Suomeen laaditaan parhaillaan ensimmäistä valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (Liikenne 12). Työtä ohjaava parlamentaarinen ryhmä käsittelee nyt suunnitelmaan sisällytettävän toimenpideohjelman ensimmäistä versiota.

Toimenpideohjelmassa määritellään, miten valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet saavutetaan esimerkiksi liikenneverkkojen ja henkilö- ja tavaraliikenteen palveluiden osalta. Lisäksi siinä tarkastellaan alueellisia erityispiirteitä liikennejärjestelmän kehittämisessä.

Kaikkien eduskuntapuolueiden kansanedustajista koostuvaa parlamentaarista ohjausryhmää johtaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

- Nyt valmisteilla oleva liikennejärjestelmäsuunnitelma vaikuttaa pitkälti tulevaisuuteen. Se koskee koko Suomea ja kaikkia kulkumuotoja. Tätä työtä tehdään yhdessä kaikkien eduskuntaryhmien kanssa ja suunnitelman pitkäjänteisyyden varmistamiseksi tarvitaan kaikkien sitoutumista. On erittäin tärkeää, että parlamentaarinen ryhmä ohjaa myös toimenpideohjelman valmistelua, toteaa ministeri Harakka.

Toimenpideohjelma laaditaan myös parlamentaarisen ohjausryhmän määrittelemien taloudellisten rajojen puitteissa.

Valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisällytetään 12-vuotinen toimenpideohjelma ja valtion rahoitusohjelma. Lisäksi tarkastellaan kehitystä pidemmällä aikavälillä, vuoteen 2050 asti ulottuvan vision muodossa

Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan vuosille 2021–2032.

Toimenpideohjelma valmistellaan kolmessa vaiheessa

Parlamentaarinen ohjausryhmä on linjannut valtakunnalliselle liikennejärjestelmäsuunnitelmalle kolme tavoitetta, jotka liittyvät saavutettavuuteen, kestävyyteen ja tehokkuuteen. Näihin tavoitteisiin vastataan toimenpideohjelmalla, jonka ensimmäistä versiota parlamentaarinen ohjausryhmä on käsitellyt.

Toimenpideohjelman ensimmäisessä versiossa on kiinnitetty erityisesti huomiota kestävän liikkumisen edistämiseen ja liikenneverkkojen kunnossapitoon.

Kestävää liikkumista edistävät esimerkiksi joukkoliikennetuen korotukset, matkaketjujen ja liikkumisen palveluiden kehittäminen koko Suomessa sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Perusväylänpitoon kohdistetulla rahoituksella saadaan lyhennettyä korjausvelkaa ja parannettua maanteitä ja ratoja.

Parlamentaarinen ohjausryhmä linjaa johtopäätöksensä toimenpideohjelman jatkovalmisteluun kevään 2020 aikana. Seuraava versio toimenpideohjelmasta valmistellaan ohjausryhmän ohjauksen mukaisesti. Valmistelussa huomioidaan myös koronakriisin vaikutuksia liikennejärjestelmään.

Toimenpideohjelman kolmannen version on tarkoitus valmistua loka-marraskuussa 2020.

Strategiset linjaukset ohjaavat valmistelua

Parlamentaarinen ohjausryhmä on tavoitteiden lisäksi päättänyt strategisista linjauksista, jotka tarkentavat suunnitelman tavoitteita ja ohjaavat toimenpideohjelman valmistelua. Erityistä huomiota strategisissa linjauksissa on kiinnitetty saavutettavuuden eri ulottuvuuksiin.

Vaikutusten arviointi on kiinteä osa suunnitelman valmistelua. Arvioitavat vaikutukset ovat saavutettavuus sekä matkojen ja kuljetusten palvelutaso, taloudellinen kestävyys, ekologinen kestävyys, sosiaalinen kestävyys ja liikennejärjestelmän turvallisuus.

Sidosryhmiä kuullaan valmistelun aikana

Suunnitelman tavoitteita ja toimenpideohjelmaa valmisteltaessa on kuultu sidosryhmiä ja heidän näkemyksiään on huomioitu valmistelussa.

Alkuvuonna 2020 pidettiin keskustelutilaisuudet Helsingissä, Lappeenrannassa, Rovaniemellä ja Vaasassa. Tämän jälkeen keskusteluja on käyty erityisesti strategisista linjauksista maakuntien liittojen ja ELY-keskusten kanssa ja jatkettu suunnitelman valmisteluun liittyvää muuta vuorovaikutusta.

Suunnitelman valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa on huomioitu alkuvuodesta päättyneellä lausuntokierroksella saatu palaute.

Mitä seuraavaksi?

Seuraava sidosryhmätilaisuus pidetään 2.9.2020 Helsingissä. Tilaisuudessa esitellään parlamentaarisen ohjausryhmän ohjauksen perusteella laadittava seuraava versio suunnitelmasta sekä sen vaikutusten arviointi.

Tilaisuuden jälkeen sidosryhmillä on mahdollisuus esittää näkemyksensä toimenpiteistä ennen kuin parlamentaarinen ohjausryhmä päättää suunnitelmaluonnoksesta.

Sidosryhmillä on mahdollisuus lausua suunnitelmaluonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta loppuvuodesta 2020 ennen kuin suunnitelma viimeistellään lopulliseen muotoonsa.

Ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman on tarkoitus valmistua keväällä 2021.

Suunnitelmasta päättää valtioneuvosto.