Saksan teollisuus kärsii yhä enemmän huonokuntoisesta ti infrastruktuurista monien yritysten mielestä. “Digitale Straße Deutschland” -tutkimuksen mukaan 84 prosenttia yrityksistä näkee nykyisin huonot tiet taloudellisena esteenä. Vuonna 2013 tämä luku oli vielä 59 prosenttia. Samalla tutkimuksen mukaan vuosittaiset ruuhka- ja tuotantohäiriökustannukset nousevat noin 5,3 miljardiin euroon.
Tutkimus paljastaa puutteita infrastruktuuriinvestointien hallinnassa
Consulttitoimisto Bridge the Momentum ja EY-Parthenon, DKV Mobilityn ja Vitronicin tuella, ovat tulleet siihen tulokseen, että Saksalla ei ensisijaisesti ole rahoitusongelmaa tieinfrastruktuurissa; varoja ei vain käytetä siellä missä ne tuottavat taloudellisesti eniten. Kirjoittajien mielestä erityisesti puuttuu väline, joka yhdistäisi systemaattisesti teiden kunnon, käytön, investoinnit ja taloudellisen vaikutuksen.
Taloudellinen vaikutusindeksi tuo esiin taloudellisen merkityksen
Ehdotetun mallin ydin on taloudellinen vaikutusindeksi (ERI). Tämä väline arvioi, mitkä tieosuudet ovat erityisen tärkeitä yrityksille, työntekijöille ja markkinoille, ja missä investoinnit voivat tuottaa suurimman kansantaloudellisen vaikutuksen.
„ERI toimii kuin kompassi investointipäätöksille“, toteaa Michael C. Blum, EY-Parthenonin kumppani, joka keskittyy liikkuvuus- ja infrastruktuurijärjestelmiin.
Toisin kuin perinteiset mittarit, indeksi ottaa huomioon todelliset matkustusaikaan ja liikenneyhteyksien luotettavuuteen liittyvät asiat. Tärkeää ei ole vain reitin pituus tai liikennemäärä, vaan myös tiekäytävän taloudellinen merkitys alueelle.
Liikennekäytävät priorisoinnin perusteena
Ehdotettu lähestymistapa, joka yhdistää indeksin ja digitaalisen kaksosen, pyrkii tulevaisuudessa suuntaamaan investointipäätökset enemmän kansantaloudellisen hyödyn mukaan. Tien kunto, taloudellinen merkitys ja verkon relevanssi määrittävät yhdessä, mitkä toimenpiteet toteutetaan ensisijaisesti.
„Lopulta kysymys on vain yhdestä asiasta: mikä taloudellinen vaikutus syntyy yhdestä käytetystä eurosta? Riippumatta siitä, onko se peräisin kuorma-autoverosta, valtion budjetista tai yksityisestä pääomasta – ratkaisevaa on, että yhdistämme nämä kolme pilastamme niin, että taloudellinen hyöty on mahdollisimman suuri ja että se ilmenee aikaisemmin“, toteaa Blum.
Pilotprojekti osoittaa käytännön soveltuvuuden
„Teknologiset rakennuspalikat älykkäämmälle tielle ovat olemassa“, sanoo Boris Wagner, Vitronicin liiketoimintayksikön liikenneosaston johtaja. „Innovatiivinen anturointi, digitaaliset mallit ja datosidonnainen analyysi sekä tehokas toiminta varmistavat, että saamme infrastruktuurin kunnosta ja liikenneolosuhteista paremman kokonaiskuvan. Seuraava askel on hyödyntää näitä tietoja johdonmukaisesti priorisoinnissa ja vaikutusten mittaamisessa.”
„Erityisesti tavaraliikenne näyttää päivittäin, kuinka liikenneverkko todellisuudessa toimii – missä se virtaa ja missä se tukkeutuu“, sanoo Jérôme Lejeune, DKV Mobilityn toimitusjohtaja. „Käytön, toiminnan ja infrastruktuurin tiedot on yhdistettävä entistä enemmän, jotta voimme havaita pullonkaulat varhaisessa vaiheessa ja käyttää rajallisia varoja tehokkaasti – ja tulevaisuudessa myös ohjata liikennettä älykkäämmin.”
Infrastruktuurin tulevaisuuslaki luo uudet edellytykset
Tutkimuksen mukaan monet tarjoajat tarjoavat nykyisin ruuhkatietoja. Uutta on, että nämä tiedot yhdistetään järjestelmällisesti kunto- ja investointitietoihin. Vasta näin liikennetiedotteesta muodostuu luotettava päätöksentekoperusta sille, minne seuraavaksi tulisi investoida.
Tutkijoiden mukaan infrastruktuurin tulevaisuuslaki, jonka liittovaltion neuvosto on hyväksynyt 10. heinäkuuta 2026, avaa uusia mahdollisuuksia liikennettä koskevien projektien priorisoimiseksi niiden hyödyn mukaan. Ehdotuksia ovat muun muassa vaikutuksiin perustuva raportointi liittopäiville, kunto- ja maksutietojen yhdistäminen sekä poliittinen tuki ensimmäiselle pilotointiprojektille.
„Miljardikysymys on käsitelty. Nyt alkaa ohjauskysymys. Jos ensimmäisestä esimerkistä saadaan todiste, tutkimuksesta tulee uusi mittapuu infrastruktuuripolitiikalle,“ sanoo Rainer Scholz, Bridge the Momentumin kumppani malliksi myös Suomelle.
