Ruuhkautuneista keskustoista korkeisiin ruuhkamaksuihin – sillä, missä ajat ja pysäköit pakettiautosi, voi olla ratkaiseva vaikutus työpäiväsi sujumiseen ja ajoneuvon vakuuttamisen kustannuksiin. Olemme asettaneet kaupunkeja järjestykseen eri puolilta maailmaa sekä lähempää kotia selvittääksemme, missä pakettiautoilijan arki on helpointa ja missä vaikeinta.
Vertailumme perustuu viiteen tekijään, jotka vaikuttavat pakettiautoilijan päivittäisen ajomatkan sujuvuuteen: ruuhkaisuus, ajamiseen liittyvät maksut, kuten tietullit ja vähäpäästöiset vyöhykkeet, huoltoasemien ja sähköautojen latauspisteiden saatavuus, pysäköinnin helppous sekä se, kuinka usein tietyöt, tiesulut ja muut liikennehäiriöt vaikeuttavat matkantekoa. Jokainen kaupunki pisteytettiin näiden tekijöiden perusteella, ja pisteistä muodostettiin kaupungin kokonaisarvosana.
Maailman parhaat kaupungit pakettiautoilijoille
Pelkästään Euroopassa on nykyään liikenteessä 31,1 miljoonaa pakettiautoa⁴, ja määrä kasvaa hitaasti: edellisvuoteen verrattuna kasvua on 1,9 prosenttia. Pakettiautoilla on tärkeä rooli myös muualla maailmassa, joten tarkastelimme maailman pakettiautoystävällisimpiä kaupunkeja. Vertailimme tankkaus- ja latausmahdollisuuksia, pysäköintiä, liikennehäiriöitä, maksuja ja ruuhkia löytääksemme kymmenen kaupunkia, joissa pakettiautoilijoiden matkanteko on kaikkein sujuvinta.
Pakettiautoilijoiden 10 parasta kaupunkia maailmassa
1. Turku, Suomi – 9,0
Turku sijoittuu maailmanlaajuisen vertailun kärkeen kokonaispistemäärällä 9,0. Suomalaiskaupunki saa ajamiseen liittyvistä maksuista täydet 10 pistettä, sillä pakettiautoilijoiden ei tarvitse huolehtia ruuhkamaksuista, vähäpäästöisten alueiden maksuista tai tietulleista. Turku menestyy hyvin myös ruuhkaisuudessa saaden 9,4 pistettä kymmenestä, joten pakettiautoilijat voivat odottaa liikenteen etenevän tasaisesti myös vilkkaimpina aikoina.
2. Reykjavík, Islanti – 8,7
Islannin pääkaupunki sijoittuu toiseksi kokonaispistemäärällä 8,7. Reykjavík on maailman viiden parhaan kaupungin joukossa ainoa, joka saa tankkaus- ja latausmahdollisuuksista täydet 10 pistettä. Kaupungissa on viiden kärkeen sijoittuneista kaupungeista eniten sähköautojen latauspisteitä suhteessa tieverkostoon, joten pakettiautoilijoilla on runsaasti vaihtoehtoja sekä tankkaamiseen että sähköauton lataamiseen. Maksuista kaupunki saa kuitenkin vain 7 pistettä kymmenestä, sillä kaupungissa liikkuviin ajoneuvoihin sovelletaan valtakunnallista kilometriperusteista tiemaksua (kílómetragjald).
3. Tampere, Suomi – 8,4
Tampere sijoittuu kolmanneksi kokonaispistemäärällä 8,4. Turun tavoin kaupungissa ei peritä ruuhkamaksuja, vähäpäästöisten alueiden maksuja tai tietulleja, minkä ansiosta Tampere saa maksuista täydet 10 pistettä. Myös ruuhkia on onnistuttu hallitsemaan hyvin. Osaltaan tähän vaikuttaa Tampereen tunneli, Suomen pisin maantietunneli, joka rakennettiin nimenomaan ohjaamaan läpikulkuliikennettä pois keskustasta ja jossa kulkee nykyään 36 000 ajoneuvoa päivässä⁵. Tämä vaikuttaa osaltaan Tampereen hyvään ruuhkapistemäärään, joka on 9,3/10. Pakettiautoilijat voivat siis odottaa kaupungissa suhteellisen helppoa ja sujuvaa matkantekoa.
