Museoajoneuvoksi rekisteröity kuorma-auto voi kertoa useampiakin tarinoita menneistä aikakausista. Hausjärveläisen Jari Koseniuksen entisöimä Vanaja valmistettiin rauhanajan Suomessa, vaikka autotehtaan syntyjuuret yltävät 1940-luvun sotavuosille saakka.
Koseniuksen vuosimallin 1966 Vanaja A69-R on lähes viimeisiä autotehtaan itsenäisenä valmistamia ajoneuvoja ennen sulautumistaan Sisuun. Sen jälkeen valmistukseen tuli vielä yksi korimalli ns. Muros-Vanaja, joista viimeiset valmistuivat vuonna 1970.
Vanaja kuvaa aikaa, jolloin Ämmän Betoni Suomussalmelta ajoi betonia Neuvostoliiton Kostamuksessa. Nykyisin yritys tunnetaan nimellä Rudus Ämmän Betoni. 1960-luvulla elettiin valmisbetonin käyttämisen alkuaikoja, ja nykyisistä betoninkuljetusautoista poiketen Vanajan betonikuuppa ei pyörinyt silloin eikä ole pyörinyt koskaan.
‒ Jo kymmenen kilometrin jälkeen betonista alkoi vesi nousta massan pinnalle ja raskaammat kiintoaineet valua pohjalle, kertoo Kosenius.
Kostamuksen teiden kuoppaisuus ja epätasaisuus arvatenkaan eivät hellineet betonikuorman taivalta rakennustyömaalle. Perille vietyä betonia tuskin kuitenkaan laatuvaatimusten vuoksi hylättiin, koska niitä ei ollut.
Betonikuuppa tyhjennettiin kippaamalla. Auton omamassasta 8200 kg ja kokonaismassasta 12 800 kg sen kantavuudeksi voidaan kalkuloida 4600 kg. Akseliväliä on laitettu 4800 mm verran. Moottorin iskutilavuus on 11 300 cm3, ja vauhti taltutetaan rumpujarruilla etu- ja taka-akselilla.
Kosenius toimii aktiivisesti Veteraanikuorma-autoseurassa eli Vetku ry:ssä pitäen ojennuksessa jäsenasiat ja jäsenrekisterin. Yhdistys toimii vanhojen tavara-autojen ja muiden hyötyajoneuvojen säilyttämisen hyväksi sekä edistää näihin liittyvän perinteen ja historiatiedon tallentamista.
Vuonna 2024 Kosenius kuorma-autoineen on kiertänyt ahkerasti rekkanäyttelyitä ja ajanut yhdistyksen matka-ajoissa eli keikoilla.
‒ Olemme käyneet mm. Kalajoella, Seinäjoella, Vihdissä ja Hämeenlinnassa, kuvailee Kosenius näyttelyitä, joissa hän on veteraanikuorma-autoaan ulkoiluttanut.
