kehä III:n pohjoispuolelle asti valmistui vuonna 1967. Tien historia on huomionarvoinen ennen kaikkea siksi, että Vantaanjoen ylityksessä sen perustuksissa on ajalle tyypillisesti käytetty puupaaluja. Nykyisin ratkaisua pidetään lahoamisvaurioiden vuoksi riskirakenteena ja suuri määrä teiden alla olevia puupaalurakenteita on tullut käyttöikänsä päähän.

Korjaushankkeen yhteydessä vanhat puupaaluhatturakenteet on korvattu teräsbetonipaaluilla ja paalulaatoilla. Paalulaattoja on yhteensä 12 kappaletta, kussakin 60–120 paalua pituudeltaan 9–23 metriä. Näistä 30–60 prosenttia on vinopaaluja. Teräsbetonipaalujen kokonaismäärä on lähes 19 kilometriä, lisäksi sillan maatukia on vahvistettu porapaaluilla.

Projektin kustannusarvio on noin 5,95 M€ ja alkuperäinen aikataulu oli 4/2019–10/2020. Pääurakoitsija GRK Infra Oy:n mukaan työt valmistuvat kuitenkin jo joulukuuhun 2019 mennessä.

Yleisellä tasolla teiden korjausvelkaa on siltojen ja päällysteiden lisäksi myös näkymättömissä tiepenkereen alla. Pelkästään Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on yli 200 painumaseurantakohdetta. Toistaiseksi korjausten rahoituspäätöksiä on kuitenkin tehty vain muutama, mutta vuoden 2020 aikana infrarakentamiseen on luvassa lisää julkista panostusta. Investoinnit työvaltaiseen korjausrakentamiseen ovat myös tehokasta elvytystä, kun ennusteiden mukaan rakennussektori alkaa hieman hiipua.

Vuoden 2019 Paalutustyömaan valinta

Tuomariston valintapäätös perustui seuraaviin havaintoihin:

- Liikennejärjestelyt olivat kohteessa erityisen haastavia.
- Olemassa olevat sillat vaativat huolellisen työnsuunnittelun ja toteutuksen.
- Osaava työnjohto ja ammattitaitoiset työntekijät saivat puristettua aikataulua työvaiheiden yhteensovituksella, toimivilla liikennejärjestelyillä ja riittävällä kalustomitoituksella.
- Työturvallisuus oli mietitty tarkkaan ennakolta, eikä tapaturmia sattunut.
- Työmaan kulkutiet ja paalujen purkupaikat pidettiin hyvässä kunnossa.
- Paalujen määrä oli suuri ja työ toteutettiin kahdessa osassa kaista kerrallaan.
- Yhteistyö työnjohdon, paalutusurakoitsijan ja paalutehtaiden välillä oli sujuvaa.
- Paalutehtaalle saatiin mitat ajoissa ja mittamuutosten määrä oli vähäinen.
- Vuoden 2019 Paalutustyömaan valinnan suoritti Betoniteollisuus ry:n paaluvaliokunta, joka koostuu betonipaaluteollisuuden edustajista. Tuomariston puheenjohtajana toimi paaluvaliokunnan puheenjohtaja Reijo Mustonen HTM Yhtiöt Oy:stä.

Hankkeen toteuttajat

Tilaaja: Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Pääurakoitsija: GRK Infra Oy
Paalutusurakoitsija: Nordpile Oy
Suunnittelija: A-Insinöörit Oy
Valvoja: Sweco PM Oy
Lyöntipaalujen toimittajat: Lujabetoni Oy, HTM Yhtiöt Oy

Aiemmat Vuoden Paalutustyömaat

- 2018 Helsinki Outlet, Helsinki
- 2017 Vermontien paalulaatta, Espoo
- 2016 Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehdas, Äänekoski
- 2015 Itä-Helsingin uusi keskus, Helsinki
- 2014 Turvesolmun eritasoliittymä ja Turveradantie, Espoo
- 2013 Kauppakeskus Puuvilla, Pori