Tuore asukaskysely tuo esiin, että koettu turvattomuus on merkittävä este joukkoliikenteen käytölle pääkaupunkiseudulla. Kyselyyn vastasi yli tuhat asukasta, joista 41 prosenttia kertoi kokeneensa turvallisuuteen liittyviä haasteita liikkuessaan.
Kyselytulokset paljastavat, että turvattomuus on monelle konkreettinen syy oman auton käyttöön. Osa vastaajista kertoi suoraan luopuneensa esimerkiksi lähijunalla matkustamisesta koetun pelon vuoksi. Naiset kokevat turvallisuushaasteita selvästi miehiä useammin (43 % kyselyyn vastanneista naisista ja 30 % miehistä).
Asukaskysely on osa EU:n osarahoittamaa SOLMU-hanketta, jolla edistetään kestäviä liikkumisratkaisuja pääkaupunkiseudulla. Hankkeesta vastaavat Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki ja innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki.
“Kyselytuloksissa merkillepantavaa on, että turvattomuuden tunne vaikuttaa ihmisten liikkumisvalintoihin silloinkin kun taustalla ei ole omakohtaisia kokemuksia vaaratilanteista”, kertoo Espoon kaupungin erityisasiantuntija Sasu Nuokkola.
Erityisesti ilta- ja yöaikaan koettu pelko estää monia käyttämästä joukkoliikennettä tai tiettyjä asemia. Turvattomuus vaikuttaa myös perheiden arkeen: se on keskeinen tekijä, kun vanhemmat arvioivat nuorten itsenäistä liikkumista.
Häiriökäyttäytyminen ja asemien ankeus puhuttavat
Yleisin turvattomuutta aiheuttava tekijä on häiriökäyttäytyminen sekä uhkaaviksi koetut ihmiset tai ihmisjoukot asemilla ja liikennevälineissä.
“Myös fyysinen ympäristö vaikuttaa selkeästi asukkaiden turvallisuuden tunteeseen”, Nuokkola kertoo.
Asemien ja pysäkkien pimeys, epäsiisteys ja huonokuntoisuus sekä puutteellinen opastus heikentävät merkittävästi matkustajien kokemaa viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Matkustajat kaipaavat liikennevälineisiin ja asemille myös lisää avustavaa henkilökuntaa, jonka koetaan lisäävän turvallisuuden tunnetta. Vartioinnin vaikutus jakaa vastaajien mielipiteitä, sillä osalla vartijoiden läsnäolo lisää turvallisuuden tunnetta, kun taas osa kokee sen heikentävän sitä.
Jalankulkijoiden kokema turvattomuus johtuu erityisesti suojateillä kovaa ajavista ajoneuvoista sekä vaaratilanteista pyörien ja sähköpotkulautojen kanssa. Lisäksi heikko talvikunnossapito, kuten liukkaus ja auraamattomat lumivallit, aiheuttaa konkreettisia vaaratilanteita ja vaikeuttaa liikkumista.
”Kuntien, liikennetoimijoiden ja viranomaisten välinen yhteistyö on avainasemassa siinä, että voimme parantaa asukkaiden turvallisuuden tunnetta ja luottamusta joukkoliikenteeseen”, Nuokkola kiteyttää.
Mielikuvat eivät aina vastaa todellisuutta
”Turvallisuuden kokemusta vahvistamalla meillä on hyvä mahdollisuus lisätä joukkoliikenteen käyttöä. On tärkeää tunnistaa niitä asioita, joita korjaamalla tilannetta voi parantaa”, HSL:n turvallisuusasiantuntija Janne Lohilahti kommentoi kyselyn tuloksia.
Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että mielikuva turvallisuudesta ei välttämättä aina vastaa
todellisuutta: joukkoliikenteellä on Helsingin seudulla edelleen turvallista matkustaa.
HSL:ssä on tutkittu koettua turvallisuutta säännöllisesti. Kehä I -asiakasymmärrystutkimuksessa 2023 todennettiin, että tuttuus ja hallinnantunne vaikuttavat koettuun turvallisuuteen tai mielikuvaan siitä. Vähän joukkoliikennettä käyttävillä korostuu heikko hallinnantunne, sillä joukkoliikenne ei ole heille tuttu.
Myös vaihdot ja katutilan turvattomuus voivat vaikuttaa merkittävästi joukkoliikenteen käytön kokemukseen.
“Tällöin matkustuskokemus voi tuntua turvattomalta, vaikka itse liikennevälineellä matkustaminen koetaan turvalliseksi”, Lohilahti toteaa.
Lisätiedot:
SOLMU-hanke toteutti asukaskyselyn kesällä ja syksyllä 2025 ja siihen vastasi 1012 pääkaupunkiseudun asukasta, joista suurin osa oli espoolaisia (65 %) ja helsinkiläisiä (29 %). Kyselyaineisto on julkaistu Helsingin seudun avoimen datan HRI-palvelussa. EU:n osarahoittama SOLMU-hanke (2024–2026) kehittää liikenteen solmukohtia ja liikkumispalveluita sujuvampien matkaketjujen ja kestävän liikkumisen tueksi.
