Liikenne- ja viestintäministeriön tilaamat vaikutustenarvioinnit liikenteen päästövähennyskeinojen tehokkuudesta ja kustannuksista valtiolle ovat valmistuneet. Vaikutusten arviointeja hyödynnetään fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelussa ja sitä koskevassa tietopohjaisessa päätöksenteossa.
Arvioituja toimenpiteitä on yhteensä 15 kappaletta. Eräitä toimenpiteitä on arvioitu myös aiemmin valmistuneiden tutkimusten pohjalta. Vaikutustenarvioinnin tavoitteena on ollut saada tietoa siitä, miten päästöjä voidaan vähentää konkreettisilla toimilla kustannustehokkaasti sekä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Lisäksi Aalto-yliopisto tutki sitä, millä tavalla polttoaineen kulutus- ja asuntokuntakohtaiset päästöt ovat yhteydessä muun muassa tulotasoon sekä asuinpaikkaan ja sitä, miten henkilöautoilun päästöt Suomessa syntyvät. Suomen ainutlaatuiset rekisteriaineistot ovat mahdollistaneet sen, että on saatu kansainvälisestikin uutta tietoa henkilöautoilun päästöistä.
Vaikutustenarvioinnit osoittavat, että hallituksen tavoitetta liikenteen päästöjen puolittamisesta ei voida toteuttaa ilman useita eri toimenpiteitä. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää toimia, joilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita liikenteessä ja joilla edistetään autokannan uudistumista. Lisäksi liikennejärjestelmän energiatehokkuutta on parannettava. Tavoitteisiin ei ole mahdollista päästä ilman fossiilisten polttoaineiden hinnoittelun muuttamista, minkä osalta tieliikenteen päästökauppa ja polttoaineverotus ovat tehokkaimpia keinoja.
Vaikutusarvioinnit on laadittu keväällä 2020 julkaistun liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennusteen pohjalle. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laatiman ennusteen mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät jo käyttöön otetuilla toimenpiteillä yhteensä noin 37 prosenttia eli noin 3,2 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Liikenteen päästöjen vähentäminen 50 prosentilla edellyttää, että hiilidioksidipäästöt vähenevät vielä 13 prosenttiyksikköä eli 1,55 miljoonaa tonnia lisää.
Arvioinnit toteuttivat VTT, Aalto-yliopisto, Liikenne- ja viestintävirasto sekä Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän pysyvät asiantuntijat.
Keskeiset VTT:n vaikutustenarvioinnin tulokset
- Fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen tähtäävät toimet vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä vaikutustenarviointien mukaan noin 0,28 megatonnia. Näistä toimenpiteistä merkittävin olisi jakeluvelvoitelain soveltamisalan laajentaminen biokaasuun. Muita keskeisiä toimenpiteitä ovat tuet julkisille lataus- ja tankkausasemille ja taloyhtiöiden latausinfralle.
- Autokantaa uudistamalla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä 0,16 megatonnia. Autokannan uudistumiseen voidaan vaikuttaa tehokkaimmin kiristämällä EU-tasolla autonvalmistajiin kohdistuvia uusien autojen päästörajoja. Muita keinoja ovat muun muassa sähköautojen ja raskaan kaluston hankintatuet sekä auto- ja ajoneuvoveron muutokset.
- Liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvillä toimenpiteillä hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää noin 0,17 megatonnia. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman toteuttaminen sekä julkisen liikenteen tuet. Ruuhkamaksujen vaikuttavuus voi aluetasolla olla suuri, mutta valtakunnan mittakaavassa pieni.
- Näillä edellä mainituilla toimenpiteillä saavutetaan enintään 40 prosenttia päästövähennystavoitteesta.
Aalto-yliopiston selvitys polttoaineen sisältämän hiilen hinnoittelun vaikutuksista tulonjakoon
Syksyllä 2019 Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä ehdotti, että Suomeen luotaisiin kansallinen myyntilupiin perustuva liikenteen päästökauppajärjestelmä, jolla liikenteen päästöjen vähennystavoitteet saavutetaan. Työryhmä on kuluvan vuoden aikana tarkastellut aineistolähtöisesti sitä, miten yksityisautoilun päästöt Suomessa syntyvät. Työn tavoitteena on yksilötason henkilö- ja ajoneuvoaineistoa tutkimalla ymmärtää, miten nykyisen polttoaineen hiilidioksidiveron aiheuttama taakka jakautuu väestöryhmien kesken ja selvittää, miten päästökauppajärjestelmästä aiheutuvia kustannuksia voitaisiin kompensoida kuluttajille. Havaintoja empiirisestä työstä:
- Autoilun päästöt kasvavat, mutta hiilidioksidiveron osuus tuloista laskee tulojen noustessa. Suurimmalle osalle tulojakaumasta veron osuus tuloista on kuitenkin alle prosentin. Tästä seuraa se, että valtio voi kompensoida valtaosalle pienituloisista kotitalouksista päästökauppajärjestelmän aiheuttamat tulonmenetykset varsin pienellä osuudella päästökaupan tuotoista.
- Kaupunki-maaseutu -aluetyyppien välillä päästöissä on eroja. Pienten tulojen kohdalla erot ovat pieniä, kun vertaillaan autollisia kotitalouksia. Tulojakauman yläpäässä harvaan asutulla alueella ajetaan selvästi tiiviisti asuttuja alueita enemmän.
- Erot päästöissä selittyvät ennen kaikkea ajetuilla kilometreillä. Tähän verrattuna esimerkiksi käytetyn teknologian vaikutus on pieni.
- Suomessa noin 25 prosenttia yksityiskäytössä olevista autoista tuottaa 50 prosenttia kaikista yksityisautoilun päästöistä.
Mitä seuraavaksi?
Aalto-yliopiston työryhmän raportti julkaistaan 19.10. alkavalla viikolla. Raportti sisältää periaatteellisen ja empiirisen tarkastelun päästökauppajärjestelmän tulonjakovaikutuksista. Vaikutustenarvioinnin ja fossiilittoman liikenteen työryhmän työn pohjalta liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan fossiilittoman liikenteen tiekartta. Se on suunnitelma siitä, millä keinoilla tieliikenteen päästöt saadaan puolitettua vuoteen 2030 mennessä. Tiekartta lähetetään lausunnoille lokakuun lopussa. Tiekartassa keskitytään tieliikenteeseen, jonka osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia.