4. Minsk, Valko-Venäjä – 8,3
Minsk sijoittuu kokonaisvertailussa neljänneksi pistemäärällä 8,3. Valko-Venäjän pääkaupunki saa pysäköinnistä täydet 10 pistettä. Kaupungissa on yli 564 pysäköintipaikkaa sataa tiekilometriä kohden, enemmän kuin missään muussa maailman viiden parhaan joukkoon sijoittuneessa kaupungissa. Minsk saa korkeat pisteet myös tankkaus- ja latausmahdollisuuksista, 9,5/10. Maksuista kaupunki saa kuitenkin vain 7 pistettä, mikä johtuu maan M-pääteiden moottoritieverkostolla perittävistä tietulleista.
5. Darwin, Australia – 8,3
Darwin täydentää viiden parhaan kaupungin joukon samalla 8,3 pisteen kokonaisarvosanalla kuin Minsk. Australialaiskaupunki saa viiden parhaan joukossa korkeimmat pisteet liikennehäiriöiden vähäisyydestä, 9,6/10. Tämä tarkoittaa, että pakettiautoilijat kohtaavat Darwinissa vähemmän kolareita, rikkoutuneita ajoneuvoja, tiesulkuja ja tietöitä kuin muissa kärkisijoille yltäneissä kaupungeissa. Darwin menestyy hyvin myös ajamiseen liittyvissä maksuissa, sillä kaupungissa ei ole ruuhkamaksuja, vähäpäästöisten alueiden maksuja eikä tietulleja.
Maailman huonoimmat kaupungit pakettiautoilijoille
Kaikki kaupungit eivät tee pakettiautoilijoiden elämästä helppoa. Joissakin kaupungeissa tiet ovat sujuvia ja ajamisen kustannukset alhaisia, kun taas toisissa ruuhkat, toistuvat liikennehäiriöt ja erilaiset lisämaksut vaikeuttavat matkantekoa. Samojen viiden tekijän – tankkaus- ja latausmahdollisuuksien, pysäköinnin, liikennehäiriöiden, maksujen ja ruuhkaisuuden – perusteella selvitimme kymmenen kaupunkia, joissa pakettiautoilijat kohtaavat maailman vaikeimmat olosuhteet.
Pakettiautoilijoiden 10 huonointa kaupunkia maailmassa
1. Bogotá, Kolumbia – 2,9
Bogotá sijoittuu maailman vaikeimmaksi kaupungiksi pakettiautoilijoille vain 2,9 pisteen kokonaisarvosanalla. Kolumbian pääkaupunki saa kymmenen huonoimman kaupungin joukossa alhaisimmat pisteet liikennehäiriöistä, vain 1,8/10. Suuri osa tästä johtuu Pico y Placa -järjestelmästä. Kyseessä on Kolumbiassa käytössä oleva liikenteenrajoitusjärjestelmä, jossa ajoneuvojen liikkumista rajoitetaan rekisterikilven viimeisen numeron perusteella. Järjestelmän tavoitteena on vähentää ruuhka-aikojen liikennettä ja ilmansaasteita.
2. México, Meksiko – 3,3
México sijoittuu toiseksi kokonaispistemäärällä 3,3. Se on yksi maailman ruuhkaisimmista kaupungeista ja sijoittui kolmanneksi vuoden 2025 liikennetutkimuksessa⁶. Kaupunki saa viiden huonoimman joukossa toiseksi alhaisimmat pisteet tankkaus- ja latausmahdollisuuksista, vain 1,5/10, minkä vuoksi pakettiautoilijoiden voi olla vaikea löytää matkan varrelta polttoainetta tai sähköauton latauspistettä. Maksuista México saa 4 pistettä ja liikennehäiriöistä 2,6 pistettä, joten kaupungissa liikkuminen voi olla haastavaa. Bogotán tavoin myös Méxicossa on käytössä ilmansaasteiden vähentämiseen tähtäävä ohjelma, Hoy No Circula. Sen perusteella autolla ei saa ajaa yhtenä arkipäivänä viikossa kello 5–22, ja rajoitus määräytyy rekisterikilven viimeisen numeron mukaan.
