Koronapandemia on muuttanut nopeasti talouden näkymät lievästä kasvusta jyrkkään taantumaan. Pandemian vaikutus ei vielä näy ensirekisteröinneissä, sillä maaliskuussa ensirekisteröidyt autot on pääosin tilattu viime vuoden loppupuolella. Uusien autojen tilausten määrä sen sijaan romahti maaliskuun viimeisellä viikolla lähes 80 prosenttia normaalista tasosta.
Pakettiautoja ensirekisteröitiin maaliskuussa 1 220. Määrä on 11,6 prosenttia viime vuoden maaliskuuta pienempi. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana ensirekisteröitiin 3 512 pakettiautoa, mikä on 10,6 prosenttia viime vuoden ensimmäistä kvartaalia vähemmän.
Uusia kuorma-autoja rekisteröitiin maaliskuussa 314, joka on 1,3 prosenttia enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana on ensirekisteröity 988 kuorma-autoa, joka on 0,1 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Yli 16 tonnin kuorma-autoja on rekisteröity 676, mikä on 3,7 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden ensimmäisellä neljännekselle. Keskikokoisia 6–16 tonnin kuorma-autoja alkuvuonna ensirekisteröity 72, sekin 6,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Pieniä alle 6 tonnin kuorma-autoja ensirekisteröitiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 240, joka on 14,3 prosenttia viime vuoden alkua enemmän.
Linja-autoja ensirekisteröitiin vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana 61. Määrä on 24,7 prosenttia viime vuoden alkua alempi.Maaliskuussa ensirekisteröitiin 9 194 henkilöautoa, joka on 0,9 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 maaliskuussa. Uusia henkilöautoja on vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana rekisteröity 28 266, joka on 2,9 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
Taloustilanteen nopea käänne hiljentää sekä autokauppaa että huoltopalveluja. Uusien autojen kysyntä on viime viikkoina romahtanut. Asiakastilausten määrä jäi maaliskuun viimeisellä viikolla lähes 80 prosenttia viime vuotta alemmas. Autokaupan on ennakoitu painuvan tänä vuonna lukemiin, joissa viimeksi oltiin 1990-luvun lamavuosina. Autoala on nopean markkinamuutoksen takia viime viikolla alentanut kuluvan vuoden ensirekisteröintien ennustettaan 85 000 henkilöautoon ja 10 500 pakettiautoon, kun vielä ennen pandemian alkua arvioitiin päädyttävän 116 000 henkilöauton ja 15 000 pakettiauton tasoon. Myös huolto- ja korjaamotoimintojen kysyntä on viime viikkoina laskenut jyrkästi.
Jyrkässä taantumassa myös alan työllisyys on uhattuna. Autoalan alkuviikolla tekemän suhdannekartoituksen perusteella noin 90 prosenttia autoalan yrityksistä on parhaillaan toteuttamassa tai jo toteuttanut YT-neuvotteluja kysynnässä tapahtuneiden muutosten takia. Autoklusteri työllistää Suomessa yli 45 000 työntekijää. Alan työllistävä merkitys on alueellisesti tärkeä, sillä ala tarjoaa työpaikkoja valtakunnallisesti. Autoala on esittänyt valtiolle joustoa alan yritysten verojen ja veroluonteisten maksujen aikatauluissa, jotta kysynnän nopea romahdus ei ajaisi yrityksiä taloudelliseen umpikujaan.
Koko autoklusterin yhteenlaskettu liikevaihto on viime vuosina ollut noin 20 miljardia euroa, josta yli puolet on autojen vähittäis- ja tukkukaupan liikevaihtoa. Liikevaihdolla mitattuna autojen vähittäiskauppa on suurin vähittäiskaupan toimiala heti päivittäistavarakaupan jälkeen. Uusien autojen myynnin romahtamisella on merkittäviä seurausvaikutuksia myös verotuloihin, sillä autoverotulojen ja uusien autojen arvonlisäverotulojen määrä riippuu uusien autojen myynnistä.
Uusien autojen kysynnän tervehdyttämiseksi tarvittaisiin pikaisesti kysyntää elvyttäviä toimia. Nopeasti toteutettavilla ja kustannuksiltaan edullisilla toimenpiteillä, kuten romutuspalkkio ja täyssähköautojen hankintatuen laajentaminen vähäpäästöisten autojen hankintatueksi, autokauppaa olisi mahdollista piristää selvästi vielä tämän vuoden aikana. Kysyntää elvyttävät toimet vähentäisivät merkittävästi rankkojen autoalan työllisyyttä leikkaavien sopeutustoimien tarvetta.
Auto on normaaliolosuhteissakin suurimmalle osalle suomalaisista välttämättömyys. Yli 60 prosenttia työmatkoista tehdään autolla. Autolla on erityisen tärkeä merkitys liikennejärjestelmän selkärankana vakavan epidemian aikana, kun joukkoliikennepalvelujen käyttöä joudutaan lähikontaktien vähentämiseksi välttämään. Tiekuljetusten merkitys on yhteiskunnan toimivuuden kannalta ratkaiseva.
Tieliikenteen toimintaedellytyksillä ja autojen huolto- ja korjaamotoimintojen keskeytymättömillä palveluilla on suuri merkitys huoltovarmuudelle. Autoalan tavoitteena on kaikin keinoin kriisiaikanakin turvata autojen huolto- ja myyntitoimintojen jatkuvuus, vaikka kysyntä jääkin kauas normaalista tilanteesta.
Autokaupan, huollon ja katsastuksen asiakaspalvelujen tartuntariski on pieni, sillä lähikontaktien määrää voidaan autoalan palveluissa tehokkaasti rajata. Autoliikkeet ovat oma-aloitteisesti muuttaneet monia toimintojaan tartuntariskin minimoimiseksi. Näihin toimiin kuuluvat muun muassa autojen huoltoon noudot ja palautukset, erityisryhmien erikoisaukioloajat sekä autojen ja toimitilojen tehostettu siivous tartuntariskien vähentämiseksi. Yhteiskunnalle tärkeät palvelut pyritään pitämään saatavilla myös muun muassa työvuorosuunnittelulla siten, että tartuntariski kriittisen huoltohenkilöstön keskuudessa säilyisi mahdollisimman pienenä.
