Vuonna 2021 rautateiden turvallisuustilanne osoittautui Suomessa jälleen hyväksi ja etenkin matkustajaturvallisuus pysyi erinomaisella tasolla. Vaikka rautatieturvallisuuden yleiskuva säilyi positiivisena, rautateiden turvallisuustyössä riittää vielä haasteita. Turvallisuutta tulee kehittää verkostomaisessa yhteistyössä. Tulevaisuudessa etenkin turvallisuuskulttuurityön merkitys korostuu, kun rautateiden turvallisuusvastuut jakautuvat yhä useammalle tasolle.
Koronapandemia vaikutti edelleen rautatieliikenteen määrään etenkin matkustajaliikennepuolella, ja henkilökilometrien määrä nousi Väyläviraston tilastojen mukaan vain muutaman prosentin verran vuodesta 2020. Edellisten vuosien tapaan matkustajaturvallisuus säilyi erinomaisella tasolla.
Tasoristeysten turvallisuudessa parantamisen varaa – allejäännit suurin henkilövahinkojen aiheuttaja
Vuosi 2021 oli rautateillä merkittävien onnettomuuksien näkökulmasta keskimääräistä heikompi. Merkittävien onnettomuuksien määrä oli korkeammalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Kokonaismäärää nostivat erityisesti tasoristeysonnettomuudet, joissa henkilöitä sekä menehtyi että loukkaantui vakavasti. Vuonna 2021 rautatieliikenteessä tapahtui 25 merkittävää onnettomuutta, joista 13 oli tasoristeysonnettomuuksia.
Vuonna 2021 tapahtuneista merkittävistä tasoristeysonnettomuuksista 38 % tapahtui sellaisissa tasoristeyksissä, joissa oli joko puolipuomilaitos tai valo- ja äänivaroituslaitos. Prosenttiosuus on sama myös tarkasteltaessa tasoristeysonnettomuuksien kokonaismäärää. Tasoristeysonnettomuuksien kokonaismäärä vuonna 2021 (26 kpl) oli hyvin lähellä viiden edeltävän vuoden keskiarvoa (25 kpl).
Valtaosa rautateillä tapahtuvista henkilövahingoista aiheutuu allejäänneistä, joista suurin osa on tahallisia. Tahallisia allejääntejä tapahtuu junaliikenteen lisäksi myös metroliikenteessä, vaikkakin vähemmän kuin rautateillä. Allejäänneissä kuolee vuosittain tyypillisesti 50-60 henkilöä. Vuonna 2021 allejääntien yhteenlaskettu lukumäärä oli 38 eli hieman keskimääräistä vähemmän. Tosin pidemmällä aikavälillä allejääntien vuosittaisessa lukumäärässä ei ole ollut havaittavissa selkeää laskua.
Merkittävistä onnettomuuksista puhuttaessa on tärkeää tarkastella kokonaiskuvaa, ja hahmottaa tekijöitä onnettomuuksien takana. Yksittäisen vuoden onnettomuuksien määrää ei voida pitää yksinomaan riittävänä mittarina rautatieturvallisuuden kehittymisen arvioinnille, koska yksittäisen onnettomuuden syntyyn vaikuttavat useat tekijät. Esimerkiksi pidemmän aikavälin tarkastelussa tasoristeysonnettomuuksien vuosittainen lukumäärä on vähentynyt ja vuoden 2021 tasoristeysonnettomuuksien kokonaismäärä (26 kpl) oli hyvin lähellä viiden edeltävän vuoden keskiarvoa (25 kpl).
Ratatöiden ja junaliikenteen yhteensovittaminen rautatieturvallisuuden haasteena
Vuonna 2021 vaihtotöissä tapahtui kolme suistumista ja yksi törmäys, jotka luokitellaan merkittäviksi onnettomuuksiksi. Vuonna 2021 vaihtotyöpoikkeamien määrä oli hieman edellistä vuotta korkeampi, kuitenkin edelleen pienempi kuin vuonna 2019. Vaihtotyöpoikkeamalla tarkoitetaan junaliikennettä tukevassa kalustoyksiköiden siirtotyössä tapahtuvia onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Vaihtotöiden turvallisuutta on kehitetty esimerkiksi edistämällä turvallisuuskulttuuria sekä varmistamalla turvallisten työtapojen noudattamista vaihtotöiden aikana.
Myös ratatöiden sekä junaliikenteen yhteensovittaminen lukeutuu yhdeksi henkilövahinkoja aiheuttavaksi tekijäksi rautateillä, ja se on pitänyt pintansa keskeisenä rautatieturvallisuuden haasteena jo usean vuoden ajan. Suurin syy junaliikenteen ja ratatyöntekijöiden turvallisuuden vaarantumiselle on se, että joissakin tilanteissa liikenteenohjauksella ei ole varmaan tietoa siitä, missä ratatöitä tehdään.
Ratatöiden turvallisuuspoikkeamien taustalla on usein esimerkiksi
turvallisuuskulttuuriin sekä osaamiseen liittyviä puutteita. Väyläviraston tilastojen mukaan vuonna 2021 ratatöissä tapahtui yhteensä 143 turvallisuuspoikkeamaa. Vaikka luku on suuri, turvallisuuspoikkeamien määrä on saatu käännettyä laskuun ja niitä tapahtui 24 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Pidemmän aikavälin tarkastelussa turvallisuuspoikkeamien kehityksessä ei ole vielä kuitenkaan havaittavissa selkeää trendiä.
Keskiössä pidemmän aikavälin tarkastelu
Traficomin tehtävänä on valvoa ja edistää rautatieturvallisuutta ja seurata rautatieturvallisuustavoitteiden saavuttamista sekä rautatieturvallisuuden kehittymistä. Turvallisuus on käsitteenä monimerkityksellinen, jonka vuoksi rautateiden kontekstissa on tärkeää, että turvallisuutta käsitellään ja kehitetään verkostomaisessa yhteistyössä. Näin mahdollisimman moni alan toimija voi vaikuttaa käytännössä rautatiejärjestelmän turvallisuuden kehittämiseen.
Vuoden 2021 turvallisuuden vuosikertomuksen tulokset viestivät ennen kaikkea siitä, kuinka suuri merkitys pidemmän aikavälin tarkastelulla on tutkittaessa turvallisuuskehityksen suuntaa. Yksittäisen vuoden numeerisilla tuloksilla ei voida todeta turvallisuustilanteen taantuneen.
Tulevaisuudessa etenkin turvallisuuskulttuurityön merkitys tulee korostumaan, kun rautateiden turvallisuusvastuut jakautuvat yhä useammalle tasolle. Nähtäväksi jää, millaista turvallisuuskehitystä rautateillä on havaittavissa seuraavina vuosina.
(Anna Kari, Traficom/Autotoday)