3. Guadalajara, Meksiko – 3,7
Guadalajara sijoittuu kolmanneksi kokonaispistemäärällä 3,7. Kaupunki saa kymmenen huonoimman joukossa alhaisimmat pisteet tankkaus- ja latausmahdollisuuksista, vain 1/10. Myös pysäköinnistä se saa vain 2 pistettä, joten pakettiautoilijoilla on rajallisesti vaihtoehtoja sekä tankkaamiseen ja lataamiseen että pysäköintipaikan löytämiseen.
4. Bangkok, Thaimaa – 3,9
Bangkok sijoittuu neljänneksi kokonaispistemäärällä 3,9. Suurimman haasteen muodostavat ajamiseen liittyvät maksut, joista kaupunki saa vain 1,0 pistettä kymmenestä. Tämä kuvastaa pakettiautoilijoille aiheutuvia korkeita lisäkustannuksia. Myös pysäköinnin pistemäärä on vain 1,8/10, joten pysähtymispaikan löytäminen Thaimaan pääkaupungissa voi olla vaikeaa. Ruuhkaisuudessa kaupunki pärjää paremmin 7,1 pisteellä, mutta tankkaus- ja latausmahdollisuudet ovat rajallisemmat ja saavat 4,0 pistettä. Näiden ongelmien merkitys autoilijoille on saanut Thaimaan liikenneministeriön kokeilemaan keskustan ruuhkamaksua, jonka pilottivaiheen on määrä alkaa loppuvuodesta 2026.
5. Lima, Peru – 4,2
Lima täydentää viiden huonoimman kaupungin joukon kokonaispistemäärällä 4,2. Perun pääkaupungin suurimmat haasteet ovat liikennehäiriöt sekä tankkaus- ja latausmahdollisuudet, joista kaupunki saa vastaavasti vain 2,3 ja 3,0 pistettä. Pakettiautoilijat voivat siis odottaa toistuvia kolareita, rikkoutuneita ajoneuvoja ja tietöitä sekä rajallisia mahdollisuuksia tankkaamiseen tai lataamiseen. Myös pysäköinti on Limassa ongelma: kaupunki saa siitä 3,0 pistettä kymmenestä, joten vapaan pysäköintipaikan löytäminen voi olla hankalaa.
Menetelmä
Tarkastelimme 320 kaupunkia eri puolilla maailmaa ja tutkimme kunkin kaupungin keskustaa ympäröivää aluetta 10 kilometrin säteellä. Jotta erikokoisia kaupunkeja voitiin verrata tasapuolisesti, useimmat tilastot suhteutettiin 100 tiekilometriin sen sijaan, että vertailussa olisi käytetty pelkkiä kokonaismääriä.
Jokaisen kaupungin osalta tarkastelimme viittä asiaa:
- Tankkaus, lataaminen ja pysäköinti – huoltoasemien, sähköautojen latauspisteiden ja pysäköintialueiden määrä sekä julkisten ja yksityisten pysäköintipaikkojen osuus.
- Liikennehäiriöt – kolareiden, rikkoutuneiden ajoneuvojen, tiesulkujen ja tietöiden määrä. Tilannetta tarkasteltiin eri vuorokaudenaikoina neljän päivän ajan mahdollisimman edustavan keskiarvon saamiseksi.
- Ruuhkaisuus – kuinka paljon pidempään matka kestää ruuhka-aikaan (tiistaina kello 8.30) verrattuna hiljaisimpaan aikaan (sunnuntaina kello 2), jotta voitiin selvittää, kuinka paljon ruuhka-ajan liikenne todella hidastaa matkantekoa.
- Ajamiseen liittyvät maksut – onko kaupungissa käytössä ruuhkamaksuja, vähäpäästöisiä vyöhykkeitä tai maksullisia teitä, siltoja tai tunneleita.
- Tietojen laatu – kaupungit, joista ei ollut saatavilla riittävästi luotettavaa tietoa, jätettiin vertailun ulkopuolelle. Lopulliseen vertailuun jäi 222 kaupunkia.
Jokainen kaupunki sai kustakin edellä mainitusta viidestä kategoriasta pisteet asteikolla 0–10. Maksuja koskevassa kategoriassa pisteitä vähennettiin jokaisesta kaupungissa sovellettavasta lisämaksusta. Ruuhkaisuutta ja liikennehäiriöitä koskevia pisteitä puolestaan mukautettiin siten, etteivät muutamat poikkeuksellisen suuret ääriarvot vääristäneet kokonaisvertailua.
(MoneySuperMarket/Propellernet.co.uk.)
