Yrkeshögskolan Novian ja Fraunhofer CML:n uusi tutkimusyksikkö kehittää älykkään merenkulun ratkaisuja koko Suomen meriklusterin tarpeisiin yhdessä Teknologiakampus Turun ja alan yritysten kanssa.
Suomen meriklusterin soveltava tutkimus ja tuotekehitys monipuolistuvat uuden, kesäkuussa ammattikorkeakoulu Novian merenkulun kampuksella, Aboa Maressa aloittavan älykkään merenkulun tutkimusyksikön myötä (Fraunhofer Innovation Platform for Smart Shipping – FIP-S2@Novia). Yksikön johtaja Mirva Salokorpi Noviasta on innoissaan uudesta avauksesta suomalaisessa innovaatiokentässä.
- Fraunhofer CML on yksi johtavia merenkulun tutkimuskeskuksia Euroopassa ja globaalistikin. Heillä on laajat verkostot, paljon yrityskumppaneita sekä kyky tehdä vahvoja EU-rahoitushakemuksia.
Fraunhofer CML on osa Fraunhofer-säätiötä. Se on Euroopan vahvin soveltavan tutkimuksen organisaatio, jolla on 75 eri teknologia-aloille erikoistunutta instituuttia ja laaja yhteistyöverkosto ympäri maailman.
Uuden yksikön toinen johtaja Hans-Christoph Burmeister Fraunhofer CML:stä kertoo tehneensä hedelmällistä yhteistyötä Novian kanssa vuosien ajan. Hän on vaikuttunut Suomen vahvasta ja innovatiivisesta meriklusterista sekä yritysten halukkuudesta sijoittaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
- Lisäksi Suomen valtio ja viranomaiset suhtautuvat esimerkiksi autonomisen merenkulun kehittämiseen myönteisesti, mikä tekee maasta meille kiinnostavan.
Uudessa tutkimusyksikössä yhdistyvät Fraunhofer CML:n teknologiaosaaminen ja Novian merenkulun kokemus. Salokorven mukaan harva tutkimustalo maailmassa pystyy ottamaan huomioon sekä käyttäjän että teknologian näin laajasti.
Testausta, tuotekehitystä ja simulaatioita
Uusi tutkimusyksikkö keskittyy merenkulun älykkäiden teknologioiden tutkimukseen, tuotekehitykseen ja testaamiseen. Toisena teemana on merenkulun simulaatiot, joista sekä Novialla että Fraunhofer CML:llä on vahvaa osaamista.
- Kehitämme Fraunhoferin kanssa eurooppalaista simulaatiokeskusverkostoa koulutus- ja tutkimuskäyttöön. Hyödynnämme verkostoa tutkimushankkeissa, Salokorpi kertoo.
Yksikön kolmas teema on merenkulun digitaaliset kaksoset. Niillä tarkoitetaan laivan, laivan osan, sataman tai väylän virtuaalista kopiota, jonka avulla voidaan tarkastella esimerkiksi eri järjestelmien toimintaa tai energiankulutusta.
Tutkimusyksikkö tekee yhteistyötä Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Fraunhofer CML:n Burmeister on mielissään siitä, että kaikki alueen korkeakoulut haluavat olla toiminnassa mukana.
- Paikallisella autonomisen merenkulun tutkimus- ja tuotekehitysekosysteemillä on rooli uudessa tutkimusyksikössä, hän sanoo.
Soveltavaa tutkimusta yritysten kanssa
Salokorpi korostaa, että uusi yksikkö keskittyy soveltavaan tutkimukseen ja tekee yhteistyötä Suomen meriklusterin yritysten kanssa. Hänen tiedossaan on useita yrityksiä, jotka haluavat aloittaa yhteistyön heti.
Yksi näistä on Meyer Turku. Tuotantojohtaja Mika Heiskasen mukaan tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö eri toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää, jotta Meyer kumppaneineen pystyy vastaamaan risteilybisneksen vaatimuksiin myös tulevaisuudessa.
- Ainoa tapa pitää huolta siitä, että olemme kärjessä teknologiaosaamisessa, on se, että me avoimesti verkostoituen viemme tätä teollisuudenalaa eteenpäin.
Heiskanen arvelee, että Meyerin tuleva yhteistyö tutkimusyksikön kanssa liittyy risteilylaivojen automatisaatioon ja tuotteiden digitalisaatioon. Hän uskoo, että paikallinen yksikkö voi avata Suomen meriklusterin yrityksille ovia yhteistyöhön myös Fraunhofer-säätiön muiden instituuttien kanssa.
Kohti pysyvää tutkimusyksikköä
Uusi tutkimusyksikkö aloittaa viiden vuoden sopimuksella. Burmeisterin mukaan sitten arvioidaan, onko yksikkö onnistunut vakiinnuttamaan paikkansa soveltavan tutkimuksen kentällä. Hän toivoo, että viiden vuoden päästä yksikössä työskentelisi 10–15 tutkijan tiimi.
Salokorven mukaan viiden vuoden tavoitteita ovat mittavan projektisalkun kerryttäminen, tunnettuus Euroopassa sekä vilkas yhteistyö Suomen meriklusterin yritysten kanssa. Hän toivoo, että yksikkö juurtuisi Turkuun pysyvästi.
- Tälle on selkeä tarve. En usko, että into teknologian kehittämiseen merenkulkualalla laimenee.
- Se, että Novia voi luoda TKI-toiminnan yhteistyörakenteen maailman johtavan sovelletun tutkimuksen toimijan kanssa, on tunnustus osaamisestamme ja luo erinomaiset olosuhteet tulevaisuudelle. Odotan kovasti tätä ainutlaatuista yhteistyötä, sanoo Novian rehtori Örjan Andersson.
Fraunhofer-säätiön rantautuminen Suomeen on Turun teknologiakampuksen eli Turun kaupungin sekä korkeakoulujen yhteinen voimanponnistus, jota on valmisteltu pari vuotta. Yksi taustavaikuttajista, Turun ammattikorkeakoulun vararehtori Juhani Soini, toteaa tämän olevan iso uutinen koko Suomen innovaatiopolitiikassa.
- Tämä monipuolistaa julkisen sektorin soveltavan tutkimuksen tekemistä ja verkostoja.
Turun kaupungin elinvoimajohtajan Niko Kyynäräisen mukaan jo pitkät neuvottelut osoittavat, että Fraunhofer ei perusta uusia tutkimusyksiköitä heppoisin perustein.
- Fraunhofer on globaalin tutkimuksen kärkinimi, joka on mukana merkittävissä osaamiskeskittymissä ympäri maailmaa. Sitä kautta Turku pääsee maailmankartalle.
