Luonnos väyläverkon investointiohjelmasta vuosille 2024–2031 on kiinnostanut laajasti eri tahoja. Investointiohjelman luonnos oli lausunnoilla 1.–28.2.2023 ja lausuntoja kertyi yli 270 kappaletta.

”Kiitän kaikkia lausunnonantajia. Saamme lausuntojen kautta arvokasta palautetta ja ehdotuksia siitä, miten voisimme kehittää investointiohjelmaa”, kertoo toimialajohtaja Pekka Rajala Väylävirastosta.

Investointiohjelma on Väyläviraston ehdotus uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Investointiohjelmassa käsitellään myös hankkeiden vaikutuksia. Ohjelma päivitetään vuosittain.

”Investointiohjelmassa ovat mukana vain ne hankkeet, joista ei ole vielä rahoituspäätöstä. Aiemmin päätetyt kehittämishankkeet eivät siis ole mukana investointiohjelmassa. Ohjelman ulkopuolelle jäävät myös uudet nopeat ratahankkeet (Suomi-rata, Turun tunnin juna ja Itärata), joiden suunnittelusta vastaavat hankeyhtiöt”, selventää Rajala.

Investointiohjelma edistää myös liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä. Investointiohjelman hankkeiden mahdollisesta toteuttamisesta päättää eduskunta. Eduskunta voi päättää halutessaan myös investointiohjelman ulkopuolella olevien hankkeiden rahoittamisesta.

Mitä seuraavaksi?

Väylävirasto sai investointiohjelman luonnokseen lausuntoja ympäri Suomen. Lausuntojen teemoina olivat esimerkiksi saavutettavuuden parantaminen väylähankkeiden avulla sekä huoltovarmuus.

Väyläviraston asiantuntijat käyvät lausunnot läpi ja valmistelevat investointiohjelman 2024–2031. Investointiohjelma on tarkoitus julkaista toukokuussa 2023.

”Investointiohjelman laatimisessa ohjenuoranamme on valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma eli ns. Liikenne 12”, Rajala sanoo.

Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteet koskevat koko Suomen liikennejärjestelmän saavutettavuutta, kestävyyttä ja tehokkuutta. Investointiohjelman tulee kokonaisuutena edistää mahdollisimman hyvin näitä tavoitteita. Lisäksi investointiohjelman taloudelliset raamit tulevat Liikenne 12 -suunnitelmasta.

”Investointiohjelmassa uusiin kehittämishankkeisiin on Liikenne 12 -suunnitelmassa määritelty noin 3 miljardin euron rahoitus, mutta tarpeita on vielä enemmän. Siksi kaikki tarpeelliset hankkeet eivät mahdu investointiohjelmaan mukaan. Myös kustannustason jyrkkä nousu vaikuttaa siihen, miten paljon hankkeita investointiohjelmaan mahtuu”, Rajala toteaa.

Rajala huomauttaa, että investointiohjelman hankkeet on valittu siten, että hankkeet edistäisivät mahdollisimman hyvin Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita ja toimeenpanoa. Hankkeiden tulee myös olla tarpeeksi pitkälle suunniteltuja, jotta niiden vaikutukset pystytään arvioimaan.

”Investointiohjelman hankkeissa suunnittelu on jo hyvin pitkällä. Monien hankkeiden rakentaminen voisi alkaa jo hyvin pian rahoituspäätöksen jälkeen”, Rajala kertoo.