Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, valtiovarainministeri Petteri Orpo ja työministeri Jari Lindström tiedottivat tänään perjantaina 1.2.2019 hankeyhtiöiden perustamisesta toteuttamaan Tunnin junaa Turun ja Helsingin välille sekä pääradan kehittämisestä Helsingistä pohjoiseen.
Hankeyhtiöiden enemmistöomistus on perustamisvaiheessa valtiolla. Kaupunkien sitoutuminen on edellytys hankeyhtiöiden perustamiselle. Hankeyhtiöihin tulee omistajiksi valtion lisäksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä.
Tunnin junan varrella olevat kaupungit Espoo, Lohja, Salo, Turku ja Vihti ovat sitoutuneet edistämään hankeyhtiön työn käynnistymistä ja sen pääomittamista. Turun kaupunginjohtaja Minna Arve ja Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sopivat tänään tapaamisessaan ministeri Anne Bernerin kanssa, että tilaisuus hankeyhtiön perustamiseksi järjestetään pikaisella aikataululla.
- Hankeyhtiön perustaminen jo nyt on erittäin hyvä uutinen Tunnin junan toteutumiselle aikaisempia arvioita nopeammin. Kaupunkien ja valtion kesken on selkeä näkemys hankkeen tärkeydestä ja sen toteuttamisvalmius on hyvä. On kaikki syyt odottaa, että Tunnin juna valmistuu 2020-luvulla, viimeistään Turun 800-vuotisjuhlavuonna 2029, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.
Tunnin junan ensimmäisen vaiheen, Espoon kaupunkiradan, rakentaminen on valmis käynnistettäväksi välittömästi. Kokonaan uuden Espoo-Lohja-Salo –rataosuuden suunnittelu on ollut käynnissä kaksi vuotta ja valmistuu vuonna 2020. Lisäksi suunnittelu on käynnissä eri vaiheissa Turku-Salo –osuudella ja Turun ratapihalla.
- Tunnin juna on erittäin ajankohtainen infrahanke, koska sen rakentaminen voidaan aloittaa heti Espoon kaupunkiradasta. Uusi yhteys on merkittävä hanke koko Etelä-Suomelle tuomalla kaikki radan varren paikkakunnat tiiviiksi osaksi pääkaupunkiseutua. On erinomainen asia, että hallitus oli asiassa aktiivinen ja pääsemme yhdessä etenemään ripeästi, toteaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
Tunnin juna kuuluu eurooppalaiseen Skandinavia-Välimeri –ydinverkkokäytävään, joka mahdollistaa merkittävän EU-rahoituksen hakemisen. Hankkeen yleissuunnittelulle on myönnetty 40 miljoonan euron määräraha.
