MAN - Vaihtoautot

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä globaalissa merikartoituksessa. Pohjoismaiden Merikartoituskomissio liittyi ensimmäisenä alueellisena komissiona Seabed 2030 -projektiin, joka pyrkii kartoittamaan kaikki maailman meret vuosikymmenen loppuun mennessä. Suomea kartoitusprojektissa edustaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Kansainvälinen yhteistyöprojekti edistää varsinkin merten kestävää käyttöä, meriympäristön suojelua, merenkulun turvallisuutta sekä avoimen datan jakelua.

Maailmanlaajuinen valtamerten tutkimus ja suojelun tukeminen ottivat harppauksen eteenpäin, kun Pohjoismaiden Merikartoituskomissio (NHC) liittyi mukaan Seabed 2030 -projektiin. Hanke edistää merenkulun turvallisuutta ja tukee kestävää ympäristötyötä. Kaikki kerätty tieto jaetaan avoimesti. Kansainvälinen kartoitushanke on virallisesti hyväksytty YK:n vuosikymmenen tärkeimmäksi valtameritoimeksi.

NHC on ensimmäinen projektiin liittynyt virallinen alueellinen merikartoituskomissio. Seabed 2030 pyrkii kartoittamaan kaikki maailman meret vuosikymmenen loppuun mennessä rajat ylittävän yhteistyön voimin. NHC:n edustajat allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan 15.4.2024 Tukholmassa. Suomea komissiossa edustaa Traficomin johtava asiantuntija ja Suomen kansallinen hydrografi Rainer Mustaniemi.

"Tämä on merkittävä sysäys merenkulun turvallisuuden sekä ympäristönsuojelun ja ilmastotyön edistämiselle. Otimme harppauksen kohti merten kestävän käytön ymmärtämistä ja varmistamista. Kaikki kerätty tieto saatetaan avoimeen jakeluun ja kaikkien merenkulkijoiden käytettäväksi", varmistaa Mustaniemi.

Olennainen työkalu ilmastotutkimuksessa

Merikartoitus, eli hydrografia, kehittää merenkulun turvallisuutta monin tavoin, sillä syvyystietojen ohella se selvittää muun muassa myös merenpohjan ja rannikoiden ominaisuuksia. Kaikki lisätieto auttaa navigoinnin ohella myös ympäristönsuojelussa ja ilmastotutkimuksessa.

"Tällainen kansainvälinen yhteistyö johtaa merten kestävän käytön ymmärtämiseen ja varmistamiseen. Tuloksista on hyötyä myös ilmaston negatiivisten muutosten hillitsemisessä. Yhteiset ponnistelumme nopeuttavat syrjäisten ja tuntemattomien alueiden kartoitusta ja parantavat myös merenkulun turvallisuutta näillä vesillä", Mustaniemi sanoo.

Seabed 2030 -merikartoitusprojektilla on merkittävä rooli avoimen datan jakelussa. Kaikki projektissa kerätyt tiedot sisältyvät ilmaiseen ja julkisesti saatavilla olevaan GEBCO:n valtamerikarttaan. Useimmat maailman kauppamerenkulkureitit ja esimerkiksi Itämeri on pitkälti täysin kartoitettu. Etenkin arktisilla alueilla ja valtamerillä riittää vielä työtä, sillä Seabed-projektin edellyttämällä tavalla maailman meristä on kartoitettu noin neljännes.

"Lisää tietoa tarvitaan ja siinä joukkoistaminen on tärkeää. Monilla rannikkovaltioilla on jo valmista tietoa, jonka yhdistämiseen ja jakamiseen meidän täytyy projektin avulla kannustaa", Mustaniemi toteaa.