Autoala järjesti suurimpien puolueiden edustajille vaalipaneelin, jonka tarkoitus oli kartoittaa näkemyksiä liikennesektorin päästökysymyksiin sekä verotukseen. Pohjana keskusteluille käytiin läpi nykytilanne ja näkymät eteenpäin.
Synkältä näyttää.
Vaikka sähköautojen osuus on viime aikoina selvästi kasvanut, on kokonaismäärä jäämässä varsin matalaksi, kun Suomessa tällekin vuodelle ennustetaan vain 82.000 henkilöauton myyntiä. ”Tämä tarkoittaa sitä, että vuodelle 2030 asetettu 700.000 ladattavan auton kanta ei ole enää realismia. Uusi tiekartta kohti tavoitetta onkin edessä”, totesi Autotuojat ja teollisuus Ry:n Tero Kallio. Vaalipaneeliin osallistuivat Timo Harakka (SDP), Atte Harjanne (Vihr), Pia Lohikoski (Vas), Kai Mykkänen (Kok), Ville Tavio(PS), ja Matti Vanhanen (Kesk).
Kulut kasvussa
Auto- ja polttoaineveron selvä lasku herätti vilkkaan keskustelun koko veron mielekkyydestä tulevaisuudessa. Ehkä yllättäenkin lähes kaikki läsnä olevat totesivat tämän verottamisen tulleen ainakin osittain tiensä päähän, kun liikenteen päästöt putoavat tekniikan kehittyessä ja sähköistyessä. Mitä sitten tilalle ja millä esimerkiksi tiestö hoidetaan? Vanha, polttomoottoreihin pohjautuva autokanta kestää huonosti nousevia polttoainekustannuksia erityisesti syrjäseudulla. Hintaan vaikuttava jakeluvelvoite laskettiin kuluvalla hallituskaudella alas 13,5 prosenttiin ja suunnitelmien mukaan ensi vuoden alussa se pitäisi yli kaksinkertaistaa 28 prosenttiin. ”Tässä jätetään tulevalle hallitukselle kova pähkinä purtavaksi” myönsi liikenneministeri Timo Harakka. Yleinen kanta tuntui kaikilla olevan, että jakeluvelvoitteen aiheuttamaa hintapainetta pitää purkaa esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden verotasoa alentamalla. Myös ammattidiesel sai taas kannatusta, kuten jo nykyhallituksella, mutta kuinka sitten käy, jää nähtäväksi.Biopohjaisten polttoaineiden valmistuksen vaatimat ”paistinrasvat” herättivät vilkkaan keskustelun niiden mielekkyydestä ja riittävyydestä.
Hankintatuki jakaa mielipiteitä
Poistunut sähköisten henkilöautojen hankintatuki on pudottanut myyntimäärät monessa maassa, kertoi Tero Kallio taustaksi. Jonkun muotoiset kannustimet saivat varsin laajan kannatuksen. Erityisesti sähkön latausverkon laajentaminen ja myös vedyn tankkausinfran rakentaminen hyväksyttiin keinoiksi. Hyvänä tukena piti ministeri Harakka sähköisiin työsuhdeautoihin kohdistuneet toimenpiteet. Myös edelleen jatkuvat sähköisten kuorma-autojen tuet koettiin hyviksi. Matti Vanhanen ehdotti pohdittavaksi sähköautojen hankintatuen liittämistä romutuspalkkioon. Sähkö tulisi ottaa mukaan jakeluvelvoitteeseen, jolloin se nopeuttaisi osaltaan maantieverkoston pikalatausasemien rakentamista, pohti Kai Mykkänen.
Kaasu sivuraiteella
Ministeri Harakka koki kovin huonona, että yrityksistä huolimatta biokaasua ei noteerata EU-määräyksissä. Tämä on johtanut siihen, että autoteollisuuden kiinnostus varsinkin kaasukäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen valmistukseen on hiipunut. Erityisesti raskaan liikenteen kohdalla biokaasun merkitys on huomattava ennen kuin aikanaan siirrytään laajemmin sähköön tai vetyyn. Suomessa biokaasun tankkausverkosto on jo kohtuullisen kattava, mutta sen laajentaminen ei juuri kiinnosta, kun näkymät ovat sameat.
Valtiovarain ministeriö jää yksin
Valtiovarainministeriö esitti kulujen korjausohjelman, jossa ajoneuvo- ja polttoaineveroja nostettaisiin. Verotuksen kokonaisuudistus sai suhteellisen laajan kannatuksen, mutta keinoista lienee vaikea löytää yhteistä linjaa. Ville Tavio korosti, että veromallin tulee olla teknologiasta riippumaton. Matti Vanhanen tarkensi, että keskustan esittämän kilometriveron tulee vaihdella ajan ja paikan mukaan niin toteutettuna, ettei se nosta liikenteen kuluja. Ennustaminen on vaikeaa, mutta ehkä yllättävästi kaikki osallistujat ennakoivat, että bensiinin hinta olisi vuonna 2030 suunnilleen nykyisellä tasolla.
Yhteenvetona voi todeta, että uuden hallituksen edessä on kovat haasteet löytää järkevä ja yhteinen linja, joka sopii nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen ja palvelee myös järkevästi auton liikennettä ja auton käyttäjiä.
(Auto, tekniikka ja kuljetus/Matti Aarnio)
