Merilogistiikan tutkimuskeskus toimii merenkulun, logistiikan ja huoltovarmuuden kokonaisuuksissa.

Merenkulku ja logistiikka-ala muuttuvat nopeasti digitalisaation ja haitallisten päästöjen vähentämistarpeiden myötä. Huoltovarmuus on noussut laajaan tietoisuuteen koronakriisin alettua. Satakunnan ammattikorkeakoulussa toimintansa aloittaneen Merilogistiikan tutkimuskeskuksen keskeisiä teemoja ovat tehokkuus, ympäristöystävällisyys ja turvallisuus.

– Merilogistiikan tutkimuskeskus vastaa nopeaan kehitykseen ja alan kasvaviin tarpeisiin, kertoo tutkimuskeskuksen vetäjä Minna Keinänen-Toivola.

Satakunnassa merenkululla, logistiikalla ja laivanrakennusteollisuudella on pitkät perinteet. Satakunnassa on ollut merenkulkua ja satamatoimintoja jo 150 vuoden ajan. Raumalla on rakennettu laivoja laajassa mittakaavassa 1940-luvulta lähtien ja Porissa offshore-rakenteita 1970-luvulta lähtien.

Logistiikassa pyrkimyksenä on kuljettaa ”paketti” ovelta toiselle mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti. Satakunnassa toimii satoja yrityksiä, jotka ovat joko logistiikkapalveluiden käyttäjiä tai tarjoajia. Satakunta on ”kokoaan suurempi” maakunta eli väestöosuuden ollessa 4% maakuntamme tuottaa 6,9% ulkomaan kaupan arvosta.  Merkittävin ala on teknologiteollisuus (metallien jalostus, telakka ja konepajat). Muita tärkeitä aloja ovat metsäteollisuus, sahateollisuus ja elintarviketuotanto. Kaikki alat suuntautuvat vientiin.

Satakunnassa tapahtuu paljon aihepiiriin liittyvää positiivista kehitystä. Raumalle on tulossa älyväylä ja etäluotsausta tutkitaan. Rauman ja Porin satamat laajentuvat. Rauman meriteollisuuspuistossa rakennetaan ympäristöystävällisiä matkustaja-aluksia. Maakunnassa valmistuvat uudet teollisuusinvestoinnit, kuten Raumalle rakenteilla oleva saha ja Harjavalta-Pori akkuklusteri muokkaavat logistiikan toimintakenttää.

– Digitalisaatiossa ja automaatiossa on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Digitalisaatio edesauttaa henkilöiden, tavaroiden ja datan liikkumista vapaasti, turvallisesti, sujuvasti ja puhtaasti, kertoo automaation tutkimusryhmän vetäjä Mirka Leino.

– Digitalisaatiolla voidaan lisätä liikenteen turvallisuutta, vähentää ympäristölle ja ihmisille haitallisia päästöjä sekä luoda kustannustehokkuutta, jatkaa logistiikan tutkimusryhmän vetäjä Riitta Tempakka.

Riskien arviointi- ja hallintatyökalu kuljetusketjujen käyttöön

Suomi on logistiikan näkökulmasta saari, tuonnista ja viennistä lähes 90% kulkee meritse. Koronakriisi on osaltaan osoittanut, että maamme on erittäin riippuvainen toimivasta meriliikenteestä.

ÄlyMeri (Älykäs Merilogistiikka Satakunnassa) hanke tuottaa logistiikkaketjujen riskienhallinnan mallin, jonka avulla Satakunnan logistiikkaketjujen vikasietokyky ja toimintojen ennustettavuus paranee.

– ÄlyMeri-hankkeessa osoitetaan käyttötapauslähtöisesti tapoja hyödyntää uusia teknologioita logistiikkatoimintojen tehostamiseksi ja vikasietokyvyn turvaamiseksi, toteaa Älykäs merenkulku tutkimusryhmän vetäjä Janne Lahtinen.