Tulliselvityksen avulla toteutetaan EU:n kauppapolitiikkaa. Kannetut tullimaksut tilitetään EU:lle, ja ne ovat osa EU:n määrärahoja (EU:n omat varat). Tullimaksuilla voidaan myös kontrolloida ja rajoittaa Euroopan unionin ulkopuolelta tuotavia tavaroita ja turvata EU:n sisäkauppaa. Esimerkiksi polkumyyntitulli voidaan ottaa käyttöön, jos tavaraa on tuotu EU:n ulkopuolelta sellaiseen polkumyytyyn hintaan, joka alittaa viejämaassa tuotantokustannukset ja kotimarkkinahinnat.

Suomen valtiolle 38 miljoonan euron kantopalkkio

Tullimaksujen kokonaiskanto oli noin 188 miljoonaa euroa vuonna 2019. Tulli tilitti tullimaksuja EU:lle 150 miljoonaa euroa ja Suomen valtiolle 38 miljoonaa euroa kantopalkkiota. Suomen valtiolle jää vuosittain tullimaksuista 20 prosentin kantopalkkio.

Vuonna 2019 Tullin kantamien väylämaksujen määrä nousi 52 miljoonaan euroon, mikä on kolme miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Maahantuonnin arvonlisäveron kanto siirrettiin vuoden 2018 alussa pääosin Verohallintoon. Siirrosta johtuen Tullin kantamien arvonlisäverojen määrä pieneni 229 miljoonaa euroa verrattuna edelliseen vuoteen.

Tulli kantoi vuonna 2019 noin 31 miljoonaa euroa arvonlisäveroa rekisteröimättömiltä ja rekisteröidyiltä arvonlisäverovelvollisilta, jos tullimenettelyn säännöksiä oli rikottu. Tulliselvityksessä määrätään maahantuotaville tavaroille tullausarvo, jonka perusteella yritykset ilmoittavat arvonlisäveromäärän Verohallinnolle. Lisäksi tullausarvon perusteella Tulli ja Verohallinto valvovat maahantuonnin arvonlisäveron oikeamääräistä kantoa.

Palvelumaksuja Tulli kantoi vuotta 2018 vastaava määrä eli kolme miljoonaa euroa. Vuonna 2019 verojäämien määrä oli 1,3 miljoonaa euroa ja niiden suhteellinen osuus oli 0,47 prosenttia veronkannosta. Viime vuonna vastaavat luvut olivat kaksi miljoonaa euroa ja 0,41 prosenttia.