Uusi laki kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista tulee voimaan 26.12.2016. Jatkossa kilpailulain vastaisesti toimivalla yrityksellä on taloudellisten sanktioiden ohella entistä suurempi riski joutua korvaamaan myös asiakkailleen aiheuttamansa vahingot. Kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauslain myötä esimerkiksi kartellien tai määräävän markkina-aseman väärinkäytön seurauksena ylihintaa maksaneet asiakkaat saavat aiempaa tehokkaammin korvauksia kärsimistään vahingoista. Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa esimerkiksi myyntikartellien aiheuttaman ylihinnan on todettu olleen keskimäärin 15-20 prosenttia.
Laki tulee poistamaan käytännön esteitä ja epävarmuuksia, joita kilpailunrajoitusten korvauskanteisiin on liittynyt. Korvauksia hakevan osapuolen ei enää tarvitse vahingonkorvausprosessissa osoittaa toimintaa kilpailulain vastaiseksi, jos kilpailuviranomainen tai oikeusistuin on tämän jo todennut. Asia on ollut tähän saakka oikeudellisesti epäselvä, mikä on saattanut vähentää vahingonkorvausten hakemista.
Lakiin sisältyy myös kartellien vahinko-olettama. Tämän mukaan kartellin oletetaan aiheuttaneen vahinkoa. Vaikka korvauksia hakevan on aina osoitettava vahingon suuruus, riidanalaista ei kuitenkaan ole enää periaatteellinen kysymys siitä, aiheuttiko kartelli ylipäätään vahinkoa vai ei. Kartelliin osallisilla on oikeus osoittaa vahinko-olettama vääräksi. Mikäli ne eivät siihen pysty, kartellin vahinko-olettama otetaan korvausoikeudenkäynnin perustaksi. Vahinko-olettamaa on jo ehditty pitää merkityksettömänä, koska vahingon suuruus on joka tapauksessa kyettävä osoittamaan. Tämä päätelmä on vielä ennenaikainen. Vahinko-olettaman käytännön merkitys täsmentyy lopullisesti tulevina vuosina, kun käytössä on soveltamiskokemusta ja tulkintaratkaisuja tuomioistuimista. Olettama voi olla tärkeä myös esimerkiksi korvauskanteen nostamista pohdittaessa, koska se voi alentaa vahingon kärsijän kuluriskiä.
Tärkeä osa kilpailupolitiikan kokonaisuutta
Vahingon suuruuden osoittamista helpottaa se, että tuomioistuin voi määrätä vastapuolen hallussa olevat asiakirjat osaksi oikeudenkäyntiaineistoa. Vanhentumissäännöksiä puolestaan selkeytetään niin, että niihin liittyvä epävarmuus ei muodostu esteeksi korvauksien hakemiselle.
Myös kartellista kärsineiden välillisten asiakkaiden asema selkeytyy. Kartellin asiakkaat ovat voineet siirtää maksamansa ylihinnan eteenpäin omille asiakkailleen eli kartellin välillisille asiakkaille. Laki varmistaa, että myös näillä asiakkailla on mahdollisuus korvausten hakemiseen.
Vahingonkorvaus ei ole rangaistus kilpailulain vastaisesta menettelystä, vaan korvaus aiheutetuista vahingoista. Täyteen korvaukseen perustuva vahingonkorvaus ja taloudellinen sanktio kilpailulain rikkomisesta luovat kuitenkin yhdessä järjestelmän, joka ennaltaehkäisee kilpailulain vastaiseen menettelyyn ryhtymistä.
Laki turvaa hyvin myös niiden yritysten oikeudet ja kannusteet, jotka haluavat tunnustaa osallisuutensa kartelliin ja välttyä kilpailurikkomusmaksulta. Yksi keskeinen etu tällaiselle ns. leniency-hakijalle on sen korvausvastuun rajaaminen. Lain valmistelussa olemme toistuvasti korostaneet tämän ns. leniency-järjestelmän turvaamista.
Kilpailuoikeudellinen vahingonkorvauslaki perustuu EU-direktiiviin eikä ennen direktiiviä ole ollut EU-lainsäädäntöä kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on osallistunut yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa direktiivin valmisteluun EU:n toimielimissä ja lain kotimaiseen valmisteluun, jossa direktiivi saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Lain sisältöä muovaavat myös tuomioistuimet
Lain sisältö täsmentyy sitä mukaa kuin tuomioistuimet soveltavat sitä osana ratkaisujaan. Tällainen kehitys on tyypillistä nimenomaan direktiiveille, joista voidaan hakea ja haetaan tulkinnallisia ennakkoratkaisuja esimerkiksi EU:n tuomioistuimista. KKV uskoo, että uudesta kilpailuoikeudellisesta vahingonkorvauslaista tulee tärkeä osa kilpailupolitiikan kokonaisuutta.
Laki kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista 1077/2016
Laki kilpailulain muuttamisesta 1078/2016
